Pää hajoa!

Kaiken pitäisi olla hyvin, mutta ku ei jotenkin ole. Tekis mieli laittaa perunasäkki pähän ja mennä piiloon. Jonkinlainen ahdistus? Lapsen synttäri, vappu, miehen lähtö risteilemään, sotku kotona, ylipaino..aaaaaa, en vaan jotenkin jaksa! Olo ku olisi jatkuvasti oravan pyörässä.
Onko kellä muulla samanlaista? Mitä silloin teette?

 

Kaiken pitäisi olla hyvin, mutta ku ei jotenkin ole. Tekis mieli laittaa perunasäkki pähän ja mennä piiloon. Jonkinlainen ahdistus? Lapsen synttäri, vappu, miehen lähtö risteilemään, sotku kotona, ylipaino..aaaaaa, en vaan jotenkin jaksa! Olo ku olisi jatkuvasti oravan pyörässä.
Onko kellä muulla samanlaista? Mitä silloin teette?

Tottakai välillä on liikaa kaikkea ja lopulta sitten ei tarvita kun joku pikkunen juttu, joka kaataa koko korttitalon.
Mua auttaa se, että saan kirota koko maailman ystävälle. Saan kirota ihan kunnolla ja sanoa kaiken täysillä pihalle ja ystävä kuuntelee. Puhuminen (mun kohdalla raivoaminen ja koko maailman haukkuminen ) ihan oikeasti auttaa. Jos ei ole mahdollista soittaa kellekkään/puhua, niin menen suihkuun ja joko kiroan maailman mielessäni tai jos oikeen huonosti menee, niin itken raivoni ulos siellä suihkussa.
Kuulostan kyllä kunnon sekopäältä, mutta todellisuudessa tollasia hetkiä mulla ei montaa vuodessa ole.

Jos sulla ahdistus on jatkuvaa, sitä on usein tai tuntuu, ettei mikään auta, niin silloin on aika hankkia apua. Esim. neuvolan kautta on hyvin apua tarjolla.

 

Ainoa, mikä noista luettelemistasi ongelmista liittyi suhun oli ylipaino.
Muut olivat muihin liittyviä, turhanpäiväisiä siis.

Priorisoi!

Mies saa siivota kun kerran lähtee vapaalle. Ostat valmiit tarjottavat lapsen kekkereille.

Ja sit teen jotain kivaa mikä kuluttaa kaloreita ja mistä itse nautit. Lähdet vaika kolmen tunnin kävelylle ja ostat tuoreita mansikoita ja mustikoita lähdeveden kear evääksi. Istahdat jonnekin mäennyppylälle ihastelemaan luontoa ja kuuntelemaan lintujen trirputusta.

Mies loogisesti sillä aikaa vahtii lapsosenkin.

 

rivien välistä lukien, taitaa olla pahin kun se mies lähtee sinnne risteilylle

 

Kaikilla naisilla on tuollaista.

 

rivien välistä lukien, taitaa olla pahin kun se mies lähtee sinnne risteilylle

Ehkä sillä tavalla, että nyt on vähän "kainaloon" olo ja jos hän lähtee niin jään ilman sitä kainaloa + että oravapyörä kiihtyy entisestään ..
Ap

 

Ehkä sillä tavalla, että nyt on vähän "kainaloon" olo ja jos hän lähtee niin jään ilman sitä kainaloa + että oravapyörä kiihtyy entisestään ..
Ap

no eihän se siellä ole kuin pari vuorokautta, tai tietty riippuu mistä asti sinne risteilylle menee

 

no eihän se siellä ole kuin pari vuorokautta, tai tietty riippuu mistä asti sinne risteilylle menee

Siis ihan tallinaan päiväristeilylle, ettei o edes sitäkään pois.
Joo, nyt on va joku heikkohetki, kaipi se on koht ohi.
Ap

 

Siis ihan tallinaan päiväristeilylle, ettei o edes sitäkään pois.
Joo, nyt on va joku heikkohetki, kaipi se on koht ohi.
Ap

Ok

 

Kaiken pitäisi olla hyvin, mutta ku ei jotenkin ole. Tekis mieli laittaa perunasäkki pähän ja mennä piiloon. Jonkinlainen ahdistus? Lapsen synttäri, vappu, miehen lähtö risteilemään, sotku kotona, ylipaino..aaaaaa, en vaan jotenkin jaksa! Olo ku olisi jatkuvasti oravan pyörässä.
Onko kellä muulla samanlaista? Mitä silloin teette?

Kannattaako olla läski ja laiska alkaa vituttaa tuollainen käytös. Ensin syödään itsensä lihavaksi ja sitten tullaan kysymään yhteiskunnalta apua.