Onko väärin harrastaa jos on pienet lapset?

Hei
Perheeseemme kuuluu 2 vuotias lapsi ja 02/06 syntyvä kakkonen sekä 3-vuotias palveluskoirarotuinen rekku. Olen innostunut harrastamaan ihan kilpailumielessä koirani kanssa tottelevaisuutta sekä PK-jälkeä. Mukavasti olemme myös pärjänneet. Oikeastaan kaikki nykyiset kaveritkin ovat koirapiireistä..

Treenattua saa kotipihalla ja silloin tällöin (kerran pari viikossa, joskus harvemmin) käyn jossain kentällä tutun treeniporukan kanssa. Kesässä on n.2 viikonloppua jotka kuluvat jossain reissussa kisojen takia tms. Talvella ei ole kisoja juurikaan mutta kesällä tietysti n. pari kisaa kuukaudessa.

Muuta en harrasta ja usein on ollut muksu mukanakin mutta totuuden nimessä haluan päästä harrastamaan ihan "itsekseni". Kysymys kuuluukin että onko tämä teidän mielestä paljon?

Oma äitini kannustaa pitämään kiinni perheen ulkopuolisesta elämästä koska se on aika-ajoin aika rankkaa. Mies kun on rekkakuski ja tekee kaikki yöt töitä, ja päivällä pitäisi ehtiä nukkuakkin joten voitte arvata kuka kotia hoitaa.. itselläni on päivätyö.

Anoppini on taas täysin eri mieltä.. niin kuin yleensä..
Hänen mielestä minun täytyisi keskittyä vain ja ainoastaan lapsiini ja perheeseen.. eli koira pitäisi nyt unohtaa tarhaan nyhjäämään..
Kumma kyllä.. hirmu ylpeänä hän kyllä sukulaisilleen ja naapureilleen mainostaa että "kun meidän koira on niin taitava ja tottelevainen"..
hmm.. mistäköhän johtuu.. se varmaan syntyi kaikki tottelevaisuuden opit päässään..

Raivostuttaa välillä!!

 

Ei ole!Harrastan myös koirieni kanssa,kilpailtukin joskus jopa on ja suunnitelmissa on myös jatkaa Niin,ja esikoistani tässä vasta odotan mutta heti kun vaan pystyn niin lähden taas harrastamaan.Näin odotusaikana vaan on pakko tajuta ottaa vähän höllemmin ettei kompuroi mahan kanssa "juostessaan" kaikkia esteitä nurin Ja onhan ihmisillä kisapaikoilla lapsiakin nähty mukana,joitakin näkee melkeen jokajeesuksen kisassa muttei lapsia koskaan.Niin ja onhan joillakin koirakerhoilla olemassa mammoille ihan omat harkkatunnit(vaikka keskellä päivää,voivat hyvin katsoa vuoronperään toistensa lapsia kun harkataan).Tottakai jatkat harrastustasi ja onnea & menestystä kisoihin jatkossakin :flower:

 

Mulla itellä on 2pietä lasta ja todellakin pidän kiinni niistä ainoista harrastuksista mitä on vielä jälellä!!!!! Eli käyn aina ku vaan pääsen niin ratsastamassa ja viikonloppuisin ku mies on kotona (viikot eri paikkakunnalla töissä) ni koirien kans yksin lenkillä. Voi sitä ihanuutta! Tulisin varmaan hulluksi jos päivät vaan olisin ympäri vuoden kotona lasten kans... Nyt ajattelin kuukauden päästä "repästä" ja lähtee koko viikonlopuksi kavereiden kans reissuun Apassionata näytöstä kattoo Helsinkiin. Me ku asutaan pohjoisessa....
Kerrohan anopille totuuksia

 

Mielestäni ei todellakaan ole väärin harrastaa. Sehän on sun omaa aikaa, ja todella tärkeää aikaa se onkin. =) Sanoo se anoppi sitten mitä tahansa. =) Jatka ihmeessä, äläkä lopeta suhteita kodin ulkopuolelle siksi jos muut ovat sitä mieltä. =)

 

Ei ole!!
Se on kuule tulevaisuutta varten sama asia kuin pistäisi rahaa pankkiin!!Terveyteen ja kuntoiluun ei voi panostaa liikaa ja onhan äidin mielenterveydelle ja ulkonäöllekkin hyväksi liikunta!!! =)

 

Sulla hyvä harrastus, voisit ottaa munkin dobberin muutamaksi kuukaudeksi koulutukseen, jäljestys jäänyt vähiin mutta sillä on ihan uskomaton vietti siihen hommaan. Ai niin, koirani on erittäin lapsirakas, nuolee taatusti syntyvän vauvasi korvat puhtaiksi =)

 

Itse ainakin olen myös parempi äiti kun käyn välillä omissa jutuissani (jälleenmyyntiä, kotiesittelyt, messut ja markkinat yms.)

Joten harrasta vain hyvällä omalla tunnolla, äidin paikka täysin kotona on ollut viimeksi vuonna miekka ja kypärä