Onko lapsille suunnatuista jutuista pakko innostua?

Vihaan Muumeja. Ja Nalle Puhia, Teletappeja, Puuha Peteä, hevi saurusta ja mitä näitä nyt on. En oikeestaan näin äkkiseltään keksi mitään lapsille suunnattua musiikkia tai ohjelmaa josta pitäisin.
Disneyn ym. piirrettyistä pidän, mutta niistä yksikään ei ole aivan pienelle lapselle sopivaa viihdettä (leijona kunningas, Bambi...)

Onko vanhempien "velvollisuus" esitellä nämä ekana mainitsemani lapsilleen ja näyttää/soittaa niitä taukoamatta? Tai vähintäänkin silloin kun lapsi haluaa?

Toivon itse lähinnä ettei tuleva (ensimmäinen) lapseni edes kuulisi niistä ikinä, etten joutuisi kidutetuksi noiden inhokkieni takia

Vai turtuuko kaikkeen lopulta?

 

Kun lapsia tulee niin on moni asia mikä muuttuu ja mihin joutuu sopeutumaan jotta lapsi saisi olla lapsi. Ja ei sinun tarvitse innostua lasten tv-tarjonnasta. Parempi vaan että itse touhuisit lapsen kanssa kun katsoo töllöö. Mutta mitä kirjoja lukisit jos ei lapsille suunnattuja?

 

En tarkoittanut kirjoja. Kyllä niistä varmasti kivoja löytyy ja uskon tykkääväni itsekin monista. Iltasatu tulee toivottavasti olemaan yhteinen mukava hetki Mutta niin kauan kun itse saan päättää (lapsi ei osaa valita) niin muumeja tai nalle puhia ei meillä tulla lukemaan.

Katson itse telkkaria ehkä kerran viikossa, jos sitäkään, joten kovin suurta tv:n kuluttajaa en lapsestakaan odota tai varsinkaan toivo.
Ohjelmista ja piirretyistäkin löytyy valinnan varaa, mutta juuri nuo listaamani inhokit tuntuvat pyörivän monessa lapsiperheessä, ja siitä kumpusi tuo kysymyksenikin. Tottuuko niihin, vai tykkäävätkö vanhemmatkin niistä?