Olisiko kellään neuvoa ?

Hei,
Olisko kenelläkään neuvoa tälläiselle 18vuotiaalle tulevalle äidille, miten kertoa raskaudesta tuleville isovanhemmille?

Pitäisi piakkoin kertoa, koska en haluaisi sitä että he huomaisivat sen tästä kovaa vauhtia kasvavasta masusta.
 
No riippuu vähän siitä millä mielin tulevat isovanhemmat ovat tiedon kuultuaan. Jos innolla odottavat jo lastenlasta, niin esim korttiin liimata ultrakuva tai jotain vastaavaa. Mutta jos uutinen tulee ihan puun takaa niin kutsua kahville ja kertoa ihan suoraan että olisi pikkunen tulossa. Ja itse kertoisin heti riskiviikkojen jälkeen.
 
Itse täytän lokakuussa 19 ja vauvauutisia pitäisi kertoa. Tosin ajattelin kertoa vasta aikaisintaan rv12, kun nyt tuntuu jotenkin aikaiselta. :s Mutta ajateltiin miehen kanssa että kutsuttaisiin mun äiti ja hänen äitinsä meille kahville (isien kanssa kun ei olla kumpikaan oltu tekemisissä herra ties koska) ja kertoa sitten siinä. :) Tosin uskallan väittää molempien tajuavan tämän uutisen jo siinä vaiheessa kun kahville kutsutaan :p
 
Heipsan!

Täällä 18v odottava äiti, rv27+6. Itselleni oli aika haastavaa kertoa asiasta, vaikka pitäisi ajatella, että tämähän on maailman ihanin asia ja kyllä ne vanhemmat sen lopulta ymmärtävät. Itse olisin halunnut kasvotusten kertoa, mutta asumme mieheni kanssa toisella paikkakunnalla, joten helpointa oli asia kertoa puhelimitse. Tottakai aluksi uutinen oli iso järkytys vanhemmilleni, mutta olen jo 16v asti asunut mieheni kanssa oman katon alla ja olemme molemmat työssä käyviä nuoria niin ei olisi paremmin voinut käydä vanhempieni mielestänikään, sillä lapsella tulee olemaan hyvä ja rakastava koti! Seuraavana päivänä vanhempani jo soittikin aivan tohkeissaan, että hänestähän tulee nyt sitten mummi! :) Suosittelen vain kertomaan asian niinkuin itse parhaaksi näkee ja olemaan rohkea! Tsemppiä kaikille kertomiseen.. :)
 
Viimeksi muokattu:
Tähän pakko sanoa että olin 19 ku ensimmäinen tuli ja kerroin asiasta isälle, joka en tiiä miten otti ku minä sen pikkutyttö(nuorin kaikista sisaruksista) olikin tulossa äidiksi. Puhu(ttiin) paljo siitä että olen nuori ja mieti kunnolla että oletko varma. Kun nämä keskustelut eivät loppuneet sanoin aika jämäkästi että asia on nyt näin ja jos ei muuta oo sanottavaa niin mun pitää keskittää energia muhun ja tulevaan vauvaan eikä sen kanssa aborttikeskustelemaan ku en sitä tee, ja jos ei tilanne miellytä niin meidän yhteys menee tähän. Ei toista kertaa maininnu asiasta ja ilonen oli tullessaan isoisäksi =) eikä noista muista lapsista sit sanonu muuta kun kyselly vointia ja jos saan tarpeeks apua jne =)(meil on noin 600km välimatka). Lasten isän vanhemmat ei koskaan oo sanonu muuta kuin että vauvaunia on ollu =).

Mutta ollaan kyl muutenki avoimia asioista meidän perheessä.

Mutta jos pientä edes mietit miten reagoi ja haluut välttää turhaa stressiä, suosittelen odottamaan riskiajan jälkeen. Turha painostus mualta on turhaa kun itse miettii tarpeeksi noita =)
 

Yhteistyössä