Olen enemmän tai vähemmän kärsinyt pakko-oireista lähemmäs 20 vuotta, 6 vuotta sitten vahvasti mukaan tuli käsienpesu-rituaali, sitä ennen oli lähinnä ollut tarkastamispakkoa. Sain esikoisen tuolloin 6 vuotta sitten ja se varmasti osaltaan vaikutti asiaan, en halunnut saastuttaa häntä omien käsieni kautta.
Söin hetken silloin lääkkeitä ja tilanne rauhoittuikin, tukikäyntejä minulla on ollut samalla psykologilla jo 8 vuotta keskenmenon jälkeen ja hän siis vieläkin on pysynyt tukena.
3 vuotta sitten syntyi toinen lapsemme ja nyt pikkuhiljaa tilanne on karannut totaalisesti käsistä. Pesen välillä valtavasti käsiäni.
Heinäkuussa mieheni aloitti reissuhommat niin että on aina 3 vkoa reissussa ja 1vko kotona, joten se on varmasti ollut yksi syy tähän pahenemiseen. Minulla on seronil lääkitys aloitettu vähän yli viikko sitten ja odottelen tässä että lähtisikö tilanne kohenemaan pelkillä lääkkeillä vai tarvitaanko terapiaa lisäksi
Onko muita joilla samanlaisia pakko-oireita? Olisi kiva saada vertaistukea, on raskasta välillä
Söin hetken silloin lääkkeitä ja tilanne rauhoittuikin, tukikäyntejä minulla on ollut samalla psykologilla jo 8 vuotta keskenmenon jälkeen ja hän siis vieläkin on pysynyt tukena.
3 vuotta sitten syntyi toinen lapsemme ja nyt pikkuhiljaa tilanne on karannut totaalisesti käsistä. Pesen välillä valtavasti käsiäni.
Heinäkuussa mieheni aloitti reissuhommat niin että on aina 3 vkoa reissussa ja 1vko kotona, joten se on varmasti ollut yksi syy tähän pahenemiseen. Minulla on seronil lääkitys aloitettu vähän yli viikko sitten ja odottelen tässä että lähtisikö tilanne kohenemaan pelkillä lääkkeillä vai tarvitaanko terapiaa lisäksi
Onko muita joilla samanlaisia pakko-oireita? Olisi kiva saada vertaistukea, on raskasta välillä
Viimeksi muokattu: