Näin nopeasti suomalaiset jyräsivät rantaruotsalaiset Espoossa

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
Mikä sitten on "alun alkaen"? Ruotsinkielinen astutushan pohjautuu ruotsalaisiirtolaisiin, jotka aikoinaan muuttivat Ruotsin alueelta Suomen rannikoille. Ruotsi ei ole millään tavalla alkuperäiskieli nykyisen Suomen alueella.
Ei suomikaan ole alkuperäiskieli Suomen alueella. Joten oikeastaan suomalaisiakin kuuluisi vihata ja vaatia heidän poistamistaan Suomesta.
 
vierailija
Ei suomikaan ole alkuperäiskieli Suomen alueella. Joten oikeastaan suomalaisiakin kuuluisi vihata ja vaatia heidän poistamistaan Suomesta.
Suomi on alkuperäiskieli Suomen alueella. Tai no protosuomi, mutta kuitenkin. Suomalaiset ovat Etelä-Suomen alkuperäiskansaa ja ensimmäiset asuttajat jääkauden jälkeen ihan samalla tavalla kuin saamelaiset ovat Pohjois-Suomen alkuperäiskansaa ja ensimmäiset asuttajat jääkauden jälkeen.
 
vierailija
Mikä sitten on "alun alkaen"? Ruotsinkielinen astutushan pohjautuu ruotsalaisiirtolaisiin, jotka aikoinaan muuttivat Ruotsin alueelta Suomen rannikoille. Ruotsi ei ole millään tavalla alkuperäiskieli nykyisen Suomen alueella.
Aivan noin. Suomen kielellä on kehityshistoria täällä. Suomen kieli on kehittynyt ja syntynyt täällä, eikä ole tänne tullut Volgan mutkasta, vaikka suomen muinaiskieli on tänne sieltä tullut.
 
vierailija
Lainaus
"Espoossa oli alun alkaen ruotsinkielinen asutus. Kirkonkirjojen mukaan vuonna 1865 pitäjän 4000 asukkaasta suomenkielisiä oli 9,8 prosenttia. Seuraavien vuosikymmenien aikana suomenkielisen väestön lisääntyminen oli nopeampaa kuin ruotsinkielisen väestön. Vuonna 1880 kirkonkirjojen mukaan pitäjän 4757 asukkaasta suomenkielisten osuus oli 20,9 prosenttia ja vuonna 1910 vastaavasti 7619 asukkaasta 28,1 prosenttia. Väestörakenteen muutokseen vaikutti Helsingin kautta tapahtuva muuttoliike. Suomenkielisten muutto suuntautui Espoon rannikkoalueiden tiili- ja sahateollisuusalueille sekä Pohjois-Espooseen. Leppävaaran ja Viherlaakson suomenkielinen asutus lisääntyi 1900-luvun puolella."
Lainaus

1300–1400-luvuilla Uudenmaan rannikoille saapunut ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen. Sen muisto on jäänyt elämään ainoastaan joukossa ruotsalaistuneita paikannimiä.
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/index.shtml
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/
 
vierailija
Lainaus

Lainaus

1300–1400-luvuilla Uudenmaan rannikoille saapunut ruotsalaisasutus oli Helsingin perustamisen aikaan ilmeisesti sulauttanut kokonaan itseensä sitä edeltäneen varhaisemman suomalaisasutuksen. Sen muisto on jäänyt elämään ainoastaan joukossa ruotsalaistuneita paikannimiä.
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/index.shtml
http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/helsinki/
Aiemmin hurrit väittivät tulleensa asumattomaan paikkaan, mutta nyt se tieto on todistettu valheeksi.
 
https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/nykytilanne

Et tarvitse lukion pitkää matematiikkaa vetämään johtopäätöksiä mihin suuntaan tämä muuttuu esim. vuoteen 2100 mennessä.
Kummasti sinulta unohtui tuo vieressä oleva taulukko jossa on kerrottu äidinkielet.
Ylivoimaisesti suurin on venäjä, seuraavana viro. Arabiaa äidinkielenään puhuu yhtä moni kuin englantia.
https://ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/vieraskieliset
 

Yhteistyössä