Onko päätös toivoa vauvaa iällä +40 ollut helppo vai oletteko pähkäilleet

  • Viestiketjun aloittaja Ämy
  • Ensimmäinen viesti
Ämy
Kävin sitten juttelemassa lääkärissä tästä vauvakuumeilusta ja riskeistä. Lääkärin mukaan suurin riski on se etten ehkä tulisi enää raskaaksi iän puolesta. Mutta sanoi myös että ei voi tietää, joillakin se voi tapahtua kohtuullisen helpostikin! Niin ja painoa olisi tietenkin hyvä olla vähemmän raskausdiabetestä ajatellen.

Vielä kesän yli mietiskelen ja seurailen 40+ keskustelupalstaa. Mietin vaan että onko minulla oikea vauvakuume vai jotain neljänkympin kriisiä tyyliin "nyt se olisi vielä mahdollista".

Plussaonnea kuumeilijoille ja onnea kaikille jotka ovat onnistuneet raskautua (täällä iällä)!

Maria-s, mitä sinulle kuuluu?

Kesäterveisin Ämy
 
Heippa kaikki!Sulle Ämy sanoisin et hyvä ku oot käyny vielä lääkärissäkin kyselemässä lapsentekoasiasta.Mä silloin aikanaan pari v. sit olin vaan terveyskeskuslääkärin v.otolla ja se pisti mut noihin hormonilabroihin:estrogeeni,luteaali-,prolaktiini,progesteroni,ym.-arvoja multa mitattiin ja yks noista p:llä alkavista oli koholla,joten se merkkas lääkärin mukaan sitä,et ois vaikeempaa raskautua.Silti se toivotteli mulle onnea kovasti (estrogeenia oli kuitenkin vielä tarpeeksi!!)!Mulla ollut käytössä eräs psyykelääke n.10 v.,joka nostaa tän hormonin tasoa veressä pikkaisen.Tästä huolimatta tulin raskaaksi ekan kerran pillerit jätettyäni n. 10 kk päästä (tuli se km tässä raskaudessa).Sit sen kaavinnan jälkeen tärppäs 6 kk päästä ja tässä nyt ollaan.Perjantaina alkaa vko 36 jo!
Eli yritystä sulle vaan kovasti!Ootko selvittänyt pelaaks sulla munasarjat normaalisti eli irtooks niistä se munasolu?Mä tilasin viime syksynä niitä ovulaatiotestejä netistä,mut en kerinny niillä pelaamaan,ku olinkin sit jo raskaana.
Niin ja yks mitä ainakin mutu-tunteella kannattais koittaa on syödä paljon tuoreita kasviksia ja hedelmiä ja marjoja!Saa sitä foolihappoa,joka on tärkeä b-vitamiini jo hedelmöityksen onnistumiselle niin miehillä ku naisilla.Sitähän voi ottaa purkistakin jos ei "jaksa" alkaa ruokavaliota remontoimaan.Foolihappo on tärkeä aine koko raskaudenkin ajan.Se ehkäisee kaikkia sikiön epämuodostumia.Mä oon lisäksi syönyt maitohappobakteereja ja omega3 koko tän raskauden.Mutsi ku tulee käymään,ni se kantaa mulle aina Möllerin kapseleita :D
Meinaan kysyä neuvolasta ens kerral et pitääks mun syödä jotain rautavalmistetta varoiks tota synnytystä ajatellen,jos sattuis menettää siinä verta enemmänkin.Mähän jouduin tossa äskettäin syömään rautapillereitä n. 3 kk ku oli hemoglobiini niin alhaalla.Ei se nytkään ollu viimeks ku 124 eli just hiukan rajan yli.

Muuten täällä kaikki kivasti sujuu.Vauva vihdoinkin "ymmärtäny"kääntyä lempiasennostaan pää alaspäin!Oltiin viime keskiviikkona ultrassa ja lääkäri näki heti ekaks et tää on oikeinpäin täällä!Mä olin ollut just ti neuvolassa,jossa tunnusteltiin vauvan olevan vielä poikittain.Mä olin alkanut jo panikoimaan mahdollista tulevaa sektiota.En yhtään tykkäis synnyttää sillai.Siinä on niin paljon mielestäni kaikkea komplikaation mahdollisuutta puhumattakaan vauvan imetyksen käynnistysvaikeuksista.
Ultrasta saatiin painoarvioksi 2,2 kg ja syntymäpaino olis vesselillä sit n. 3,5 kg.Eli ihan keskikokoinen ois tulossa!Saatiin vielä muistoksi parit 4d-kuvat vauvelin kasvoista ja niitä nyt on ahkeraan pussailtu vielä tässä odotellessa!En malta odottaa,et saan sen "myllärin"syliini!Viime yönäkin ku tulin vessasta taas vaihteeks pissalta,ni petiin päästyäni vauvakin vissiin heräs ja aloitti sen päiväiset jumpat ja ylty vaan kun vähän silittelin massua.Aika "pomo"toi meidän poika on jo tuolla mahassa ku ei "anna"mun nukkua ku oikealla kyljellä!Hänellä on ihan omat lempiasennot jo tuolla yksiössään.Ei haittaa mua,mä olen jo tottunut siihen.Makaan sit välillä hetken selällään ni saan lepuutettua paikkoja.

Jalkaterät on alkanut turpoilemaan ku elefantilla!Sukat jos on olleet jalassa päivän ni iltaisin on kamalat jäljet niistäkin.Oli ihan kivoja noi helteet tossa ku sai olla niin vähissä vaatteissa,mulle ei enää mee päälle takiks ku yks kamala"lainapeite"jonka onneks olin tajunnut tosa keväällä säästää ku muuttoa varten pakattiin ja siivottiin kaappeja.Sit se on karmeen värinenkin,semmonen sähkönsininen..Eli tulisipa lämmintä et ei tarttis takkia pitää.
Tossutkin joutuu mies nauhoittamaan ku ite en oikein pysty.Sandaalit on ollu kova sana.Ja kaikki jalkaan potkaistavat.

Tulipa pitkä teksti!Ja ihan omaa napaa ja itsekkyyttä koko litania.Toivon teille kaikille vielä haluja vauvan yrittämiseen!Ois ihana kuulla,jos teistä joku tän kesän aikana sais plussan aikaiseksi.Mä ainakin uskon että saatte!!
 
Hei Maria !!!

Olipa kiva kuulla sinunkin kuulumisia. Mukavaa, että odotus on edennyt noin hyvin.
Nuo turvotukset on kyllä ärsyttäviä. Itsellä tuli tässä helteillä nilkkoihin, kun oltiin pitemmällä automatkalla. Ei ole muina vuosina tullut, mutta sitä se taitaa jo tämä ikä ja ylipainokin teettää.

Itsellä myös ollut lääkitys (lähinnä paniikkihäiröön ) , lopetin sen nyt, kun yritän raskautua.
Aika hyvin olen silti pärjännyt. Pissatulehduksen kanssa vaan taistellut. Toinen kuuri jo menossa, vaikka ei ole ollut, kuin lapsena viimeksi.

Hyvä, että sinulla vauva kääntyi lähtöasentoon. Mukava katsella ultrakuvia ja odotella pientä tulevaksi.

Hyvää loppuraskautta sinulle tv Uudi :heart:
 
Hei kaikki! =)
Ämy, tuo podintasi vauvakuume/neljänkympin kriisi kuulostaa tosi tutulta!
Itselläni syttyi viime kesänä yllättäen, kuin tyhjästä, vauvakuume. Olin kolmannen lapsemme syntymästä asti ollut vakaasti sitä mieltä, että lapsiluku on täynnä (lapsemme syntyneet -92, -94 ja -00) ja pidin itseäni (vm -64) jo kuopuksemme syntyessä "aika vanhana". Niin minut kuitenkin yllätti voimakas "jospa vielä kerran"-tunne.
Mieheni (vm-65), joka naimisiin mennessämme olisi halunnut viisi lasta, ei heti syttynyt ajatukselle, mutta pian totesi kuitenkin, että "jos se on haaveeni, hän kyllä auttaa sen toteutumisessa"...
Kun ryhdyimme "tositoimiin", minut kuitenkin valtasi moninaisten huolien ja epävarmuuksien joukko. Olin välillä tosi huolissani mahdollisen lapsen terveysriskeistä, omasta jaksamisestani jne. Epävarmuuteni sai miehenikin epäluuloiseksi projektin suhteen.
Mieleni on pitkin vuotta, jopa saman päivän sisällä, heilunut rankasti edestakaisin. Kuitenkaan kuluneen vuoden aikana ei muistaakseni ole ollut ainuttakaan päivää, jolloin vauva-asia ei olisi pyörinyt mielessäni. Edelleen koen, että olisi ihanaa saada kokea kaikki vielä kertaalleen. Toisaalta kun lapset ovat jo niin isoja, olen jo ehtinyt päästä "vapaamman elämän makuun", mutta toisaalta nyt osaisi ottaa rennommin (sen huomasi jo kolmatta hoitaessaan).
Olin kolmen lapsen kera kotiäitinä kokonaiset 14-vuotta (tein välillä pientä keikkaa, mutta pois vakituisesta päivätyöstä kuitenkin) ja nyt olen ollut koulutustani vastaavassa työssä kolme vuotta. Minulla on nyt tosi kiva työ, mikä sekin on välillä hillinnyt kuumeilua, mutta toisaalta vauva-asian suhteen on viime hetket käsillä (elleivät ole jo menneet...) ja työikää vielä piisaa (jos kivaa työtä on saatavilla...).
Kuten ehkä huomasitte, tuossa pohdinnassani on aika monta kertaa sana toisaalta. Tämän asian, niinkuin monen muunkin elämän pohdinnan kanssa, olen ajatellut, että ihmisenä kasvaminen on usein sitä että kehittyy sietämään omaa epävarmuuttaan hieman paremmin.
Semmoisia pohdintoja tänään. =)
Tällä hetkellä lemmiskelymme on "laiskanlaista", vaikka suhde kaikkinensa on ihan hyvä. :heart: Ehkäisyä tuskin tässä elämässä enää käytämme. Homma on Korkeemmassa Kädessä, mutta ovulaatiotestejä olen kuitenkin harkinnut hankkivani, niin voisi vielä yrittää "täsmäiskuja". Kuluneen vuoden aikana ei ole ollut kovin montaa kiertoa, jossa ajoitus olisi ollut "ideaali".
Välillä on ollut vaikea olla harmittelematta sitä, ettei neljättä alettu "työstää" heti kolmannen perään, mutta menneiden harmittelu on myrkyllistä. Elämäni, ylä- ja alamäkineen, on ollut monen kiitoksen arvoinen ja haluan jatkaa sitä avoimin kortein, ihmeisiinkin uskoen. =)
On aina ihanaa ja omaa kuumetta nostattavaa kuulla ikä-ihmisten onnelisia vauvatarinoita (itsekin tunnen monta tarinaa) ja sydämellisesti toivon teille (/meille) kaikille parasta mahdollista lopputulosta!
...tulipas pitkä kirjoitus... :flower: Kaunista kesäiltaa kaikille! :flower: t. ikiemo
 
Ikiemo sitähän tässä minäkin harmittelin, kun yritys jäi tänne, vaikka avioiduttiin jo pian viisi vuotta sitten. Ei auta jossitella elämä menee niinkuin menee.

Meilläkin ajatellaan, että Taivaan Isä suo meille lapsen jos se on hänen tahtonsa.
Tikutella en taida enää ainakaan kovin ahkerasti. Vaan ehkäisy saapi olla. Aika sitten näyttää.

Mukavaa kesää sinullekin ja plussaonnea :hug:
 
minä oon tällänen 44v ja 2 pienen siis pojan sain kun olin 38v ensisynnyttäjä :D ja ihanan iltatähti tytön nyt 1v 4kk hänet sain 44 vuotiaana kaikille jotka lasta halajavat kypsässäkin iässä tsemppiä ja yritystä vaan kyllä se voi onnistuakkin. :heart: :D en ole tikutellu tai muutakaan erikoista koittanu ovat tulleet lahjana :D
 
Hei kaikki, kerron myös lyhyesti oman tarinani. Minulla on 2 lasta (6v. ja 7v.) ja yhden lapsen olen menettänyt. . Minulla on ollut 6 keskenmenoa ja olen ollut toistuvien keskenmenojen vuoksi tutkimuksissa, mutta mitään ei ole löytynyt. Olen ollut yksityisellä puolella lapsettomuusklinikalla ja siellä lääkärit kannustaneet jatkamaan. Hoito on ollut hyvää ja asiallista, en ole kuitenkaan ryhtynyt mihinkään "koviin hoitoihin" olen saanut clomi-kuurin joista nyt 3 olen syönyt. Lääkäri neuvoi pitämään kuukauden paussia koska munarakkuloita tuli vähän liikaa ja nyt seuraavassa kierrossa syön 1/2 pillerin pävässä kierron 3.-7. päivinä. saa nähdä mitä tapahtuu.. ..kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen miten minua on hoidettu minulle ei ole sanottu että olet liian vanha.oma mummoni sai ensimmäisen lapsen 22vuotiaana ja viimeisen lapsen 45 vuotiaana, ja eräs tuttavani sai lapsen 50 vuotiaana. Onko muilla muuten kokemuksia tuosta clomista, huomasin että kuukautisvuoto niukkeni joka kuukausi ja nyt kun pidin taukoa kesäkuussa minulla oli ihan normaalit hyvät kuukautiset?

Hyvää jatkoa kaikille odottajille ja vauvakuumeilijoille
 
Kiitos tarinastasi fasa65. Clomeista minulla ei ole kokemusta. Kiva kuulla, että olet saanut lääkärinkin kannustusta. =) Onko kiertosi vielä säännöllinen? Ovatko nuo keskenmenot olleet lastesi syntymän jälkeen, vai milloin? Menettäessäsi lapsesi, olet joutunut kokemaan sen raskaimman mitä kuvitella saattaa. :hug: Minkä ikäinen hän oli? Sinulla varmasti on lopun elämääsi kolmas lapsi enkelinä. Toivon että saisit vielä onnellisesti nyytin syliisi. =)
Ämy, mitkäs ovat mietteesi kuumeilusta nyt kesän kääntyessä kohti syksyä?
Vielä kuitenkin kesäinen tervehdys kaikille! t. ikiemo :flower:
 
Tulin tänne pitkästä aikaa katsomaan teidän kirjoituksia.Tuskailen täällä kotona tän odotuksen kanssa!Eilisiltana oli jo lupaavat oireet et lähtö vois tulla yöllä,mut heräsin vaan sängystä reilun tunnin päästä hikisenä ja normaaliin pissahätään.Heh heh.

Mun vauva on tainnu tehdä jonkunnäköisen kasvupyrähdyksen tässä viime viikkoina.Nyt oli neuvolassa kohdunpohjanmitta kasvanu viikossa 4 cm!Pyysin lähetettä TYKS:n ä-polille ja sen sainkin ilman suurempaa painostusta.Meen sinne nyt sit ens torstaina.Ja joo kassi on nyt sit mukana eli saattavat sitten käynnistellä siellä.Ainakin aion sellaista jo pyytää,ettei tää vauva kasvais liian isoks ku oon kuitenki jo tän ikänen ja vielä eka kertaa näissä hommissa..
Mulla onkin laskettu aika tasan viikon päästä!

Muuten täällä odotus menny hyvin.Yöt olleet suht helppoja.Ihan 9 tunnin unia oon vedellyt ja päivisin joskus jopa kahdet päikkärit!Liikkuakin oon jaksellut aina siinä välissä sit :LOL:
Ruoka ei oo maistunut enää kunnolla muutamaan viikkoon tai sit mahalaukussa ei ole tilaa sapuskalle. annoskoot on pienentyny aika paljon.Mansikoita ja ananasta ja välistä greippiä oon syönyt noihin elefanttijalkoihin.On auttanutkin kyllä ihan sillai et joinain aamuina jalkaterät on suht normaalin näköiset.

Nyt mä meen vielä nukkumaan pariks tunniks ku erehdyin pissareissulla syömään pari palaa tummaa suklaata,ni yksiön asukas innostui siitä niin etten voinut enää nukkua vaan keitin jo kupin kahviakin ja tulin tänne sohvalle istuskelemaan.

Kaikille Teille jotka vielä haluatte nyytin saada niin toivottelen intoa siihen yritykseen (peittojen heilutus)ja oikein puuskaista +tuulta!!! :heart:

Vaikka tässä valitankin olotilaa,on pakko lähettää kiitos tästä tonne jonnekin...

T:maria ja sinnikäs maha-asukki 39+0
 
fasa65 täällä toinen samaa vuosikertaa oleva:wave: ja kova on kuumeilu päällänsä!!
Juuri täyttelin 3.8 44v..hitsi kun vuodet kiitää niin nopsaan :/ ..

Miulle "ennustaja Elli" kertoili vielä poikasen syntyvän 9.9.2010!;)..no, eihän noita nyt niin vakavastai oteta..mutta..kun laskeskelin että olisiko edes mahdollista miun kiertoni suhteen niin KYLLÄ KYLLÄ:) ovis mulla 16-17.12 2009 ja silloin la. olisi tuon 8-9.9 2010..hui kun jänskättää:wave:..olisi se kyllä niin ihana ylläri pylläri joulukuun lopuksi tuo +++++ r-testissä:heart:

Aurinkoista päivänjatkoa kaikille tasapuolisesti!!


mur-mur
 
Samoyed Onnea sulle pikku pirpanoista:heart: ..voi kun miekin vielä sen yhden saisin
..esikko jo 22v. ja tämä "iltatähti" täyttää marraskuussa 5v.:heart:..kaikki toimii siellä "alakerrassa" moitteetomasti(lääkärin mielestä miulla 35v. munikset:))..ainakin vuoto ja ovis aina ajallansa..eihän se tietenkään kaikkea kerro mutta jotain sentäs.

Yrityskerta 6 vasta läksi elokuulla..mie vaan olen niin saakutin kärsimätön tämän raskautumisen suhteen:p..nyt kyllä jo otan lonkimmin, kait tuo kaunis kesä sen tehnyt:flower:

Mukavaa loppukesää siulle toivotellen.


mur-mur
 
fasa65 olen pahoillani menetyksistäsi. :hug: Minullakin aikanaan vauva kuoli 13 päivän ikäisenä. Nyt olis toiveissa yhteinen nyk. mieheni kanssa, mutta lujille ottaa. Ikäni on jo aika korkea ja miehellä ei lapsia ennestään, että saapa nähdä.

Toivotaan, että sinulla menee kaikki hyvin ja saat vielä nyytin syliisi. Onnea yritykseen. :heart:

maria-s kiva kuulla sinustakin, että kaikki on mennyt hyvin. Nyt ei kestä enää kauan.
Jännää aikaa sinulla. Toivotan kovasti onnea tähän loppuun, sekä synnytykseen.
Tulehan sitten kertomaan miten meni ja kumpi tuli. :hug:
 
Kiitos mur-mur sulle toivotuksista :heart: :flower: Paljon onnea (myöhästyneitä)synttäreistä sulle!!Niin ja tsemppiä siihen yritykseen =) Jos sulla kerran kroppa toimii ku kello,ni onhan sulla hyvät mahkut raskautua B) Mullaki meni tähän kertaan viime km:n jälkeen 6 tai 7 kiertoa...

T:maria-s ja kärsimätön mieli tähän odotukseen (syntyis jo)
 
Uudistakin kuului tällä välillä ku kirjoittelin tänne!Uskoa ja toivoa on pidettävä vaan yllä,jos jotakin kovasti haluaa...Just ku mä olin menettämässä jo toivoni,ni tiesin ennen testin tekoa,kui oli käyny...Ne oireet.. =) Paljon :hug: sinne :heart:

Kauniita loppukesän päiviä!!
 
Voimia, haleja, plussapuhureita ja kaikkea hyvää kaikille :hug:

Meillä oli sunnuntaina ristiäiset ja pikku neidistämme tuli Lumi-Maria Jasmin:).
Kiltti vauva. Nukkuu ilta yhdeksästä aamu kymmeneen , syöden kerran aamu neljältä. Kovasti on kiire kasvaa, kääntyikin jo 9 vko n ikäisenä selältä vatsalleen ja muutoinkin on kovin seurallinen, itkuton, iloinen ja hymyilevä vauva. Olen kyllä kiitollinen tästä mieheni ensimmäisestä lapsesta:). Itsellänihän pojat 24, 18, 13. Ikää siis 44 v.
Olin valmistautunut koliikkivauvaan ja muutoinkin raskaampaan vauva-aikaan. Ei oikein usko vieläkään todeksi että meillä on terve, ihana vauva.

Aurinkoisia päiviä ja tuulisia plussa puhureita! :wave:
 
annekristiina kiva kun laittelit kuulumisia!! kauniin nimen on pikku neiti saanut=):heart:

ON täällä mie vaan edelleen kuumeilen;)..joka kuukausi odotukset korkealla ja pikku hiljaksiin noihin pettymyksiin osaa suhtautua vähemmän kipuillen(se henkinen puoli)-toki aina se hieman kirpaisee kun kipakka täti ilmoittaa tulostaan..:/

Oikein aurinkoisia ja vauvan tuoksuisia loppukesän päiviä toivotellen.:flower:

mur-mur
 
Onnea Annekristiina tytön nimensaannista! :flower: Ihanaa jos noin hyvin on mennyt alkuaika vauvan kanssa =) Tääläkin odotellaan vielä omaa pikku miestä syntyväksi.Viimeisiä päiviä ennen la mennään jo..

T:maria-s ja vesseli 39+1
 
Hei IKiEMO!

Olen kirjoitellut tarinani mm.äidiksi vielä vm 63 ainakin..

Ei pitkään..2007 jätin ehkäisyn pois heinäkuussa ja syyskuussa olin raskaana, ensimmäinen km marraskuussa 2007 ja tämä sai alkunsa häämatkalla elokuussa 2008:)..keskenmenon pelko oli taustalla koko raskauden ajan . Ehdin ainoastaan ostaa ovistestin mutta en käyttää. Luen säännöllisesti vieläkin näitä palstoja ja seuraan mm. So what palstaa ja sen myötä olen ymmärtänyt miten innellisessa asemassa olen raskauduttuani niin helposti. Jotenkin pidin sitä ennen itsestään selvyytenä. En enään!

Maria-s Tsemppiä synnytykseen :). Itselläni ihana kokemus ,täysin kivuton, nopea ja helppo!

Mur-Mur , Uudi , Ikiemo puuuuuhhhh++++++ Puhureita :flower:
 
Annekristiina kiitos puhureista niitä tarvitaan. Kauniin nimen on vauva saanut. Onnea !!! Lumi on nimi minunkin mieleen, jota olen pyöritellyt jos tytön saisin. Mukava kuulla, että lapsi on terve ja iloinen. Oikein mukavia päiviä sinulle vauvelin kanssa ja koko perheelle. :hug:

Itse täällä kärvistelen jatkaako vaiko ei, kun ei tästä näytä valmista tulevan. No hetken vielä ei malta lopettaa.

Kaunista viikonloppua kaikille tv Uudi :heart:
 

Yhteistyössä