"Normaalielämää" moniallergikon kanssa - vinkkejä, ajatuksia???

En keksinyt parempaakaan otsikkoa, mutta olen alkanut tässä miettiä että kun moniallerginen (maito, kananmuna, viljat) tyttöni kasvaa ja menee päivähoitoon ja alkaa leikkiä enemmän kavereiden kanssa, miten parhaiten takaan sen, että hänen elämänsä olisi niin "normaalia" kuin mahdollista? Kun rajoituksia riittää... En halua että elämä pyörii liikaa allergian ympärillä, mutta pakkohan se on ottaa huomioon. Tarkoitan siis sellaisia pikkujuttuja, että kun päivähoidossa juhlitaan toisten synttäreitä ja nämä tuovat sinne herkkuja joita lapsi ei voi syödä. Tai kun lapsi käy toisten lasten luona leikkimässä ja siellä tarjotaan jotain syömistä joka ei käy. Ja muita näitä arjen pieniä kupruja allergikolle. Miten olette selvittäneet tällaiset tilanteet päiväkodissa, lasten kavereiden kanssa jne.? Entä onko teille tullut vastaan läheltä piti -tilanteita ruoka-aineallergioiden suhteen päivähoidossa ja kyläpaikoissa? Onko lapsi kokenut raskaaksi erilaisuutensa tässä suhteessa kun ikää ja ymmärrystä on tullut lisää?
 
Päivähoidossa moniallergisille annetaan omia herkkuja - mitä vanhemmat ovat lapsilleen hoitoon tuoneet. Siis kun jollakulla lapsella on synttärit. Samoin kun menette jonnekin kylään, niin ottakaa omat eväät ja herkut mukaan, näin säilyy hyvä mieli lapsella. Eikä kyläpaikan väen tarvitse pähkäillä, että mitä ruokaa ja/tai herkkuja lapselle voi olla.

Päivähoidossa kyllä ollaan tarkkoja siitä mitä ruokaa kullekin lapselle annetaan ja allergisten lasten ruoat ovat omissa rasioissaan + päällä on vielä nimilappu kenelle lapselle mikäkin erikoisruoka on menossa. Lisäksi rasioista otetaan ruokaa lapselle omalla kauhalla eikä kauhaa käytetä muille lapsille annettavissa ruoka-astioissa.

Mitä itse olen päivähoidossa allergisiakin lapsia nähnyt, niin ihan tavismuksujen oloisia ovat eivätkä pahemmin pohdi omia allergioitaan. En ainakaan itse ole moisiin pohdintoihin törmännyt.
 
Mulla on kokemusta vasta 1 v. 5 kk moniallergikon kotihoidosta. Juhlat jne. olen hoitanut tähän saakka kysymällä etukäteen menun ja tekemällä pojalle mahdollisimman samannäköistä ruokaa/leivonnaisia ja otan ne sitten mukaan. Paikan päällä sitten emäntä tarjoilee ne hänelle samoin kuin muillekin ruoka tarjoillaan. Esim. olemme nyt kahden viikon päästä menossa synttäreille Hoploppiin, jossa tarjotaan mm. jäätelökakkua. Sain selosteen tarjottavista tuotteista etukäteen ja teen siis samanmoista itse ja otan mukaan. Juhlapaikalle tämä on ok, heille mieluummin näin kuin että tekisivät itse.

Muista lapsista: ennen meidän allergikkoa en edes asiaan kiinnittänyt huomiota joten en edes ollut tiennyt kuinka paljon suvussamme onkaan ruoka-aineallergikkoja lapsia. Ovat kyläilleet meillä normaalisti jne. ja omat eväät on joillain ollut mutta en ole asiaan kiinnittänyt huomiota. Esim. eräs 8 v. kananmuna-allergikko kysyy itse, voiko jotain syödä ja jos siinä on munaa, ei syö eikä ole asiasta pahoillaan. Ymmärtää jo, mitä kananmunansyömisestä seuraa.

Mielenkiinnolla odotan vähän vanhempien lasten mietteitä. Minuakin on sama asia mietityttänyt kuin ap:tä. Meillä elämä pyörii muuten aika paljon allergian ympärillä nyt.
 
Just just. Kirjoitin pitkän jutun ja se sitten hävisi johonkin :kieh: Tiivistän tähän sitten parhaani mukaan, koska en jaksa enää kirjoittaa niiiiin pitkästi. Meillä mennään pitkälti samanlailla kuin Luppiksella. Oleellista on ennakointi ja ne omat eväät. Itse en enää niin kamalasti stressaa kuin alussa. En siis enää yritä imitoida jokaista tarjolla olevaa ruokalajia vaan keskityn oleellisiin :)

Meillä onneksi ruokavalio on laajentunut samaa tahtia kuin on tullut ikääkin, joten siinäkin mielessä on helpottanut. Nyt 2,5 vuotiaana kiinteitä on käytössä enemmän kuin yksi vuotiaana ja se tietysti helpottaa. En usko, että meillä lapsi on kärsinyt erilaisuudestaan. Itselle aikusena homma on tietysti tuottanut päänvaivaa ja huolta, mutta en enää ole niin huolissani, koska olen huomannut ettei se lastakaan häiritse.

Kannattaa vaan reilusti ottaa tarjoamiset puheeksi ennen juhlia emännän kanssa ja kysellä menua. Monesti ollaan tosi iloisia, että asia otetaan puheeksi ja eritoten jos luvataan tehdä tarjoamiset itse! Päiväkodin kanssa on myös hyvä sopia käytännöistä ja varautua omilla herkuilla.
 
Se on hienoa jos päiväkodissa toimitaan noin esimerkillisesti kuin Tupasvilla kuvaili. Valitettavasti olen kuullut toisenlaisenkin tarinan. Kaverin siskon moniallerginen lapsi alkoi oireilla päivähoidon aloitettuaan, koska äidin toimittamaa listaa sopivista ruoka-aineista ei noudatettu päiväkodissa tarpeeksi huolellisesti. :( Asenneongelmaakin oli...

Eilen oli Aamulehdessä mielenkiintoinen juttu siitä kuinka allergisten lasten ruokavalioita pitäisi löysätä ja yrittää enemmän siedättää. Suurella osalla allergisista lapsista tiukka ruokavalio on kuulemma tarpeeton ja siitä voi olla haittaakin. Mietin vaan kun olen itsekin noudattanut tuota "omat eväät"-politiikkaa, että missä vaiheessa ja miten sitä alkaisi sitten luopua siitä ja antaisi lapsen vapaammin altistua ruoka-ainepahiksille. Veljeni siedätti aikoinaan itse itsensä: hän oli vauva/taaperoikäisenä kala-allerginen eikä saanut kotona kalaa, mutta sitten myöhemmin (n. 5-6-vuotiaana) selvisi että hän oli kaverinsa luona syönyt salaa monet kerrat kala-ruokia eikä oireita ollut tullut. :)
 
hei, ajattelin myös vastata vaikka lapseni ei olekkaan allergisia toisin kuin itse olen monelle monelle. Oon ollut pienestä asti ja mulla on vaan allergiat pahentunut vanhemmiten. Sairaalaan oon menossa ens kuussa ja toivottavasti keksivät jotain helpotusta. Tällä hetkellä ruokavaliossani on n. 10 ruoka-ainetta.

Ainakin mulla on ollut aina ihan hyvä suhtautuminen siihen että muut saa syödä jotain mitä itse en voi koska tiedän että tulen kipeäksi jos sitä syön. Eikä ilman jääminen oo tuntunut pahalle. Kyllähän sitä välillä haikeanan ajattelee että miltähän se tuntuis jos sais syödä ihan mitä vaan ja missä vaan että kuinka sitä oliskaan helppoa keksiä syötävää kun syöminen olisi kiinni vain siitä että "tykkääkö vai ei"!!

Mun kohdalle ei ole tullut vaikeaa allergista reaktiota ainakaan vielä mutta esim. puolisoni vanhempien on ollut alkuun vaikea ymmärtää sitä että allergiani/oireeni eivät ole itse keksittyjä ja pienikin muru voi olla pahaksi!

Tällä hetkellä oma ruokavalioni on tosi rajattu ja omat eväät kulkee mukana jos mennään hieman kauemmaksi vierailulle esim koko päiväksi. Pitemmälle reissulle ostan ruokaa myös mukaan ja kokkaan omat ruokani jos ei esim sukulaiseni ole sitä huomioinut. Helpompi kaikille niin että ite teen kun tiedän mitä siinä saa olla ja mitä ei.

Toivottavasti lapsesi alkaa sietämään pikku hiljaa joitakin uusia ruoka-aineita!
 
Meillä on mennyt aina aika mukavasti, tosin lapset eivät ole vielä olleet päiväkodissa:)

Mutta esikoinen (pian 4 v.) tietää nykyään, että maidosta tulee kutinaa ja masu kipeäksi, joten sanoo yleensä itsekin, ettei voi syödä lehmänmaitoa. Pienempänä hänellä oli tosi tiukka dieetti, esim. 1-v. käytössä oli 2 ruoka-ainetta, 2-v. rotaatiolla n. 20, 3-v. alkoi hieman helpottaa ja nyt on jo tosi paljon helpottanut. Pienempänä sanoin hänelle, ettei hän voi vielä syödä aikuisten ruokaa ja sitten kun oli vähän isompi, kerroin, että tulee huono olo ja kutinaa, jos syö sitä ja tätä. Aina oli omat herkut mukana joka paikassa, eli etukäteen selvittelin mitä on tarjolla ja sitten tehtiin vastaavia itse. Itse asiassa lapsi nykyäänkin usein pyytää omia eväitä, vaikka voisi jo syödä samaa kuin muut - niin tottunut siihen on.

Nyt on jo helpottanut niin paljon, että annamme hänen esim. synttäreillä syödä ihan mitä vaan ja annamme vain Ataraxia oireita estämään. Ja sitten pidämme huolen, ettei seuraaviin päiviin syödä näitä ruoka-aineita, jotka oireita aiheuttaa. Emme siis vältä täysin varsinaisesti muuta kuin selleriä, mutta toki hänellä on jonkin verran ennakkoluuloja joitakin ruokia, kuten kalaa kohtaan, joten sitä tulee kokeiltua tosi harvoin. Mutta esim. maitoallergia on lievenemässä nopeaa vauhtia, juuri annoin syödä kermakakkua viikonloppuna ja sitten tuli hieman oireita. Mutta niin lieviä, että ne saatiin allergialääkkeellä kuriin ja nyt saa jatkossakin syödä herkkuja silloin tällöin. Lomamatkalla alkuvuodesta kokeiltiin antaa joka päivä maitotuotteita ja näköjään kolmas päivä on liikaa ja sitten tulee vatsa niin kipeäksi että itkee illalla, että "miksi äiti annoit syödä lehmänmaitojuttuja". Mutta näin meillä mennyt esikoisen kanssa, kuopus on nyt 1 v. ja hänen kanssaan tulee varmasti vaikeampaa, kun näkee, että isoveli saa jo kaikkea. Mutta samalla taktiikalla yritetään toimia hänenkin kanssaan:)

TSEMPPIÄ!
 

Yhteistyössä