Näin eilen ihmisen jonka kanssa olen

viimeksi jutellut ala-asteella ja nähnyt viimeksi 8 vuotta sitten ku ylä-asteelta lähdimme :) Facebookissa olemme olleet kavereina jo pitkään, mutta kun hän 3kk sitten sai esikoisensa niin aloimme vasta pikku hiljaa kommentoida juttujamme. Toissapäivänä hän sitten kysyi että voisimmeko nähdä sitten kun tämä meidän vauva on syntynyt ja tottakai olin heti innoissani että saan uusia kavereita parin viikon sisään. Mutta sitten hän ehdotti että jospa kerkeisimme näkemään ennen vauvan syntymää ( vauva syntyy viimeistään 21.7 :) ) ja eilen hän sitten tuli meillä käymään :)
Kauheasti jännitin etukäteen koska olen aika ujo ihminen, mutta kaverini ei onneksi ole ujo ja tapaaminen oli todella helppo =) Harmittelimme että emme ole aikaisemmin ottaneet toisiimme yhteyttä, koska hyvää aikaa on kulunut hukkaan ja saimme tietää että asumme n. 2-3km päässä toisistamme :eek: :D

... Ja ketään tuskin kiinnosti :D Mutta minä olen iloinen, koska kavereita on hyvin vähän :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja äiti:
Kiinnosti... Ihana juttu näin aamutuimaan. Itselläkin yksi ystävä, jonka kanssa tahtoisin juuri näin käyvän, mutta rohkeus ei oikein anna periksi! :)
Mulla olis kanssa pari jonka kanssa vois ottaa yhteyttä, mutta olen tosiaan niin ujo että ei vaan pysty ehdottaa mitään :( No mutta olen kyllä iloinen näistäkin vähistä kavereista/ystävistä mitä minulla on, koska ne on parhaita mitä voi olla :heart:
 
yks äippä
Hienoa.. Niin helposti käy niin, että yhteydenpito ystäviin katoaa.. mistä tuokin sitten johtuu, koska useimmiten kun ottaa yhteyksiä vanhoihin tuttuihin, vastaanotto on iloinen. Ottakaa kaikki rohkeasti yhteyksiä vanhoihin tuttuihinne, ja ainoa miten voi käydä, on se että toisen kanssa ei ehkä löydykään yhteistä keskusteltavaa, ja ollaan muututtu niin, että juttu ei luista.. Sitten voi taas harventaa yhteydenpitoa... Mutta mitään siinä ei menetä tosiaankaan..
 
vieras
tosi kivaa, nyt sitten vaan pidätte siitä suhteesta huolta

Mulla on yksi lapsuuden kaveri jonka kanssa oltiin monta vuotta paljon tekemisissä, mutta nyt on jääny kokonaan, harmittaa. Mut syynä on se että lasten jälkeen hän on alkanut hysteerisesti pelätä eläimiä (+hänen lapsensa pelkäävät myös), joten he eivät voi tulla meille ja kun alkuun ehdotin treffejä muualla tai heillä niin vastaus oli että *vaihdanhan mä vaatteet sitten vaikka heijän autotallissa tms ennenkuin tulen sisälle, koska karvat voivat allergisoida ja hän ei halua niitä lastensa lähelle
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
tosi kivaa, nyt sitten vaan pidätte siitä suhteesta huolta

Mulla on yksi lapsuuden kaveri jonka kanssa oltiin monta vuotta paljon tekemisissä, mutta nyt on jääny kokonaan, harmittaa. Mut syynä on se että lasten jälkeen hän on alkanut hysteerisesti pelätä eläimiä (+hänen lapsensa pelkäävät myös), joten he eivät voi tulla meille ja kun alkuun ehdotin treffejä muualla tai heillä niin vastaus oli että *vaihdanhan mä vaatteet sitten vaikka heijän autotallissa tms ennenkuin tulen sisälle, koska karvat voivat allergisoida ja hän ei halua niitä lastensa lähelle
Pidetään :) Onneksi ei tosiaan tuon pidempi matka toistemme luo, ellei hän sitten mene ja muuta muualle, mutta voihan sitä siltikin nähdä vaikka kauemmaksi muuttaisikin..
Kurjaa että sinulla käynyt noin :( Kuinka he pystyvät käymään missään jos noin pelkää että karvoista saattaa tulla allergiaa :eek: Niitä ku varmaan leijuu joka puolella.
 
Kaisa
Voi miten ihana.. on kyllä lahja löytää läheltä ystävä kenellä on myös lapsia (siis ihan yllättäin löytää). Lähellä olevia mammaystäviä ei ole koskaan liikaa, ei varsinkaan kun lapsi kasvaa ja ite on kotona pitkän pimeän talven.
Mä asun pienellä paikkakunnalla ja laitoin viimetalvena muutamalle lähellä asuvalle äidille viestiä, jos tavattas 3:sta 2:n kanssa on tavattu. Täs meidän kylällä ei ole kuin 1 toinen perhe jossa on pikkulapsia, ni 10km matka lapsiperheeseen on itelle lyhyt jos löytyy vain sellainen äiti kenen kans jutut luistaa yksiin ja on kiinostusta pitää yhteyttä
 

Yhteistyössä