Opiskelevat/opiskelleet perheen äidit. Päiväopetuksena vai monimuoto-opetuksena.

Olen suunnitellut uuden ammatin hankkimista. Ja olen jo kouluunkin hakenut aikuiskoulutuksena perustutkintoa suorittamaan. Puoliso on reissuhommissa ja elän viikot pääsääntöisesti yksin lasten kanssa.
Haluaisin saada kokemuksia miten teillä on homma onnistunut. Aika vähän olen löytänyt mistään ja keltään tietoa monimuoto-opiskelusta. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

 

Samaa olen miettinyt. Itse lähden mieluiten päiväkouluun, koska ymmärtääkseni monimuoto-opetukset ovat lähinnä itseoppimista tai iltapainotteisia, mikä ei minulle sovellu. Meillä mies tekee myös iltavuoroa ja silloin en ehdi opiskella.

 

Apukoulu on oikea osoite sinunlaiselle uusavuttomalle.

 

Riippuu ihan sinun aikataulustasi... & alasta.

Monimuoto-opiskelu:
Esimerkiksi sairaanhoitoalan monimuoto-opinnot eivät ole niin joustavia, kuin annetaan ymmärtää... Opintoja voi olla pitkin päivää, ja iso osa opinnoista on harjoittelua (periaatteessa palkatonta työtä), jolta ei voi välttyä. Myös paljon kotitehtäviä.

Päiväopinnot:
Etenevät hyvin paljon kuten alle 18-vuotialla yleensäkin, eli tahti on hitaampaa, kuin on ollut aikuisopiskelussa. Päiväopinnoissa on usein enemmän läsnäolovelvollisuutta, kuin aikuisopinnoissa. Kotitehtäviä.

Aikuis/iltaopinnot:
Etenevät nopeampaan tahtiin. Muutamana iltana (3-4) viikossa pitäisi kyetä olla läsnä, mutta jonkin verran tästäkin voidaan joustaa, riippuen alasta ja paikasta... Tässäkin kotitehtäviä.

Mikä siis itsellesi sopii parhaiten...

 

Apukoulu on oikea osoite sinunlaiselle uusavuttomalle.

Kerro toki enempikin kun minut näin hyvin tunnet.

 

Täytyy tosiaan todeta, että vaikea sanoa mitä nuo koulutusmuodot aina oikeasti pitää sisällään. Minäkin olisin halunnut tietää konkreettisemmin, mitä tutkinnon suorittaminen vaatii, mutta tuntui olevan melkein mahdotonta selvittää totuutta, joka valkeni vasta kun oli päässyt opiskelemaan ja aloittanut opinnot. Monimuotoa minullekin mainostettiin, että on tosi hyvä, ja sopii hyvin erilaisiin elämäntilanteisiin (kyselin etukäteen suoraa koulun vastaavalta)... annettiin tosiaan ymmärtää, että opinnnot on hyvin sovittavissa ja sumplittavissa ja jne.. Kun koulu sitten alkoi, niin totuus oli aivan erilainen. Melkein joka päivä oli opintoja, joissa oli pakko olla läsnä, ja siis lähes kaikessa piti olla läsnä. Tuli todella olo, että koulu oli huijannut opiskelijoita hakemaan sinne... Voihan tästä saada vaikutelman, että vain minussa oli mahdollisesti vika, mutta nyt täytyy sanoa, että varmaan ainakin puolet opiskelijoista valitti samaa asiaa. Puolet oli tosiaan hakeneet opiskelemaan juuri tuonne, kun piti olla niin monimuotoista... Monella oli sitten tosiaan erilaisia elämäntilanteita, kuten vakityö, jota piti suorittaa samalla, tai lapsia kotona, jotka yhä tarvitsevat vanhempaa kovastikin ym. Näistä syistä osa aloitti opiskelut, joita sitten suoritti jonkin aikaa turhaa, sillä monimuotoinen opiskelu osoittautui niin jäykäksi, ettei niitä saanutkaan suoritettua loppuun, vaan opiskelut jäi kesken...