narttu vai uros? Kumpi parempi perhekoiraksi?

Täytyy vielä sanoa, että eläinlääkärin vastaanotolla työskennellessäni ei kovin montaa noin voimakkaista valeraskausoireista kärsivää tuotu hoitoon. Eli ei kuitenkaan mistään kovinkaan yleisestä tilasta ole kysymys.

Ja huonoa tuuriahan on jos juuri sun koiralla tulee noin voimakkaita oireita, mutta voihan koiralle tulla paljon muutakin.. Yhtä suuri riski on sekin että koiralle joskus elämän varrella tulee joku leikattava kasvain, kuin se että kohtu pitää poistaa valeraskauksien takia.

 

Täytyy vielä sanoa, että eläinlääkärin vastaanotolla työskennellessäni ei kovin montaa noin voimakkaista valeraskausoireista kärsivää tuotu hoitoon. Eli ei kuitenkaan mistään kovinkaan yleisestä tilasta ole kysymys.

Ja huonoa tuuriahan on jos juuri sun koiralla tulee noin voimakkaita oireita, mutta voihan koiralle tulla paljon muutakin.. Yhtä suuri riski on sekin että koiralle joskus elämän varrella tulee joku leikattava kasvain, kuin se että kohtu pitää poistaa valeraskauksien takia.

Tarkotit mua?

Joo, on tosiaan vaikeat oireet, koira alle 2v. Just kuulin toisesta vastaavasta tapauksesta, ja lääkkeellä vaan menee ohi. Voi olla harvinaista, muttei tavatonta sentään.

Mun koira vaan kärsii ja voi pahoin, mutta ei hoivaa leluja :/

Ei ensin edes tajuttu sen siis olevan valeraskautta, mutta niinpä vaan oli...

 

Nartut pääosin rauhallisempia, mut juoksun aikaan saattaa olla kiukkuisia (vertaa naisten menkat ), urokset taas ehkä kauemmin innokkaita leikkimään

 

Tiedän yhden nartun jolla oli hormoonit ihan sekaisin! Juoksuja oli 2kk välein. Siis oli 2 kuukautta veretöntä aikaa.
Leikkaus auttoi tähän, mutta sitä ennen oli eläinlääkäri ehdottanut että katsotaan jos juoksut tasaantuu vanhetessa (oli alle vuoden ikäinen).
Jatkuvat juoksut stressasi koiraa, söi jalkansa verille! Leikkaus lopetti juoksut, mutta ei jalkojen kaluamista.
Lopulta päädyttiin lopetukseen. Koira oli laiha kun synti ja jalat aina veressä. Tiedä sitten oliko tosiaan niin että hormoonit oli vaan niin epätasapainossa vai juoksujen aiheuttama stressi päällä edelleen...
Ei löytynyt allergioita/muita syitä

 

narttu tietysti, varsinkin jos on teidän ensimmäisestä koirastanne kysymys. varsinkin leikattuna helppo (kunhan rotu valittu oikein) urokset uhittelevat aina- yleensä leikattuinakin jos vastassa toisia uroksia, samoin ovat yleensä voimakkaampia varsinkin vetämään hihnassa jne.

 

Tiedän yhden nartun jolla oli hormoonit ihan sekaisin! Juoksuja oli 2kk välein. Siis oli 2 kuukautta veretöntä aikaa.
Leikkaus auttoi tähän, mutta sitä ennen oli eläinlääkäri ehdottanut että katsotaan jos juoksut tasaantuu vanhetessa (oli alle vuoden ikäinen).
Jatkuvat juoksut stressasi koiraa, söi jalkansa verille! Leikkaus lopetti juoksut, mutta ei jalkojen kaluamista.
Lopulta päädyttiin lopetukseen. Koira oli laiha kun synti ja jalat aina veressä. Tiedä sitten oliko tosiaan niin että hormoonit oli vaan niin epätasapainossa vai juoksujen aiheuttama stressi päällä edelleen...
Ei löytynyt allergioita/muita syitä

Liekö hermorakenteeltakaan kovin terve yksilö...
Esim. kova kipu tms. voi myös aiheuttaa koiralle tuollaisia oireita.. Varmasti kyllä lopetus ihan oikea päätös.

 

Ja ehkä taidan kallistua narttukoiraan, jos kerta 6-9kk välein vain on juoksuaika ja vain 1viikon vuotaa. Ja jos kerta noihin valeraskaus oireisiin saa lääkitystä jos on kovat oireet.
Kertokaas vielä kuinka nartut käyttäytyy valeraskausaikana? Siis rakentaa pesää ja hoitaa leikisti pentujaan, mutta miten se nyt muka häiritsee ihmisiä?

Joillain nartuilla on juoksu kolmekin kertaa vuodessa. Osalla liittyy hormoneihin myös hillitön viikkokausien karvanlähtö, ja juoksun aikana ulina urosten perään voi olla hermoja raastavaa. Kaiken kruunuksi vielä valeraskaus, joka saa koiran masentuneeksi ja kieltäytymään lenkkeilystä. Lisäksi kora on pidettävä huolellisesti uroksista erossa monta viikkoa vuodessa. Kauhukertomus joo, mutta näinkin voi olla.

Toisaalta kärjistettynä: Nartuilla on juoksu 2-3 krt vuodessa, uroksilla koko ajan. Taajama-alueella haisee juoksuinen narttu uroksen nokkaan vähän väliä, ja se aiheuttaa omat haasteensa.

 

narttu tietysti, varsinkin jos on teidän ensimmäisestä koirastanne kysymys. varsinkin leikattuna helppo (kunhan rotu valittu oikein) urokset uhittelevat aina- yleensä leikattuinakin jos vastassa toisia uroksia, samoin ovat yleensä voimakkaampia varsinkin vetämään hihnassa jne.

et taida kyllä koirista paljon tietää. meillä uros koira ja yhellä tutulla uros koira ja ne on parhaita kavereita keskenään. eli ei voi yleistää, et kaikki urokset uhittelee toisilleen.

 

Näiden lukemieni kommenttien perusteella kait vastaajat eivät soisi positiivisten asioiden tulla koirista esille ollenkaan?
Jos en tietäisi, voisin jopa kuvitella että nartut ovat lähes mahdottomia pitää 2/3 vuodesta ja urokset mahdottomia pitää ylipäätään.

Ja btw, narttu voi tiinehtyä vain muutaman päivän juoksun aikana. Päivät sijoittuvat yleensä 10-13 pvää vuodon alkamisesta.
Jos on normaali koira, jolla ei oletettavasti tule juoksun kanssa niin ongelmallista kuin vastaajat epäilevät, niin juoksuista selvitään kunhan koira pidetään kiinni pihalla ja vältetään turhia kontakteja urosten kanssa. No big deal.

Mitä ihmettä te oikeen vauhkootte?

 

Näiden lukemieni kommenttien perusteella kait vastaajat eivät soisi positiivisten asioiden tulla koirista esille ollenkaan?
Jos en tietäisi, voisin jopa kuvitella että nartut ovat lähes mahdottomia pitää 2/3 vuodesta ja urokset mahdottomia pitää ylipäätään.

Ja btw, narttu voi tiinehtyä vain muutaman päivän juoksun aikana. Päivät sijoittuvat yleensä 10-13 pvää vuodon alkamisesta.
Jos on normaali koira, jolla ei oletettavasti tule juoksun kanssa niin ongelmallista kuin vastaajat epäilevät, niin juoksuista selvitään kunhan koira pidetään kiinni pihalla ja vältetään turhia kontakteja urosten kanssa. No big deal.

Mitä ihmettä te oikeen vauhkootte?

No mä ainakin mainitsin puhuvani ääriesimerkistä, eikä muutkaan ole tainneet kokemuksiaan ainoina totuuksina pitää. Parempi se kai on varautua pahimpaan ja yllättyä iloisesti, kuin toisinpäin?

Ja kyllä, narttu ei voi tiinehtyä kuin lyhyen aikaa, mutta kuka haluaa ottaa riskin sen kanssa, että arvioi väärin? Narttu voi tarjota itseään uroksille pitkin juoksua, ei ainoastaan tärppipäivinä. Pelkkä pihalla kiinnipito ei astumiselta suojaa, koska urokset kyllä tulevat luo vaikkei narttu pihalta poistuisi. Astuminenhan voi tapahtua jopa verkkoaidan läpi, joten kyllä se valvonta täytyy ihan tosissaan ottaa. Juoksujen aikaan ei myöskään ole asiaa kaikkiin harrastuksiin tai koirapuistoon. Kyllähän juoksut tosiaan on hoidettavissa oleva asia, mutta ei se ihan ohimennen tapahdu.

 

Itsellä kokemusta molemmista ja en osaa sanoa kumpi on pahempi. Oma uroskoira ei ole koskaan nylkyttänyt mitään, ei kuseskele minne sattuu vaan tiettyyn puuhun . Pässi on välillä kyllä mutta se tuskin on sukupuolesta kiinni vaan rodusta. Hyvin lempeä ja pitkähermoinenkin. Lasten kanssa ei juurikaan ole mutta minun kanssani erinomaisen hyvää pataa. Miehelle ehkä haastavampi koska mies on niin harvoin kotona ja koira sitten pyrkii olemaan kovempi uros.

Narttuja on ollut nylkyttäviä ja ei nylkyttäviä. Vaikeista valeraskausoireista kärsiviä tai tuskin huomaamatta juoksunsa tiputtavia. Tuo meidän nykyinen narttu on kyllä välillä oikea ämmä. Tosi lyhyt pinna, ei ihmisiä kohtaan vaan toista koiraa kohtaan. Lapsiin ottaa paremmin kontaktia ja pyrkii olemaan koko ajan lasten luona.

Eli itselleni mulla ei olisi väliä sukupuolella.

 

Itsellä kokemusta molemmista ja en osaa sanoa kumpi on pahempi. Oma uroskoira ei ole koskaan nylkyttänyt mitään, ei kuseskele minne sattuu vaan tiettyyn puuhun . Pässi on välillä kyllä mutta se tuskin on sukupuolesta kiinni vaan rodusta. Hyvin lempeä ja pitkähermoinenkin. Lasten kanssa ei juurikaan ole mutta minun kanssani erinomaisen hyvää pataa. Miehelle ehkä haastavampi koska mies on niin harvoin kotona ja koira sitten pyrkii olemaan kovempi uros.

Narttuja on ollut nylkyttäviä ja ei nylkyttäviä. Vaikeista valeraskausoireista kärsiviä tai tuskin huomaamatta juoksunsa tiputtavia. Tuo meidän nykyinen narttu on kyllä välillä oikea ämmä. Tosi lyhyt pinna, ei ihmisiä kohtaan vaan toista koiraa kohtaan. Lapsiin ottaa paremmin kontaktia ja pyrkii olemaan koko ajan lasten luona.

Eli itselleni mulla ei olisi väliä sukupuolella.

Mitä tästä opimme? On helppoja uroksia ja vaikeita uroksia, ja helppoja narttuja ja vaikeita narttuja.

Pitkälti arpapeliä, millasen sitten itelleen sattuu saamaan.

Itse en viitsisi kauheesti esim. tuttavalle neuvoa, että ota ihmeessä jompikumpi... ei sitä tiiä millanen hormonihirviö se sattuu oleen.

 

tässäpä tuli mulle aivan uutta infoa. Voiko siis narttukoiratkin nylkyttää? Ihmisiäkö, vai lelujaan vai mitä?

Ja ehkä taidan kallistua narttukoiraan, jos kerta 6-9kk välein vain on juoksuaika ja vain 1viikon vuotaa. Ja jos kerta noihin valeraskaus oireisiin saa lääkitystä jos on kovat oireet.
Kertokaas vielä kuinka nartut käyttäytyy valeraskausaikana? Siis rakentaa pesää ja hoitaa leikisti pentujaan, mutta miten se nyt muka häiritsee ihmisiä?

Ihana asenne.. Joo, eipä se valeraskaus ihmistä häiritte pahemmin.. Koiraa häirittee. Ja saattaa jopa tarpeeks pitkälle päästettynä olla vaarallinenkin (märkäkohtu yms). Ja valeraskaudessa koira siis kuvittelee saaneensa pennut, nisät saattaa vuotaa maitoo, ruokahaluttomuutta voi olla, koira voi myös olla vihanen ns. pennuistaan. Riippuu niin koirasta.

Meillä ainakin narttu ekassa juoksussa vuosi 3vai 4 viikkoo. Ihan juoksun loppuun siis. Ja luonne muuttu juoksun aikana. Siittä tuli paljon ärhäkämpi ja yhtäkkiä vahtikoiran elkeet pomppas jostain esiin. Aiemmin ei mitään, juoksun jälkeen haukku pienimpääkin räsähdystä. Mutta kiltti ja ihana koira edelleen kotioloissa on.

 

Urosta en haluisi kun se merkkailee tai nylkyttää leluja ja ihmisiä ja muita eläimiä, yök... Niin ja eikös ne ala helpommin pomottelemaan.

Heh, tää alko naurattaa...

Meillä ei toi leikattu uros ole koskaan nylkyttäny ketään tai mitään, eikä ole myöskään porukoitten leikkaamattomatkaan urokset.
Pomotteluun ei vaikuta sukupuoli, sitäpaitti nartuthan ne yleensä kovapäisempiä on..

Mä oon aina ollut sillä linjalla että ei narttua, mä en kestä sitä juoksurumbaa, valeraskauksia, pelkoja kohtutulehuksista yms..

Meidän huushollissa riittää tää yks pms oireinen...

 

Mun mielestä on ihan hullua yleistää että jompi kumpi sukupuoli on helpompi.. Paljon enemmän luonne on kiinni rodusta kuin sukupuolesta ja sekin on vielä niin kiinni yksilöstä, että mahdoton sanoa millainen tapaus teidän kohdalle sattuisi.

Meillä oli lapsuudenkodissa collie-uros jota ei leikattu. Oli ihan loistava perhekoira. Juoksuisten narttujen perässä karkaili välillä vielä 14-vuotiaana, mutta eipä sen suurempaa haittaa palleista

Välissä meillä oli vähän niinkuin sijaishoidossa pieni roturakki uros joka leikattiin meillä ollessa. Oli ihan kamala nylkyttäjä ja merkkailija ja muutenkin ihan mahdoton luonne. Siis tosi hankala koira kaikin puolin. Yritti pomottaa kaikkia ja kaikkea koska oli siihen kasvatettu että hän on perheen pää.

Nykyään meillä on leikattu sekarotuinen uros, tosi kiltti koira ja loistava seurakoira, ainoa miinus on että hän on ihan armoton sählä joka kulkee vietereillä. Siis välillä hiukkasen raivostuttavaa seuraa adhd:nsa kanssa.

Lisäksi löytyy laumanvartija-narttu, tosi leppoisa luupää, ihanan rauhallinen ja lapsirakas mutta tosiaan pää on ihan umpiluuta. Hällä on hormonit ihan sekaisin ja juoksuja on monta kertaa vuodessa. Ei ole välttämättä paria kuukautta pidempää taukoa. Ollaan odoteltu josko ikä tasaisi, mutta kun ei näin näytä käyvän, on typyn leikkauttaminen edessä. Eipä ole juoksuista ollut mitään haittaa kun harvoin tiputtelee verta niin että putoaisi lattialle saakka, ei ole ollut valeraskauksia eikä pesänrakennusviettiä, koirien omasta kivastakaan ei ole tarvinnut välittää kun ei tolla toisella ole palleja. Mä kyllä kuvittelin että halutkin menee pallien myötä, mutta kyllä se hommiin edelleen kykenee

 

Vau en edes tienny et nartun juoksut voi olla noinkin pahat. O___O
Mulla on ollut yksi narttukoira, seropi. Sen juoksut oli kyl nii pienet.. Verta tippu ja ulkona hinku poikien perään. Mut ei sen kummempaa. Ja valeraskaus oli taas tod pientä myös. Ei se mitään muuta ku parii lelua hoivi välillä siis ei edes joka ikinen tunti. Välillä hoiti ja tunnin päästä mielenkiinto meni mut sit taas palas parin tunnin päästä. Mut siis joo ei ollu yhtään masentunu, ei vinkunu, söi normaalisti ja rakasti mennä ulos ja oli yhtä rauhallinen ja ihana kun silloin kun ei ollu valeraskautta. Eli siis ei oikeastaan muuttunu yhtään valeraskauden aikana. Pikkasen vaan hoivas leluansa ja se oli siinä. Joten joo meillä oli tällane helppo narttu. En ois ikin uskonu meidän kokemuksel et tollasii narttuikin löytyy.

 

Huvittaa tuo, että nartun tiputtelusta tehdään hirveä ongelma. Ei niitä juoksupöksyjä edes tarvi, kun opettaa koiran nuolemaan omat jälkensä lattiasta. Oppii siihen nopeasti kun parit kerrat näyttää sille omia tippojaan.

 

Jos ei koiraa aiota jalostukseen käyttää, on viisainta steriloida sekä urokset että nartut nuorella iällä. Tämä rauhoittaa koiran ja estää vahinkopentueet, koska leikkaamattomat karkaavat heti tilaisuuden tullen etsimään kumppanin itselleen. Eli jos pelkkä perhekoira tulossa, ei ole mitään syytä säilyttää lisääntymiskykyä.