Päivähoito-keskustelun innoittamana kysyisin

Hoidamme lapset niin hyvin kuin niillä resursseilla, jotka meille on päivähoitolaissa ja asetuksissa määritetty pystymme hoitamaan. Olemme läsnä ja annamme syliä niin paljon kuin ehdimme, ja se ei ole paljon se.

Suomessa on subjektiivinen päivähoito-oikeus joka tarkoittaa sitä, että kaikki lapset saavat päivähoitopaikan riippumatta siitä, mikä hoidon tarpeen syy on. Se ei tarkoita sitä, että minä henkilökohtaisesti olisin sitoutunut ymmärtämään ja hyväksymään vanhempien toiveen tuoda 10 kuukautta vanha vauva hakemaan virikkeitä 14 lapsen päivähoitoryhmään. Tehtäväni on myös keskustella vanhempien kanssa ja rehellisesti kertoa mitä päivähoito on ja mihin siellä riittää aikaa. tehtäväni on myös painokkaasti suositella kotihoitoa ja keskustella hoidontarpeen realistisuudesta ja auttaa hankkimaan apua kotiin sekä neuvoa mistä hakea taloudellista tukea. Jos yhdessä perheen kanssa käydyn keskustelun perusteella vanhemmat edelleen hakevat lapselleen hoitopaikkaa tehtäväni on suositella perhepäivähoitoa. Korostan kuitenkin, että vanhemmilla on oikeus valita lapselleen omastamielestään sopivin hoitomuoto.

Eiköhän sun tehtävä ole nimenomaan välittää viestiä sinne ylöspäin jotta resurssit paranisi ja samoin sinun työolosi, eikä käskeä vanhempia viemään lapsiaan pois. Nimenomaan olisi tärkeää kehittää yhteiskuntaa niin, että perheen ja työssäkäynnin voi pienenkin lapsen vanhempi helposti yhdistää, ei niin, että pikkulasten äidit eristetään kotiin tai sitten syyllisyetään hoitoonviemisestä. Kamalaa jos lapsen hoitajankin asenne on tuollainen. onneksi oman lapseni päiväkodissa ilmapiiri on parempi, lapselle riittää syliä ja lapsella on siellä hyvä olla. Perhepäivähoito ei ole meidän alueella mahdollista, enkä kyllä muutenkaan haluaisi lastani pp:lle.

 

Erikoinen kommentti päiväkodissa työskentelevältä lastentarhanopelta..Sun mielestä siis päiväkoti ei ole hyvä paikka alle 3-v lapselle?
Onko teidän päiväkodissa paljonkin työssäjaksamattomuutta tai tuollaista perheiden/ vanhempien lyttäämistä? Uskonkin että teidän päiväkoti ei ole hyvä paikka alle 3-v lapselle ( jos nyt minkään ikäiselle ) :snotty:

Meillä on käynyt vissiin hyvä tuuri päiväkotien kanssa- jokaisella kerralla on ollut oikein ihana päiväkoti ja hyvä hoito, lapsetkin ovat viihtyneet.

 

Se ei tarkoita sitä, että minä henkilökohtaisesti olisin sitoutunut ymmärtämään ja hyväksymään vanhempien toiveen tuoda 10 kuukautta vanha vauva hakemaan virikkeitä 14 lapsen päivähoitoryhmään. Tehtäväni on myös keskustella vanhempien kanssa ja rehellisesti kertoa mitä päivähoito on ja mihin siellä riittää aikaa. tehtäväni on myös painokkaasti suositella kotihoitoa ja keskustella hoidontarpeen realistisuudesta ja auttaa hankkimaan apua kotiin sekä neuvoa mistä hakea taloudellista tukea.

Tuskin kukaan tuo 10-kuista virikkeitä hakemaan. Hoitoa sen sijaan kyllä, kun töihin on palattava syystä tai toisesta.

Ja minun mielestäni sinulla ei todellakaan ole velvollisuutta painokkaasti suositella kotihoitoa, vaikka se sinun mielipiteesi olisikin. Eiköhän jokainen perhe tiedä surkean kotihoidontuen määrän. Kun hoitoon on päätetty hakea, ei enää syyllistämistä päivähoidon puolelta kaivata.

Itse olen tosiaan valinnut lapsilleni hoitomuodoksi perhepäivähoidon. Aivan ihanien perhepäivähoitajien hoivassa ovat lapseni saaneet olla ensimmäiset hoitovuotensa. Perhepäivähoitajasta on tullut tärkeä aikuinen pienille lapsilleni, todella läheinen ja luottavainen suhde on syntynyt pph:n ja lapsen välille. Päiväkotiin en ole vienyt edes varahoitoon, harva päiväkoti tosiaan sopii pienille. Yksi syy on se, että päiväkodeissa ei edes haluta yrittää luoda kiinteää ja läheistä suhdetta lapsen ja yksittäisen aikuisen välille. Ja sitähän hoitoon viety 1-vuotias kaipaa enemmän kuin mitään muuta.

 

MEillä on kahden vanhemman talous ja syy hoitoon viemisellä on puhtaasti se että HALUAN opiskella jo ensi vuonna. Miksi te aina läpätätte tuosta 3vuodesta? Miksi ei samantien 6vuotta? Vai oletteko laiskoja?

 

Mä en tajua mikä maaginen raja toi 3v on, että ennen sitä ei mitenkään voi pärjätä päiväkodissa, mutta päivä 3v synttäreiden jälkeen on enemmän kuin valmis päiväkotiin. Tulee väistämättä mieleen että raja on vanhempien päässä ja johtuu siitä, että 3v asti siitä kotonaolosta maksetaan edes jotain, mutta sen jälkeen pitää mennä töihin jos rahaa haluaa saada.

Meillä meni lapsi päiväkotiin, kun oli 2v 4kk ja alusta asti kaikki on mennyt tosi hyvin (tästä on nyt n. vuosi). Lapsi meni päiväkotiin elokussa, jolloin on kaikkein helpinta saada hoitopaikka ainakin Helsingissä. Jos olisin odottanut huhtikuuhun, jolloin lapsi täytti 3v, en olisi todennäköisesti saanut paikkaa lähipäiväkodista ja lapsen päivät olisivat venyneet, kun olisi pitänyt viedä ja hakea lasta bussilla (meillä ei ole autoa) toiselle puolelle kaupunkia. Päiväkodin johtaja siis ihan suoraan sanoi, että on aika epätodennäköistä saada paikkaa "kesken kauden", koska päiväkoti on niin suosittu. Mutta ilmeisesti ap:n mielestä olisi ollut parasta odottaa se muutama kuukausi ja viedä lapsi kauempaan päiväkotiin heti 3v synttäreiden jäkeisenä päivänä. Taloudellisesti ei olisi ollu mahdollista odottaa enää seuraavan syksyyn, jolloin lapsi 3,5v.

Lapset ovat erilaisia, toiset pärjäävät hyvin hoidossa jo vuoden ikäisinä ja toiset itkevät joka aamu vielä 5-vuotiaina. Näille meidän seudun pph:lle en muuten lastani veisi, sen verran olen puistossa katsonut silmät suurina hoitajien toimintaa, kun milloin lapsi karkaa autotielle kun hoitaja juttelee toisen kanssa ja milloin lapsi on sidottu flexillä (sellaisella koirantaluttimella) kiinni rattaisiin.

 

nämä on niin typeriä keskusteluja, että en enää vaivaudu!

 

En nyt jaksa selittää oman työhön menoni perusteita, mutta haluaisin mielipiteen päiväkotiin laittamisesta meidän tapauksessamme. Lapsi meni 2,5 v:nä päiväkotiin. Tiedän, että alle 3 v:lle suositellaan pph:ta, mutta seuraavista syistä päädyimme valitsemaan päiväkodin:
- Lapsemme pääsi pieneen päiväkotiin, jossa ei ole ihan yhtä suuret ryhmät kuin tavallisessa
- Pph:lta lapsi olisi joutunut tulevan muuttomme vuoksi vaihtamaan muualle, päiväkodissa hän voi pysyä samassa paikassa
- Työaikojemme puolesta pph:n uusi työaikalaki olisi aiheuttanut toisinaan hankaluuksia
- En halunnut, että lastani pompotetaan eri varahoitopaikkoihin pph:lta hänen lomiensa, sairaslomiensa ja ylityövapaidensa ajaksi, vaan toivoin saavani samana pysyvän hoitopaikan. (Lapsen päiväkoti on "aina" auki, eli loma-aikoina lapsi ei joudu vaihtamaan paikkaa ja hoitajat ovat pääasiassa samat.)

Mitä itse olisitte valinneet samassa tilanteessa? Meille painoi vaakakupissa enemmän lapsen mahdollisuus olla samassa paikassa ja ryhmässä eskariin saakka.

No tässä juuri miehen kanssa pohditaan kumpaan halutaan 1,5v laittaa. Kallistuu kyllä molempiin suuntiin...äh.

 

Onhan se totta, että nuo ekat vuodet ovat tärkeitä lapsen eämässä jo ihan perusturvallisuuden syntymisen kannalta. Ekana kolmena vuotena lapsi oppii ihan valtavasti sellaista, mihin lapsen sosiaalistaminen perustuu jatkossa.
Sen voi jokainen miettiä, onko siinä eroa, että vuosikas viettää 7-10h päivästä n. 12-16 lapsen ryhmässä, jossa saattaa saada purujälkiä ja lyöntejä, kokea turvattomuuttaa ja kovaa ikävää..nenä räässä ja jatkuvasti itkien tai kotona kahden äidin/isän kanssa.
Olen n yt kierrellyt työkseni useissa pienten ryhmissä ja kyllä se monasti vaan on lohdutonta touhua, vaikka henkilökunta yrittää parhaansa ja kaikkensa...käsiä ja sylejä ei vaan ole tarpeeksi.
Päivähoitoa ja kotihoitoa ei kuitenkaan kannata täysin mustavalkoisesti asettaa vastakkain, laatueroja kun on molemmissa ja huimia sellaisia.
Se, että hoitaa lapsen kotona kolmivuotiaaksi ei kuitenkaan takaa lapselle ruusuista tulevaisuutta, toisaalta se, että lapsi aloittaa päikyn 1-vuotiaana ei tee hänestä narsistia tai koulukiusaajaa. Itse näkisin, että kaikkein ratkaisevin on kuitenkin lapsen ja vanhemman suhde.

 

Minusta Suomessa ollaan otettu pahasti takapakkia siina etta juuri naisten vastuulle on jaannyt kotonaoleminen (jopa vuosiksi) lasten kanssa. En yhtaan ihmettele etta tyonantaja ei palkkaa nuorta naista, joka pahimmassa tapauksessa tekee pari lasta ja on esim. viisi vuotta kotona.

 

Minusta Suomessa ollaan otettu pahasti takapakkia siina etta juuri naisten vastuulle on jaannyt kotonaoleminen (jopa vuosiksi) lasten kanssa. En yhtaan ihmettele etta tyonantaja ei palkkaa nuorta naista, joka pahimmassa tapauksessa tekee pari lasta ja on esim. viisi vuotta kotona.

No just niin. Ja mitäs sitten jos jokainen nainen on jokaista lastaan kohti sen 3 v. töistä pois - jos on vaikka kolme lasta jotka tulee 2-3v. ikäerolla, se on hyvin äkkiä kymmenen vuotta kotona. Kansantalous vetää itsensä kiikkuun tässä vaiheessa, puhumattakaan äidin omasta urasta.

En tajua miksi tämä keskustelu on näin yksipuolista just Suomessa, jossa kuitenkin maailman mittakaavassa aika erinomaiset mahdollisuudet olla kotona ne lapsen ensimmäiset vuodet. Monissa muissa maissa tietty on tarjolla vapaammin esim. osa-aikatyömahiksia, mutta jossain ne lapset niiden lyhyiden päivienkin aikana hoidetaan, ja menevät hoitoon reippaasti alle kolmivuotiaina.

 

[QUOTE="Jenis";24840209]No just niin. Ja mitäs sitten jos jokainen nainen on jokaista lastaan kohti sen 3 v. töistä pois - jos on vaikka kolme lasta jotka tulee 2-3v. ikäerolla, se on hyvin äkkiä kymmenen vuotta kotona. Kansantalous vetää itsensä kiikkuun tässä vaiheessa, puhumattakaan äidin omasta urasta.

En tajua miksi tämä keskustelu on näin yksipuolista just Suomessa, jossa kuitenkin maailman mittakaavassa aika erinomaiset mahdollisuudet olla kotona ne lapsen ensimmäiset vuodet. Monissa muissa maissa tietty on tarjolla vapaammin esim. osa-aikatyömahiksia, mutta jossain ne lapset niiden lyhyiden päivienkin aikana hoidetaan, ja menevät hoitoon reippaasti alle kolmivuotiaina.[/QUOTE]

En minakaan usko etta tuo on kestava ratkaisu etta iso osa tyovoimasta, parhaina tyovuosinaan, on kotona lasten kanssa. Naiset kaivavat syvaa kuoppaa itselleen, joten joku muu ratkaisu liene parempi kuin kotihoidontuen maksaminen kolme vuotta.

 

En minakaan usko etta tuo on kestava ratkaisu etta iso osa tyovoimasta, parhaina tyovuosinaan, on kotona lasten kanssa. Naiset kaivavat syvaa kuoppaa itselleen, joten joku muu ratkaisu liene parempi kuin kotihoidontuen maksaminen kolme vuotta.

Näinkin. Itse kannatan vanhempainlomien jakamista molempien vanhempien kesken ja osa-aikatyötä ainakin toiselle vanhemmista milloin lasten hoitoaika lyhenee. Vaihtoehdot ei pitäisi olla nuo joka 3v kotona äidin kanssa tai sitten jo 10kk ikäisenä päivähoitoon 9-10h joka arkipäivä.

Niin ja luonnollisesti myös päiväkoteihin pienempiä ryhmiä ja enemmän henkilökuntaa ja näin olleen mahdollisuudet laadukkaampaan päivähoitoon. Millä se sitten toteutuisikaan....

(siis tosissaan eri asia että se vuosikas on siellä ylitäydessä ryhmässä liian pienen henkilökunnan vastuulla pitkiä päiviä, kuin osa-aikaisena pienemmässä ja enemmän kerhonomaisessa ryhmässä missä on myös aivan erilaiset mahdollisuudet touhuta lapsen kanssa )

 

Näinkin. Itse kannatan vanhempainlomien jakamista molempien vanhempien kesken ja osa-aikatyötä ainakin toiselle vanhemmista milloin lasten hoitoaika lyhenee. Vaihtoehdot ei pitäisi olla nuo joka 3v kotona äidin kanssa tai sitten jo 10kk ikäisenä päivähoitoon 9-10h joka arkipäivä.

Niin ja luonnollisesti myös päiväkoteihin pienempiä ryhmiä ja enemmän henkilökuntaa ja näin olleen mahdollisuudet laadukkaampaan päivähoitoon. Millä se sitten toteutuisikaan....

(siis tosissaan eri asia että se vuosikas on siellä ylitäydessä ryhmässä liian pienen henkilökunnan vastuulla pitkiä päiviä, kuin osa-aikaisena pienemmässä ja enemmän kerhonomaisessa ryhmässä missä on myös aivan erilaiset mahdollisuudet touhuta lapsen kanssa )

Ratkaisusi kuullostavat hyvalta. Ja luulen etta taysin mahdollisilta toteuttaa lisaantyneiden verotulojen ansiosta. Osa-aikatyo paastaisi naiset nopeammin takaisin tyoelamaan ja mahdollistaisivat "inhimilliset" hoitoajat pienimmille lapsille.

 

Pph:na tuntuu aika kurjalta jatkuvasti lukea, että on niin paljon ihmisiä, jotka eivät luota perhepäivähoitoon ja -hoitajiin. Ja aika jännää kyllä, että luottajia löytyy paljon juuri päiväkodin henkilökunnasta. Mulla on lähes joka vuosi päiväkodin työntekijöitten lapsia hoidossa, nytkin yksi lto:n lapsi.

Tähän aikaan pystyn muuten palstailemaan, koska olen lomalla. Hoitolapset ovat lomalla myös. Yhdenkään ei tarvinnut mennä varahoitoon.

 

Ei onneksi ole olemassa mitään kolmen vuoden kotihoitopakkoa, joka pitää sitoutua täyttämään ennen kun saa lapsia hankkia.

Minä en pysty luottamaan perhepäivähoitajiin ainakaan tällä hetkellä (en tiedä, muuttuuko mieli vaikka vuoden aikana tms), mutta lähipäiväkodin pienten ryhmä on minusta ihana ja heihin luotan täysin. Vien siis kolmannen beibini sinne noin 1-vuotiaana hoitoon, ja palaan joko suorittamaan opintoni loppuun ja sitten töihin, tai menen suoraan töihin. Ei ole halua eikä periaatteessa mahdollisuuttakaan jäädä kotiin kolmeksi vuodeksi - ainakaan nyt en ajattele niin, sitä en tiedä että muuttuuko mieli ja/tai tilanne ennen kun asia tulee ajankohtaiseksi.

Ehkä laadukas päivähoito alle kolmevuotiaille on juuri pphoitajan luona joka on saanut työhönsä riittävän koulutuksen ja jatkuvan asiallisen tuen. Alle kolmevuotias, koska vielä niin monella tavalla avun tarpeessa, tarvitsee saman turvallisen ja tutun aikuisen lähelleen kun vanhempi ei ole paikalla siksi pphoidolla on paremmat mahdollisuudet tarjota taaperoikäiselle riittävän hyvää hoitoa. Ryhmähoitoon ja usean aikuisen hoitoon taapero ei vielä vaan ole riittävän kehittynyt ja siksi tämä hoitomuoto sisältää lapsen näkökulmasta liikaa stressiä.

 

"Helppohan sinun on jäädä kotiin, kun olet tuollaisessa alipalkatussa naisvaltaisessa työssä. Teidän taloutenne tuskin on kovin pitkälle laskettu sinun tulojesi varaan edes silloin kun käyt töissä. "

Lapset vai raha- kumpi painaa vaa´assa enempi. minulla painoi lasten turvallisuus/onnellinen lapsuus. sinulla ei. voi voi...

 

[QUOTE="höh";24840065]MEillä on kahden vanhemman talous ja syy hoitoon viemisellä on puhtaasti se että HALUAN opiskella jo ensi vuonna. Miksi te aina läpätätte tuosta 3vuodesta? Miksi ei samantien 6vuotta? Vai oletteko laiskoja? [/QUOTE]

Ja lapsesi taas HALUAA että olet hänen kanssaan, koska ei ole valmis vielä olemaan sinusta pitkät päivät erossa. Kyllä samat biologiset säännöt koskevat ihmisä kuin eläimiä.Pennut tarvitsevat emoaan tietyn ajan kehittyäkseen pärjääviksi aikuisiksi. Ensimmäiset kolme vuotta ovat ihmisen emotionaalisen kehityksen kannalta ratkaisevia vuosia (eikä tämä ole mikään uskon asia!) jolloin lapsi todella vielä tarvitsee äitiä lähelleen eikä päiväkoti tätä mitenkään voi korvata.

Äitinä oleminen merkitsee tavallisesti sitä että lapsen hyvinvointi ja tarpeet ovat itselle tärkeämpiät kuin omat tarpeet.

 

[QUOTE="vieras";24844095]Ehkä laadukas päivähoito alle kolmevuotiaille on juuri pphoitajan luona joka on saanut työhönsä riittävän koulutuksen ja jatkuvan asiallisen tuen. Alle kolmevuotias, koska vielä niin monella tavalla avun tarpeessa, tarvitsee saman turvallisen ja tutun aikuisen lähelleen kun vanhempi ei ole paikalla siksi pphoidolla on paremmat mahdollisuudet tarjota taaperoikäiselle riittävän hyvää hoitoa. Ryhmähoitoon ja usean aikuisen hoitoon taapero ei vielä vaan ole riittävän kehittynyt ja siksi tämä hoitomuoto sisältää lapsen näkökulmasta liikaa stressiä.[/QUOTE]
Stressaantukoon sitten...(ei tuo keskimmäinenkään tuntunut stressaantuvan).
Mutta mä en luota perhepäivähoitajiin niin paljon että veisin oman lapseni sinne. Liikaa karuja kokemuksia.

 

itse en ainakaan taloudellisesti pystynyt viemään kahta lastani hoitoon.
Täyden hoitomaksun olisin joutunut maksamaan.
Niinpä valitsi parhaan tavan eli hoidin omani kotona ja otin siihen hoitolaisia.
Näin menty jo vuosia ja kaikki olleet tyytyväisiä.

 

[QUOTE="hoitaja";24844239]itse en ainakaan taloudellisesti pystynyt viemään kahta lastani hoitoon.
Täyden hoitomaksun olisin joutunut maksamaan.
Niinpä valitsi parhaan tavan eli hoidin omani kotona ja otin siihen hoitolaisia.
Näin menty jo vuosia ja kaikki olleet tyytyväisiä.[/QUOTE]

Näin meilläkin, tosin omia on kolme ja vuosia "vasta" 2. Toisaalta tykkään ihan hirveästi, mutta toisaalta en. Tuossa kun mainittiin hoitajan saama tuki, mikä se on? Meillä hyvä jos ohjaaja viestiin vastaa. Puheluun ei todellakaan. Suuttuu verisesti jos ei suostu ottamaan varalapsia. Nyt niitä tulee ovista ja ikkunoista tän työaikalain takia. Itsellä kun ei tunnin juuri mene yli niin sitten paisutetaan ryhmäkokoa ihan kamalaksi.
En tiedä mitä tän asian kanssa tekisi. Työ olisi mieleistä mutta no, vanhemmat ja pomot tekevät tästä aika vaikeaa..

 

Stressaantukoon sitten...(ei tuo keskimmäinenkään tuntunut stressaantuvan).
Mutta mä en luota perhepäivähoitajiin niin paljon että veisin oman lapseni sinne. Liikaa karuja kokemuksia.

Totta on että on niitä huonoja pphjia kuten on myös huonoja päiväkoteja. Ero vaan siinä että päiväkodeissa aina isot ryhmät ja vaihtuvat aikuiset, siis lähtökuhtaisesti vaikeampi tilanne. Tiedän kuitenkin päiväkoteja jotka ovat pystyneet toteuttamaan turvallisen yhdessäolon pienissä ryhmissä omahoitajan kanssa ts ovat pyrkineet toteuttamaan juuri sitä mitä ppho parhaimmillaan pystyy lapselle tarjoamaan.

 

Pph:na tuntuu aika kurjalta jatkuvasti lukea, että on niin paljon ihmisiä, jotka eivät luota perhepäivähoitoon ja -hoitajiin. Ja aika jännää kyllä, että luottajia löytyy paljon juuri päiväkodin henkilökunnasta. Mulla on lähes joka vuosi päiväkodin työntekijöitten lapsia hoidossa, nytkin yksi lto:n lapsi.

Päiväkodin työntekijät saavat lapsensa hoitoon niille hyville perhepäivähoitajille, koska he kuulevat inside-tietoa päivähoidonjohtajalta/aluevastaavilta, kuka hoitaa lapset hyvin. Ja toki omien työntekijöiden lapset ovat etusijalla kun päivähoitopaikkoja jaetaan. Näin homma ainakin pienemmissä kaupungeissa toimii. Muiden perheiden lapset joutuvat sitten huonolla säkällä niille kaikkein työhönsä kyllästyneimmille hoitajille.

 

[QUOTE="vieras";24839281]Kaikki kahden aikuisen taloudetkaan ei halua nostaa tukia, vaan tienata omat rahansa itse. Ja kaikki kahden aikuisen taloudet eivät halua "selvitä toinen sierain veden yläpuolella", vaan elää ihan tavallista elämää. Varsinkin jos niitä lapsia hankkii enemmän kuin yhden ja ikäeroa tulee kolmisen vuotta (kaikki ei todellakaan voi itse valita lastensa ikäeroa), "nuo vuodet" kestää kyllä melkoisen pitkään.

Toisaalta ihmetyttää miksi joku tietoisesti noin mollaa omaa työpaikkaansa. Miksi te hoidatte hommanne noin huonosti että siellä on lapsilla paha olla?[/QUOTE]

Kahden aikuisen taloudessakin on kyllä mahdollista selvitä täysin ilman tukia, vaikka lapset hoidetaankin itse. No, kotihoidontuen silloin mekin nostimme, mutta se nyt ei ole kovin paljon.

Ja omien työolosuhteiden arvioiminen realistisesti kuuluu meidän lastentarhanopettajien ammattitaitoon. Me olemme valitettavasti huomanneet, että meidän toimillamme ei enää voida pitää "hommaa hanskassa". Vaikka panoksemme on valtava, joskus on myönnettävä tosiasiat. Ainakin kaupungissani ollaan todella pulassa.

 

Nooo, ihan oman mielenterveyden kannalta oli parempi, kun pääsin töihin. Reilu 2 vuotta olin kotosalla ensin yhden ja sen jälkee 2 pienen lapsen kanssa, aika oli ihanaa, mutta silti viime syksynä se masennus vaan iski, empä sille mitään voinut. Nyt viimein keväällä kun sain töitä ja muuta ajateltavaa, on olo ollut loistava ja sain lääkkeet lopetettua ja muuta. Eli syitä on monia.

Kuitenkin tavallisen perheen lapsimäärä on kait keskimäärin se 2,3, niin jos nähä lapset syntyisivät, vaikka n. 2 vuoden ikäerolla, niin äidit olisivat suurinpiirtein 5 vuotta pois työmarkkinoilta, se on aika paljon se. Ei varmaan tarvitse sitten enää ihmetellä miksei nuoret naiset saa työpaikkoja, pomot kun pelkäävät, että nämä naiset ovat vuoden töissä ja sen jälkeen 5 vuotta kotona lapsia hoitamassa.

Meillä on lapset pph, olen niin tyytyväinen ollut tähän hoitajaan, joka meille on osunut, niinkuin myöskin varahoitajaan. Nyt tosin kun meidän pph jää äitiyslomalle, niin ajattelin toivoa, että pojat pääsisivät ryhmikseen. Isompi alkaa kaivata jo leikkikavereita omanikäisistä, eikä nuorempikaan ole enää niin hirveän pieni sinne joukkoon

 

Jotenkin tuntuu, että keskustelun aloittanut voi olla lto, mutta tuskin on sopeutunut yhteenkään työyhteisöön. Eli tuskin on työelämässä.

Omalla työpaikallani on homma hanskassa ja laadukasta päivähoitoa alle 3-vuotiaille lapsille. Sijaispula on valitettava, mutta muutamia päiviä selviää vähemmällä henkilöstöllä yleensä joustamalla omassa työajassa eli tekemällä ylitöitä.