Beshi
Tuoma Tarkkaavaisuuden Vajaus-häiriö
Vähän aikaa sitten minulla havaittiin ITTVH, siis: Iän Tuoma
Tarkkaavaisuuden Vajaus -Häiriö
Näin se ilmenee:
Päätän pestä autoni. Lähtiessäni kohti autotallia huomaan postia
eteisen pöydällä.
Päätän selata postin läpi ennen kuin menen pesemään autoa.
Tarkistan myös puhelimen vieressä olevat postiin menevät kutsu-kortit.
Laitan autonavaimet pöydälle ja rypistän roskapostin roskakoriin, joka on
pöydän alla. Silloin huomaan roskakorin olevan täynnä.
Niinpä päätän laittaa kutsut takaisin pöydälle ja käydä tyhjentämässä roskakorin.
Mutta sitten tajuankin, että kun kerran olen viemässä roskia ulos ja
roskalaatikko sattuu olemaan lähellä postilaatikkoa, voin aivan hyvin
laittaa kutsuihin ensin postimerkit ja viedä ne samalla laatikkoon.
Otan postimerkkikuoren esiin ja huomaan, että jäljellä on vain yksi
postimerkki.
Lisää postimerkkejä on pöytälaatikossa työhuoneessani, joten lähden
kohti työpöytääni, jonka päällä huomaan kokistölkin, jota olin ollut juomassa.
Jotta en merkkejä etsiessäni kaataisi kokista pitkin pöytää, siirrän
sitä hieman syrjään. Huomaan, että kokis on alkanut hieman lämmetä ja
päätän viedä sen jääkaappiin. Matkalla jääkapille huomaan ikkunalla
kukan, joka kaipaa pikaista kastelua. Lasken kokiksen ikkunalaudalle ja
huomaan lukulasini, joita olen etsinyt koko aamun. Ajattelen, että on
varminta viedä lasit työpöydälleni heti sen jälkeen kun olen kastellut kukan.
Lasken lasit takaisin ikkunalaudalle ja menen täyttämään kastelukannua
kun siinä samassa huomaan TVn kaukosäätimen. Joku on jättänyt sen
keittiön pöydälle.
Tajuan, että illalla katsellessani telkkaria tarvitsen kaukosäädintä,
mutta todennäköisesti en muista, että se on keittiön pöydällä, joten
päätän viedä sen oikealle paikalleen kunhan vain ensin kastelen kukat.
Kaadan vähän vettä kukalle, mutta suurin osa läiskyy lattialle. Joten,
laitan kaukosäätimen takaisin keittiön pöydälle ja haen pyyhkeitä,
joilla kuivaan läikyttämäni veden. Matkalla liinavaatekaapille yritän
muistaa mitä olin tekemässä.
Päivän lopuksi: autoa ei ole pesty, kutsuja ei ole postitettu, roskista
ei ole tyhjennetty, lämmin kokis on edelleen ikkunalaudalla, kukkia ei
ole kasteltu, postimerkkejä on edelleen vain yksi, en löydä television
kaukosäädintä saatika lasejani, enkä muista minne olen laittanut
autonavaimet.
Miettiessäni, miksi mitään hommaa ei ole hoidettu tänään, olen todella
hämmentynyt, sillä olen ollut kiireinen koko päivän ja olen todella väsynyt.
Ymmärrän ,että tämä on vakava ongelma ja aion hankkia apua.
ÄLÄKÄ NAURA! Jos et vielä tunnistanut tästä itseäsi niin voit olla
varma, että sekin päivä tulee....ehkä nopeammin kuin arvaatkaan!
VANHENEMINEN ON PAKOLLISTA
AIKUISTUMINEN ON VAPAAEHTOISTA
ITSELLEEN NAURAMINEN ON TERAPEUTTISTA!
Vähän aikaa sitten minulla havaittiin ITTVH, siis: Iän Tuoma
Tarkkaavaisuuden Vajaus -Häiriö
Näin se ilmenee:
Päätän pestä autoni. Lähtiessäni kohti autotallia huomaan postia
eteisen pöydällä.
Päätän selata postin läpi ennen kuin menen pesemään autoa.
Tarkistan myös puhelimen vieressä olevat postiin menevät kutsu-kortit.
Laitan autonavaimet pöydälle ja rypistän roskapostin roskakoriin, joka on
pöydän alla. Silloin huomaan roskakorin olevan täynnä.
Niinpä päätän laittaa kutsut takaisin pöydälle ja käydä tyhjentämässä roskakorin.
Mutta sitten tajuankin, että kun kerran olen viemässä roskia ulos ja
roskalaatikko sattuu olemaan lähellä postilaatikkoa, voin aivan hyvin
laittaa kutsuihin ensin postimerkit ja viedä ne samalla laatikkoon.
Otan postimerkkikuoren esiin ja huomaan, että jäljellä on vain yksi
postimerkki.
Lisää postimerkkejä on pöytälaatikossa työhuoneessani, joten lähden
kohti työpöytääni, jonka päällä huomaan kokistölkin, jota olin ollut juomassa.
Jotta en merkkejä etsiessäni kaataisi kokista pitkin pöytää, siirrän
sitä hieman syrjään. Huomaan, että kokis on alkanut hieman lämmetä ja
päätän viedä sen jääkaappiin. Matkalla jääkapille huomaan ikkunalla
kukan, joka kaipaa pikaista kastelua. Lasken kokiksen ikkunalaudalle ja
huomaan lukulasini, joita olen etsinyt koko aamun. Ajattelen, että on
varminta viedä lasit työpöydälleni heti sen jälkeen kun olen kastellut kukan.
Lasken lasit takaisin ikkunalaudalle ja menen täyttämään kastelukannua
kun siinä samassa huomaan TVn kaukosäätimen. Joku on jättänyt sen
keittiön pöydälle.
Tajuan, että illalla katsellessani telkkaria tarvitsen kaukosäädintä,
mutta todennäköisesti en muista, että se on keittiön pöydällä, joten
päätän viedä sen oikealle paikalleen kunhan vain ensin kastelen kukat.
Kaadan vähän vettä kukalle, mutta suurin osa läiskyy lattialle. Joten,
laitan kaukosäätimen takaisin keittiön pöydälle ja haen pyyhkeitä,
joilla kuivaan läikyttämäni veden. Matkalla liinavaatekaapille yritän
muistaa mitä olin tekemässä.
Päivän lopuksi: autoa ei ole pesty, kutsuja ei ole postitettu, roskista
ei ole tyhjennetty, lämmin kokis on edelleen ikkunalaudalla, kukkia ei
ole kasteltu, postimerkkejä on edelleen vain yksi, en löydä television
kaukosäädintä saatika lasejani, enkä muista minne olen laittanut
autonavaimet.
Miettiessäni, miksi mitään hommaa ei ole hoidettu tänään, olen todella
hämmentynyt, sillä olen ollut kiireinen koko päivän ja olen todella väsynyt.
Ymmärrän ,että tämä on vakava ongelma ja aion hankkia apua.
ÄLÄKÄ NAURA! Jos et vielä tunnistanut tästä itseäsi niin voit olla
varma, että sekin päivä tulee....ehkä nopeammin kuin arvaatkaan!
VANHENEMINEN ON PAKOLLISTA
AIKUISTUMINEN ON VAPAAEHTOISTA
ITSELLEEN NAURAMINEN ON TERAPEUTTISTA!
