Onko muita noin 43-v. lasta toivovaa tai saanutta?

  • Viestiketjun aloittaja kysyisin
  • Ensimmäinen viesti
hyvä
gynekologi oli sanonut minnille noin mukavasti. Itse, kuten olen kirjoittanut, mietin noita riskejä aivan yhtenään. Harmittaa, kun jäi tämä toisen lapsen yrittäminen näin myöhäiselle iälle.

Pyysin lääkärini (ei gyne) kysymään teratologisesta tietopalvelusta lääkkeestäni. Vastaus oli lääkärilleni sähköpostitse: äidin käyttämä lääke ei ole este raskauden suunnittelulle, eikä sen tiedetä lisäävän keskenmenoriskiä. Selkeä riskitekijä sensijaan on äidin ikä (riski sekä keskenmenon että sikiövaurion suhteen) Lääkäri oli sinne teratologiseen laittanut (luuli) mun olevan 42-vuotias.

Mitähän tuokin tarkoitti. Onko muuta riskiä kuin trisomia. Kurjalta kuulosti tuo lausahdus.

Jos jotakuta kiinnostaa, niin lääke on muuten panacod. Siitä oli vielä: Kodeiinin käytön alkuraskaudessa ei ole todettu lisäävän epämuodostumariskiä. Käytön tulisi kuitenkin olla tilapäistä/tarvittaessa. Lääke vaikuttaa sentraalisesti, eikä jatkuvan altistuksen vaikutusta kehittyvään keskushermostoon tunneta. Kodeiinin käyttö imetyksen aikana tulisi olla vain tilapäistä. Lääke metaboloituu morfiiniksi ja yksittäistapauksessa on kuvattu imeväisen kuolema toistuvaan lääkealtistukseen liittyen.

Panacod tehoaa migeeniin minulla, kun panadol ei tehoa.
 
Hei!

Kiva lukea näistä monista onnistuneista raskauksista yli nelikymppisille. Itseäni kovasti kannustaa. Olen 40-vuotias lapseton ja ensimmäiseen koeputkihedelmöitykseen menossa tässä kuussa. Tähän asti olen vain kuullut riskeistä ja pienistä onnistumisen todennäköisyyksistä. Naistenklinikaltakin minut passitettiin pois koska todennäköisyys onnistumiseen oli liian pieni! Onko jollain muulla vastaavia kokemuksia "todennäköisyysrasismista"?

No on se todennäköisyys ainakin isompi kuin 0% näillä nykyaikaisilla hoidoilla. Näin etukäteen ajattelisin että olen valmis tekemään kaikki testit saadakseni varmuuden sikiön terveydestä. En tiedä miten mieli muuttuu jos kävisi niin onnellisesti että tulisin raskaaksi.

t. Saara
 
Minni -64, täällä toinen -64, jolla laskettu aika 22.4. enpä voi kun rohkaista ainakin yrittämään. Oma esikoiseni täytti juuri 3 vuotta ja nyt on tämä nro 2 tulossa. Ensimmäinen raskauteni oli 02 ja se päättyi keskenmenoon. Omalla kohdallani kaikki on sujunut vähän liiankin helposti eli raskaaksi olen tullut pari kuukautta sen jälkeen kun yrittämään on ryhdytty. Hyvin tuntuu keho kestävän enkä ole kokenut iästä johtuvia ongelmia odotuksessa.
 
Ajatukset on itselläkin samansuuntaisia, kuin teillä kaikilla.

Kuudetta tässä odotellaan, tosin aika alkuvaiheessa.

Ikääkin on jo 42. Muuten kaikki varmaan ok, mutta painonhallintaan tarvitsen apua. Nyt tuntuisi, että on nälkä melkein vähän väliä. Yritän sitten syödä terveellisesti. Korvien välissä tiedetään, miten toimia, mutta todellisuudessa...heh.

Täytyy vaan tsempata.

Mukavaa päivää teille kaikille.

tilliskoukku
 
Minni-64
Heips!

Kiva kuulla teiltä näitä raskausuutisia. Ehkä olen malttamaton, justhan tässä kierukka pois otettu. Tänään muuten tuli täti ja uskokaa tai älkää nyt ainakin iloinen siitä, koska olenkin bongannut oviksen väärin. Nyt päätin sitten ottaa tikut avuksi, että pystyn sen määritteleen.


 
Olisi hauskaa
kyllä tavatakin muita ikäyrittäjiä. Tosin sitten jos sellainen tapaaminen järjestyisi, niin kumminkin jossain kaukana minusta, joka olen Tampereella.

Muuten: alkaa koko ajan tulla hyväksytymmäksi saada lapsia yli nelikymppisenä, kun uusperheet ovat yleistyneet ja monet haluavat vielä uuden puolisonsakin kanssa lapsia. (Minä kumminkin olen ekassa suhteessa.) Tämä on hyvä juttu. Myös gynekologien asenteen on pakko muuttua, kun meitä on paljon. Muistan joskus lukeneeni verkkokolinikan lääkäri vastaa -palstalta, kun joku hyvin tiukin ja tuomitsevin sanankääntein kielsi noin 46-vuotiasta enää yrittämästä lasta. Siis gynekologi. Kohta tämä on aivan tavallista.
 
hm..hm..hm... hiukan toppuuttelisin edellistä kirjoittajaa. Ei kai kyse ole "asenteesta", vaan ihan lääketieteellisin perustelluista faktoista, että sekä äidin että lapsen komplikaatioriskit ovat huomattavat, mitä iäkkäämpi synnyttäjä on. Me vaan saamme lukea ihmeraskauksista ja ihmekeskosista, mutta kolikolla on aina kääntöpuolensa ja niistä tapauksista me emme saa kuulla ja lukea, niitä ei hehkutella mediassa ja näillä palstoilla.
 
niin no
onhan tietty vanhemmalla se trisomiariski suurempi, mutta terveellä vanhemmalla ei suurempia muita riskejä ole. Jonkun tutkimuksen mukaan 50-63 vuotiaat onnistuivat aivan yhtä vähin riskein raskaudestaan kuin nuoremmatkin, jos ei oteta huomioon sikiön epämuodostumavaaraa. Kokeessa käytettiin luovutettuja munasoluja.
 
moooo
\
Alkuperäinen kirjoittaja 12.09.2006 klo 13:34 kysyisin kirjoitti:
Hei. Haluaisin vielä toisen lapsen, mutta täytän pian jo 43 vuotta. Olisi kiinnostavaa kuulla, onko täällä muita suunnilleen ikäisiäni. En ihan huvikseni ole asiaa näin myöhään jättänyt, mutta minulla on ollut keskenmenoja. Yksi lapsi on, 5-vuotias. Miten gynekologi on teihin suhtautunut ja aiotteko mennä seulontoihin. Minä en ehkä uskalla, kun niissa on pienenpieni keskenmenoriski ja mulla on keskenmenoja paljon jo ennestään. Lisäksi en ole varma, raskisinko abortoida vammaista.

Kiinnostaisi kuulla, onko teitä muita.
melkein ½v vanha viesti!
 
Heips, tuolla aiemmilla sivuilla jotkut äidiksi haaveilevat kyselivät hedelmällisyyttä buustaavista aineista, ihan luomujakin on. Laitoin toiseen keskusteluun muutama päivä sitten netistä löytämiäni luontaistuotteita&vitamiineja, mutta eipä näyttänyt ketään(????) kiinnostavan, kun vastauksiakin on tullut nuiva yksi. :(
Itse uskon hyvään kuntoon ja ruokavalioon, mutta ei kait noiden lisäravinteiden kokeilu välttämättä huono idea ole, kunhan pitää järjen kädessä ja pilkkeen silmäkulmassa.
Siis, jos kiinnostaa hedelmällisyyden lisääminen luonnonkonstein, tsekkaa keskustelu otsikolla "kaikki oikeat&poppakonstit käyttöön", tällä samalla 40+ sivustolla.
Lisääkin vinkkejä sinne kaivataan! =)
Näitä aineita ovat äidit ympäri maailmaa kuitenkin käyttäneet jo vuosisatoja, ennen myyntinimen keksimistä...vink vink ;)
 
Kiitos vinkeistä
Täytyypä tsekata. Ehkä monet ovat lukeneet, vaikkeivät ole mitään kirjoittaneetkaan.

Minä soitin tänään teratologiseen tietopalveluun. Siellä sanottiin, että trisomiariski on 43-vuotiaalla 1:29. Onko se teistä paljon vai vähän. Siellä sanottiin, että perusriski epämuodostumalle on kolme prosenttia. Eli siis 43-vuotiaalla on kaksinkertainen riski saada vammainen lapsi. Ei siis kamalan suuri kumminkaan.
 
Hei!

Kohta 43-vuotias tuleva kaksosten äiti. Muut lapset jo 24 ja 18 vuotiaita ja lisäksi kahden lapsenlapsen mummi. Me haluttiin vielä iltatähti ja niitä tuleekin tuplana sitten. En ole ajatellut olevani vielä vanha äidiksi, kun kerran on terve ja kykenevä vaikka olen kuullut monen sanovan ettei kyllä ryhtyis enään tähän hommaan.

Terveisin Mummeli
 
pian43
Heippa! Luin vain aloituksen ja viimeisen sivun, ja ajattelin, ettei noin vanhaan aloitukseen viitti vastata, mutta kun näin, että aloittaja olikin vielä puolen vuoden jälkeen kommentoinut (kiva!), niin mikä ettei!

Eli siis täällä yksi 42+-odottaja, joka täyttää loppukesästä 43. Kun vauva on syntynyt (jos kaikki menee hyvin), olen siis jo sen 43. Vaikka tuossa kirjoitettiin kauheasti mahd. ongelmista, niin jotenkin, kun odotus on totta, sitä tulee luottavaiseksi sen suhteen, että kaikki menee hyvin. Tottakai aivan alkuviikoilla oli esim. kovat keskenmenopelot, vaikka koskaan aiemmin ei ole keskenmenoa ollutkaan, mutta mitä pidemmälle raskaus etenee, sitä rauhallisemmaksi sitä tulee. Ihan kaikkiin tutkimuksiin en edes aio mennä, koska varmuutta ei voi mitenkään täysin maksimoida. Mutta hyvin raskaus on sujunut, itse asiassa paljon vaivattomammin, kuin 15 vuotta sitten esikoista odotellessa.

Eikä muuten ole ikävästi asennoituvia lääkäreitä/gynejä tullut kertaakaan vastaan, ja työkaveritkin on sydämellisesti onnitelleet!

JK. Raskautumista yritettiin puoli vuotta ovulaatiotestien avulla. Kun se ei tuottanut tulosta, hain ikäni takia tueksi Clomeja. Raskauden niiden avulla ekasta kierrosta.

Toivon siis aloittajalle ja kaikille, jotka vielä haaveilevat vauvasta, rohkeutta yrittää! Itse ajattelin, että nyt vielä ehtii, enkä sitten vanhempana halua katua, etten edes yrittänyt!!! Musta olisi voinut tulla katkera vanha akka...

:D
 
On mukavaa
lukea kirjoituksianne. Yllättävää, että clomit ovat kumminkin tehonneet noin hyvin edellisellä kirjoittajalla, kun mulle kivenkovaa yksi lääkäri väitti, että yli 40-vuotiailla eivät tehoa ollenkaan. Oli muutenkin aika nuiva lääkäri suhteessa iäkkäisiin, joten en kyllä mene hänelle enää.

On aina mukavaa lukea muiden onnistumisista ja raskautta yrittäessä ilmaantuvista mietteistä. Näin vanhoja yrittäjiä ei juuri enää täällä reaalielämässä kohtaa. Siksi on mukavaa, että on näitä vertaisihmisiä täällä netissä.

Olen aloittaja. Olisi varmaan pitänyt kirjautua, jotta voisi sitten käyttää nimimerkkiä. En vaan ole viitsinyt ottaa selvää, miten se tapahtuu. Helppoa se takuulla on.
 
Hei taas
lisään aloittajana vielä sen että mieheni kävi juuri urologilla, joka suhtautui raskausyritykseemme erittäin myönteisesti. Tsemppasi ja sanoi, että vuoden päästä tulette sitten vastaanotolle vauvanne kanssa. Hän oli nimittäin juuri itsekin saanut vauvan samassa iässä kuin me. Lisäksi hän on erikoistumassa gynekologiaan. Erittäin hyvä mieli tuli, että joku gynekologiaan erikoistuva itsekin uskaltautui vielä.
 
ilmeisesti
gynekologeilla ei ole mitään läheskään yhteistä mielipidettä, vaan hyvinkin henkillökohtaiset mielipiteet. Minusta on ihanaa, jos joku gyne tukee vanhanakin yrittävää. Eihän 43-vuotiaalla ole kuin 3% lisäriski saada vammainen lapsi. Ei se ole kovin suuri lisäriski minusta. Kyllä lapsen saaminen ihan luonnollista on vieläkin. Ehkä yli viisikymppisellä alkaa jo olla turhan myöhäistä.
 
Niin, kuulkaas kyllä se vaan niin on , että vuosittain juuri sellaiset naiset, joilla alkaa ollaa vaihdevuodet tulossa jättävät ehkäisyn kun ajattelevat ettei enää tarvitse, ja sitten tulevat raskaaksi.

Ihan turhaa sanoa ettei viisikymppinen voi tulla luonnollisesti raskaaksi, kun ihan varmsti voi, jos hormonitoimintaa vielä on, ja muutoin on sukupuolielämää. Eli, jos et halua tulla raskaaksi on syytä käyttää ehkäisyä ihan vielä ns viimeisten kuukautisten jälkeenkin.
 
Hei!
Olen 43-v ja jo 4 lapsen äiti. Nuorin 17 v. Nyt 10 vuoden yksinolon jälkeen kohdannut ihanan miehen, jonka kanssa tulevaisuutta suunniteltu ja yhteenmuuttoa kaavailtu. Tottakai myös lapsesta puhuttu, kun miehellä ei ole. Hän on sanonut, ettei se ole välttämättömyys, mutta kuitenkin yhdessä haluaisimme. Nyt olen täällä lueskellut näitä juttuja ja on tietenkin ristiriitaisia ajatuksia tuon ikäni suhteen. Olen hyväkuntoinen ja urheilen ja muutenkin terve. Ja ajatus yhteisestä lapsesta rakastamani miehen kanssa tuntuu aivan ihanalta. Toki tiedän kokemuksesta myös lapsen tuovan huolta. Lähinnä kyllä sitten murrosiässä.

On ollut rohkaisevaa lukea teidän muiden yli 40 äitien tuntemuksia. Itse en välitä muiden mielipiteistä, mutta tietenkin lapsen terveys askarruttaa.
Olen vasta varannut ajan gynekologille keskustelemaan asiasta ja mahdollisesti poistattamaan kieruka. En ole koskaan halunnut tehdä sterilisaatiota, kun olen vähän odottanut, että mahdollisesti saisin vielä ihanan miehen kanssa lapsen. Se vain kesti odotettua pitempään.

Olisi kiitollinen rohkaisevista mielipiteistä. Toki tämä asia on miehen kanssa keskenään puhuttu, että mitä toivotaan. Eikäpä sitä tämän ikäisenä tiedä, että onnistuukokaan se. Aiemmat raskaudet on kyllä olleet ja tulleet helposti :)
 
tulin juuri gynekologilta. Hän oli saanut lapsen 43-vuotiaana 7 vuoden yrittämisen jälkeen. Hänen ystävänsä ensimmäisinä lapsinaan luomukaksoset 44-vuotiaana.

Gynekologi kannusti kovasti yrittämään ja korosti rennon yrittämisen merkitystä. Liikaa ei saa hermoilla. Toki helpommin sanottu kuin tehty.
 
Ite olen "vasta" 39-vuotias ja haaveissa kolmas lapsi. :D Mutta nykyään ollaan terveitä ja eletäänkin lähes satavuotiaiksi, joten nämä "suositukset" tietystä ikäskaalasta synnyttää ovat jääneet vanhanaikaisiksi! Näin sanoi terveydenhoitajani minulle! Elikkä tsemppiä kaikille yritykseen!! B)
 
vielä äidiksi
Tuo oli hyvä näkökulma, että nykyään eletään vanhemmiksi ja monia asioita tosiaan tehdään paljon myöhemmin. Itse tunnen olevani täysin valmis vauvan vastaanottamiseen. On kuitenkin monta muttaa ennenkuin asiasta voi innostua. tai uskaltaa.
On eri asia saada vauva tämän ikäisenä, kuin 18-vuotiaana miehen kanssa, joka ei koskaan kasvanut mieheksi. Nyt tiedän, että on vastuullinen mies kaverina, eikä lasta tarvitse hoitaa yksin. On todella rohkaisevaa lukea samanikäisten naisten ajatuksia raskaaksi tulemisesta näin "kypsällä iällä"!! =)
 

Yhteistyössä