Itsekin olen tosiaan MLL:n hoitajana toiminut nyt noin vuoden päivät, ja kovin paljon ja erilaisia perheitä on tullut nähtyä.
En kuitenkaan itsekään pidä organisaatiota aivan parhaana mahdollisena; usein ensimmäiset kerrat perheessä saattavat olla hieman vaikeita, kun lapsi saa aivan tuntemattoman ihmisen hoitajakseen. Lähes poikkeuksetta asiat helpottuvat, kun lapset tottuvat hoitajaan ja luottamus syntyy.
Olen saanut lukea netistä jonkin verrankin näitä ''kauhutarinoita'' MLL:n hoitajista, mikä on todella harmi ja oikeastaan aika pöyristyttävää. Itse en voisi koskaan kuvitellakaan laiminlyöväni lapsen tarpeita.
MLL:n hoitajat on kuitenkin mielestäni melko tarkaan syynätty hyviksi, eikä heille anneta työtehtäviä, jotka eivät heille sovi (esimerkiksi alle vuoden vanhasta ei tule huolehtimaa henkilö, jolla siitä ei ole kokemusta). On harmi, että hommaan on valikoitunut myös näitä hieman epäluotettavampia henkilöitä.
Itsekin kuitenkin toivon, että ei ylestettäisi. Varmasti reilusti suurin osa meistä hoitajista on luotettavia, asiansa osaavia ja hyviä lastenhoitajia. Mekin olemme kuitenkin vain ihmisiä, ja jos jokin asia painaa mieltä tai on mennyt mönkään hoitotoimenpiteissä, meille täytyy kertoa asiasta rehellisesti - sillä myös minä olen velvoitettu kertomaan mahdollisista ongelmista lasten kanssa. On myös tärkeää, että perhe kertoo aina aluksi tarkkaan, mitä toivoo lastenhoitajan tekevän. Jotkut asiat saattavat vaikuttaa itsestäänselvyyksiltä, mutta eivät ole sitä hoitajalle, joka on käynyt monessa eri perheessä, joista jokaisessa on omat tapansa toimia.
Minulle on joskus käynyt niin, että olen saanut kuulla lapselta jostain, mitä olisi pitänyt tehdä ja josta vanhempi oli valittanut kotona jälkikäteen. Tästä tuli itselleni todella paha mieli, sillä asiasta ei ollut itse minulle mainittu.
Sekä hoitajat että perheetkin mokaavat joskus - tärkeintä on pyytää anteeksi, selvittää asia ja toivottavasti myös antaa toiselle uusi mahdollisuus. Olen itsekin kerran myöhästynyt keikalta reilusti, kun en osannut aikatauluttaa bussien kanssa - aiheuttaen myös äidin myöhästymisen. Olin todella pahoillani ja osoitin sen myös perheelle. Vanhemmat olivat ymmärrettävästi kiukkuisia, mutta asia sovittiin ja olen nykyään perheen vakivahti. Ja virheistä oppii, en ole ikinä tämän jälkeen tehnyt samaa mokaa toiste.
Sitten on toki sellaisia tilanteita, joissa vain kaikessa yksinkertaisuudessaan ne hoitajan ja vanhemman kemiat eivät natsaa. Kaikki saattaa mennä hyvin, mutta siellä ei vain ''ole sitä jotain'', että yhteistyötä haluttaisiin jatkaa.
Itselleni on käynyt näinkin, vaikka suurin osa perheistä on aina halunnut minut myöhemminkin hoitajaksi.
Mielestäni yhdestä huonosta kokemuksesta ei kannata vetää koko MLL:ää lokaan.
