Oletteko käyneet lapsen kanssa jossain museossa koskaan?

Mä en, tai olen, muttei se siitä mitään muista kun oli vaunuissa ja nukkui =) .

Nyt 4 v on itse sanonut haluavansa johonkin museoon tai näyttelyyn. Asutaan pk-seudulla, Vantaa tai Helsinki käy, mutta jonnekin Espooseen en lähde nyt julkisilla. W&G- museo voisi kyllä olla kiva.

Mikähän olisi ok ensikokemus? Luonnontieteellinen museo? Tyttö puhuu Ateneumista (koska on nähnyt bussissa sen sanan ja mä oon selittänyt, mikä se Ateneum on), mutta Picasso voi olla vähän liikaa. Oisko kansallismuseo ok? Se on kaunis ja nättejä maalauksia katossa ja tavaroita.

Hän tykkää piirtämisestä/maalaamisesta, eläimistä, musiikista, mutta täällä ei taida olla musiikin museota?

 

En ole, mutta mummo on kuskaillut sitä museoissa.

 

Olen käynyt monenlaisissa museoissa ja näyttelyissä ihan vauvaikäisistä saakka. Ei taida olla juuri mitään sellaista, mitä en suosittelisi siellä käytyäni.

 

Käytä hetkinen aikaa surffailuun ja tsekkaan mistä museosta löydät jonkin lasten toimintapajan. Tuollainen lisää kiinnostusta kummasti, kun ei se pelkkä esineitten katselu jaksa pientä lasta kovin kauaan innostaa... Mutta museot on muuten ihan pop, ainakin meidän vekaroiden mielestä.

 

Ollaan käyty eläintieteellisessä museossa alle 2-vuotiaan kanssa, suosittelen!

 

Ollaan käyty. Lapset 3 ja 5v. Luonnontieteellinen oli huima, koska sillä on dinosauruksia. Siitä riitti kerrottavaa kavereille. Kiasmassa ollaan käyty joskus jopa jollain lasten kiertokäynnillä, jossa lapset saivat askarrella ja kokeilla juttuja. Kansallismuseossa on yläkerrassa vintti, jossa voi puuhailla vaikka pidempäänkin. Tosi kiva paikka. Museossa käynti ei ole edes kallista Kasvitieteellisessäkin ollaan joskus käyty. Espoossa tietysti leikkikalumuseo on kiva, mutta jos se on liian kaukana niin sitten mieluummin Helsingin keskustaan

 

HEurekassa= PAljon nähtävää + kokeiltavaa pienemmällekki

 

On käyny taidenäyttelyissä kuin myös esim. Turun käsityöläismuseossa. Mites ois eläinmuseo? Siel ainakin se luuranko-osasto ja sit se mis niite eläimiä on laitettu niihin vitriineihin maisemiin, vois olla kiinnostavat.
Ja kannattaa kattoa oisko Ateneumilla tms. jotain lasten päiviä tai lapsille suunnattuja juttuja muuten ni pääsis sinnekin. Kiasmaan voisin kans mennä. Luulen et omat lapset tykkäis siitä jo ihan tilanakin.

 

Kaivosmuseossa ja on päässeet ajamaan kaivosjunalla

 

Veikkaisin, että Picasso kyllä vetoaa lapsen tapaan katsella maailmaa. Ne ovat värikkäitä ja tuotanto on monipuolista ja poikkeaa tavanomaisesta arkielämän kuvatulvasta. Mun pojan lempitaiteilija oli neljä-viisvuotiaana Henry Moore, etenkin lepäävät hahmot.

 

Luonnontieteellinen museo oli tosi kiva, meidän melkein-3-vuotias viihtyi siellä yhtä hyvin kuin korkeasaaressa tai linnanmäellä!

Myös Kiasmassa on käyty, ja oli sielläkin ihmeellistä katseltavaa.

 

Luonnontieteellinen voisi olla kiva ensikokemus. Kansallismuseossa on jo lasten satuhetki pe-iltapäivällä. Siinä vintissä lukee että sopii yli 5-7-vuotiaalle... onkohan toi 4 v liian pieni siihen?

Sinänsä se hieno rakennuskin on varmaan elämys.

Se leikkikalumuseo on weegee-talossa, eikö vaan? Sinne ajattelin mennä sitten kun ei kovin todennäköisesti tuu vettä ja räntää niskaan ja on vähempien vaatteiden aika. Me mennään julkisilla ja matka kestää sinne varmaan 1,5 h yhteen suuntaan (yli tunnin kuitenkin).

 

Luonnontieteelliseen museoon ilman muuta!

 

Picassoa voisi varmaan yrittää kokeilla, mutta voi olla näin loppunäyttelyn ja pyhien aikaan joka päivä turkasen täynnä. Se taas ei oo kivaa. Ja kun mun lipusta menee 14 e, niin mua kyllä harmittaa, jos pitää mennä sitten heti pois, kun on liian täyttä ja lapsi ei viihdy.

Googletin Heurekaa, joka on kyllä tiedossa, mutta myös kallis. Sinne pääsisi perjantai-iltapäivänä ilmaiseksi.

Ateneumissa on ainakin ennen ollut jotain lasten pajoja, Googletin ja on niitä nytkin http://www.ateneum.fi/default.asp?docId=13376 . Noita on varmaan keväälläkin.

Veikkaisin, että Picasso kyllä vetoaa lapsen tapaan katsella maailmaa. Ne ovat värikkäitä ja tuotanto on monipuolista ja poikkeaa tavanomaisesta arkielämän kuvatulvasta. Mun pojan lempitaiteilija oli neljä-viisvuotiaana Henry Moore, etenkin lepäävät hahmot.