NELJÄTTÄ TAI JO USEAMPAA LASTA ODOTTAVIA!

Tervetuloa mukaan kastepisarainen ! Meillä myös neljäs tulossa ♡ nyt elelläänkin jo 17+0 ja tasan kolme viikkoa rakenne ultraan.

Masussa jo kovasti potkutellaan ja on pullahtanut jo ulospäin ihana kevät tekee tuloaan ja mieli virkistyy!
 
Täälläkin odotetaan neljättä, tai itse asiassa viidettä koska meillä on yksi enkelipoika. Vanhemmat lapset ovat 7, 3 ja 1v5kk tällä hetkellä. Välillä mietin miten ihmeessä jaksetaan kun kolmen nuorimman ikäerot on niin pienet. Tuntuu että nytkin on tiukkaa kun raskaana hoitaa näitä kotona. Olen viikot yksin, mies toisella paikkakunnalla töissä ja täytyy myöntää että tiukkaa on.. Onneksi kevät ja valo tulee!
 
Onnea uusille odottajille :)

Täällä menossa rv22. Rakenneultra vasta muutaman päivän päästä, ei aiota kysyä kumpi on tulossa.

Ei ole vielä oksentelu/pahoinvointi loppunut mutta ehkä hiukan vähentynyt. Hajuherkkyyttäkin on vielä, se vähän jo ärsyttää kun kokoajan haisee joku pahalle mikä ei ennen ole haissut :D Niinku astianpesuaine tms.

Tinttu81 Tsemppiä! :)

Meillä on vanhemmat lapset juuri 6v täyttänyt, reilu 4v, kohta 3v ja 1,5v ja luotan kyllä että pärjätään, tämä raskausaika on toki hiukan haasteellista tuon päivittäisen pahoinvoinnin/oksentamisen takia mutta eiköhän tästä selvitä kun on aiemminkin selvitty. I hope so :D Hiukan tietty jännittää kun kevättä kohti mennään ja tiedän että miehellä työtahti kiihtyy, tulee työreissut ja normityöpäivätkin on sitä luokkaa että aamulla menee ja illalla tulee. Töitä vaan on keväästä alkutalveen niin paljon. Mutta eiköhän siitäkin selvitä. Neljännen syntyessä olin ensimmäiset kuukaudet lähinnä yksin kun miehellä oli niin paljon työreissuja.

Onneksi synnytykseen ehti mukaan ja toivottavasti nytkin, jos lapsille saadaan hoitaja. Toivottavasti ei silloin olisi reissua.

Muita vaivoja ei onneksi ole vaikka näin tiuhaan olen raskaana ollut, tosin nyt jäi pisin väli näiden raskauksien väliin :)
 
Eilen käväisin ultrassa 8+1, mutta nähtiin vain ruskuaispussi ja selvästi laajentunut kohtu :( juuri tämän takia en mennyt aiemmin, että varmasti sit nähdään, mutta ei...nyt pitää odotella pari viikkoa uutta ultraa. Olo on häkeltynyt. Tämä ihana raskaus joka saatiin ihan tilaamatta ja olin niin onnellinen, miksi se otettaisiin pois, en ymmärrä tän merkitystä... Kätilö sanoi, että joko tuulimuna tai sit vaan ei vielä näkynyt, jos pieni oli piilosilla.

Aiemmasta raskaudesta kävin joskus 7+ ja silloin kävi sama, viikon päästä sitten löytyi hentona syke ja vauvaksi asti päätyikin. Sitten oli yksi keskeytynyt keskenmeno, mutta sen kokeminen kahdesti tuntuu kyllä julmalta.

Tässä raskaudessa testi kyllä oli tosi haalea hailukka vaikka menkat oli jo myöhässä kolme päivää ja järkevän viivan sain vasta kun menkat oli viikon myöhässä, ei silloinkaan lähellekään testiviivan veroinen. Nyt en ole testannutkaan enää. Pahoinvointi alko vasta viime viikolla, eli periaatteessa voisi olla vain alkanut myöhemmin...kai...toivottavasti. Toivon toivon loppuun asti. Että tämmöisissä tunnelmissa täällä...:(

Muoks! Eikun tuolloin kolme päivää myöhässähän tulikin täysin puhdas nega, ylihailu viikon myöhässä ja siitä pari päivää tuo jokseenkin erottuva, vaikkakin hailakka. Tänään otetaan verestä hcg.
 
Viimeksi muokattu:
tuolloin vajaa 2 viikkoa sitten otettu hcg oli 137 000. Kävin toissapäivänä uusintalabrassa ja arvo oli 199 000. Oireet löytyy, fiilis on hyvä ja toivo korkealla...huomenna ultra. Jos tullaan alas niin sit tullaan kovaa ja korkealta. Saa lähettää tänne vauvaa kasvattavia ajatuksia ja rukouksen poikasia. Toivon toivon toivon...
 
Kiitos saraheinä, toivotaan niin!

Mä menin heti haaveilemaan äitiyspakkauksen sisällöstä, siinä oli paljon hyviä uusia muutoksia! Myssyt oli merinovillaa ja unipussi ja haalarin muuttuminen pussiksi(y) Ehdottomasti otan taas pakkauksen, ensimmäisestä aikanaan otin, muista en. Nyt on ihana taas päästä fiilistelemään sen kanssa. Ei ole oikeastaan tallessa enää aiempien omia...ja luulen että tämä on poika ja aiemmat on tyttöjä niin haluan sitten sille omia;)
 
Tervetuloa Sydän5!

Mitäs muille kuuluu? Meillä alkaa puoliväli lähestyä, ei sinänsä ihmeempiä. Neljännen odotuksen myötä päätettiin hommata kuivausrumpu ja mä oon siitä ihan innoissani! Inhoan lakanapyykin ripustamista...:cautious:

Tarvitaan myös isompi auto johon mahtuis koko porukka...ehdotuksia?

Minä ja pieni 18+5
 
Oletteko jatkaneet jossain muualla kirjoittelua?

Plussasin juuri neljännen kerran. Pojat ovat 4-, 6- ja 8-vuotiaat. Nyt on pojat jo aika hyvin hallittavissa, olen saanut levätä työelämässä, kroppa on melkein täysin palautunut edellisistä raskauksista jne., joten tämä raskaus tai tulevaisuus ei huoleta yhtään.
 
Moikka!
Onpa kiva huomata tämänkin ketjun aktivoituneen taas pitkästä aikaa! Olisi kiva kuulla myös aikaisemmin kirjoitelleista, että kuinka arki muuttui? Meillä toive neljännestä lapsesta on elänyt jo pitkään. Loppusyksystä km ja nyt uusi plussaus. En tiedä vielä edes la:ta, koska km jälkeen ei menkkoja tullut. Isommat lapset 9, 7 ja 4, joten eivät ihan pieniä enää. Myös toisen ja kolmannen välissä km, joten ihan itsestään selvyytenä en uskalla tämänkään raskauden kulkua pitää.
 
Onpa ihan kokonaan unohtunut tänne kirjoittelu.

Heinäkuussa meille syntyi siis viides eikä arki muuttunut juuri ollenkaan tai en ainakaan huomaa :D Toki vauvakin on aika helppo ja nukkuu hyvin. Muutama iso flunssa on sairastettu mutta niistäkin selvitty. Auto on vaan vähän ahdas vaikka 7-paikkainen onkin, minibussi tarvisi olla että olisi järkevämmät tilat. Kaikilla vielä turva-istuimetkin käytössä.

Meillä on itseasiassa toiveena jo tuossa kevättalven aikana uusi raskaus :) Että ei meillä kovin rankkaa ole kun sellaista jo ajatellaan. Todella hyvin on kyllä arki sujunut ja aikaa riittänyt kaikille lapsille. Tästä olen todella tarkasti pitänyt huolen että lasten kanssa tehdään erilaisia juttuja joka päivä vaikka eivät mustasukkaisia ole olleetkaan. Vauvakuumetta ei ole kyllä yhtään mutta pieni ikäero kyllä sopisi meille paremmin.
 
Saakohan viidennen tuleva isä liittyä joukkoon. Elikkäs vaimoni odottaa viimeistä lastamme jonka laskettu aika on 2.1 2019. Edelliset lapsemme ovat viime vuoden joulukuulta 5kk kaksois tytöt ja 4v vuotias poika ja esikoinen 2001 syntynyt esikoinen. :)
 
Tervetuloa @Juha1977 joukkoon!

Tässä ei hirveästi ole jaksanut roikkua netissä. Jätin epäonnisen yritystoiminnan sivuun ja suoritan kahdenlaisia kursseja. Nyt on vielä ihan voimat poikki kaksipäiväisen vapun jäljiltä. Meillä yksityisessä koulussa/päiväkodissa on aatot ja välipäivät vapaat, joten nyt on lapset olleet neljä päivää taas kotona. Oispa omakotitalo, niin emme aiheuttaisi naapureille kohtuutonta kärsimystä.

Vähän mietityttää taas kesä. Oon kyllä ollut hullujenhuoneen partaalla aina loppukesästä tähän mennessä. Nyt on taas hyvin pienet tulot, mutta silti olen ilmoittanut isommat kaksi jo useammalle leirille. Mieluummin kituutan rahallisesti, mutten henkisesti. Nämä pojat ovat hyvin energisiä, liikkuvaisia ja äänekkäitä, ja isommat koko ajan tekemässä järjettömän tyhmiä asioita. Neljäskin lapsi tulee olemaan poika.
 
Onnea Millimamma! Vitsit, että on mahtavaa, että nyt on tiedossa jo ensi vuonna syntyviä vauvoja. <3 Mua on alkanut vähän jännittää synnytys, vaikka se saattaa mennä syyskuulle, eli pitkä aika siihenkin on. No, eipähän mietitytä kesän toimeentuloa. Aloitan äitiysrahakauden ajallansa 26.7., ja nyt ei ole varmaa tietoa mistään rahoista 6.6.-26.7. Tai no kai yhteiskunnan on pakko antaa nyt minulle työttömyysrahaa, kun lopetin kevytyrittäjyyden, jonka TE-toimisto jostain syystä katsoi päätoimiseksi yrittäjyydeksi (eli älkää uskoko kevytyrittäjyyspalveluiden mainoksia). Mutta toisaaltahan aina löytyy minua vastaan olevia porsaanreikiä (tai asioita, joita minun aivoillani ei ole etukäteen osannut ottaa selville, kuten koko vuoden on tullut vastaan), joten voihan tulla karenssikin. Samapa tuo, aina voi yrittää saada toimeentulotukea (tosin tuo laskutuspalvelun käyttö OP Kevytyrittäjyydessä voi estää senkin). Noooo, ainahan on leipäjonot. *rollingeyes* Mä elin 34,5 vuotta siten, että aina pitää tehdä jotain oman mielenterveyden ja yhteiskunnan eteen, vaan voin suoraan sanoa, että nykyään houkuttelee lapsen tekeminen kolmen vuoden välein enemmän kuin ikinä enää yrittää työllistää itsensä. No, tunteenpurkaus tämäkin. Ainahan sitä voi muuttaa tällaisesta suuresta kaupungista sinne suurimpaan, jossa ainakin riittää kunnon töitä minulle asti.
 

Yhteistyössä