parisuhteen ulkopuolinen suhde

  • Viestiketjun aloittaja petturiko
  • Ensimmäinen viesti
petturiko
Onko täällä ketään, jolla olisi harkitusti aikaansaatu parisuhteen ulkopuolinen suhde? Kerro tarinasi, en tuomitse. itse olen tilanteessa, jossa oma suhde ei toimi romanttisessa eikä seksuaalisessa mielessä ja olen ihastunut toiseen. Molemmat ollaan perheellisiä ja tiedetään, että tuskin on ruoho aidan toisella puolella vihreämpää, mutta kemiat kohtaa. Vielä ei ole mitään mullistavaa tapahtunu, mutta pahoin pelkäåän/toivon että tulee tapahtumaan. Ja nyt sitten en halua kuulla mitään nykyisen parisuhteen parantamisneuvoja! Tiedän kyllä mihin tässä PITÄISI keskittyä.
 
Liian myöhään
Jos tiedät mihin pitäisi keskittyä, keskity sitten siihen.

Et halunnut saarnaa, vaan kuulla toisten kokemuksia. Tässä, ole hyvä:

Salaisesta suhteesta ei pitemmän päälle seuraa mitään hyvää. Et uskokaan miten paljon tuskaa voit pettämällä saada aikaan.

Kokemusta on ja sekös tässä harmittaakin. Olisinpa jättänyt hölmöilyt tekemättä.
:'(
 
Katuva
Hei!
Minulla myös kokemusta parisuhteen ulkopuolisesta suhteesta :ashamed:. Pari vuotta sitten minulla oli suhde toiseen mieheen, josta kerroin myös miehelleni (emme ole naimisissa). Suhde toiseen mieheen kesti pari kuukautta, ja suhteen aikana se tuntui jännittävältä ja kivalta.
Mutta.. katumus iski jälkikäteen, en kadu elämässäni mitään niin paljoa kuin tätä lyhyttä suhdetta :'( . Näin jälkeenpäin ajatellen siitä ei jäänyt mitään käteen, ja jäi vain paha ja katkera mieli niin minulle kuin miehellenikin. Onneksi hän antoi tämän hairahduksen minulle anteeksi, muuten en olisi voinut koskaan antaa itselleni anteksi tätä hetken sekoilua.
En missään nimessä suosittele ulkopuolisen suhteen kokeilua!! Se voi tuntua jännältä, uudelta ja kiinnostavalta kokemukselta, mutta ei siitä seuraa mitään hyvää.
Toivottavasti saat selvitettyä asiat oman miehesi kanssa eikä sinun tarvitse ryhtyä tällaiseen pelleilyyn :) .
 
Katuva
Joo, tiedän että tässä asiassa on vaikea olla järkevä.
Järkeä minulle yrittivät puhua mieheni ja kaverini, mutta en uskonut heitä. Kunpa olisinkin uskonut!
Niinhän se usein on, että vasta uskoo kun itse kokee.
En kuitenkaan yhtään ihmettele tällaista houkutusta, uskon että se tulee monelle ihmiselle jossakin parisuhteen vaiheessa. Sen jälkeen parisuhde onkin sitten entistä vahvempi tai sitä ei ole enää ollenkaan.
Hyvää tilanteessasi on ainakin se, että tiedostat asian jo etukäteen ja pohdit sitä :) .
Voimia sinulle tämän asian kanssa kamppailuun =) !!
 
puutteessa
Ei vielä mutta kun oikea sattuu kohdalle niin sitten on menoa.Syynä seksi,mieheni ei anna minulle kuin kovan vaatimisen jälkeen kerran kuussa tai kerran kahdessa kuussa.Olen sanonut että haluan seksiä useammin mutta hän ei halua.Ei kuulemma tarvitse eikä ole koskaan ollut aktiivinen.Alkuun oli aktiivisempi tässä suhteessa mutta kun suhde virallistettiin niin loppui mielenkiinto seksiin samantien.Minä en seksielämääni lopeta tässä iässä ja olen sen sanonut suoraan,joko osallistuu minun seksielämääni tai sitten ei osallistu,valinta on yksin miehen.
En ole ajatellut katua koska mies ei halua pitää minua tyytyväisenä.Jos jään pettämisestä kiinni,mies jättää minut.Siinäpä sitten jättää jos niin haluaa,en menisi vieraisiin jos saisin seksiä kotona useammin kuin kerran kuussa.
 
petturiko
Haluan vielä sen verran kommentoida, että en koe omassa ukossa mitään vikaa olevan. Seksiä saan kyllä kotonakin. Oma mies vaan ei pidä minua seksikkäänä ja haluan tuntea olevani haluttu. Muutenkaan en koe kotona saavani kylliksi arvostusta. Mies jonka kanssa eräänlaista peliä jo pelaan on hyvä ystämme pitkän ajan takaa, miehen sukulainen ja oman lapsemme kummi. Hänellä sama tilanne omassa suhteessaan. Houkutus on siis suuri, mutta mitään suurta rakkaustarinaa en elättele. Tuntuu vaan niin hyvältä tietää, että tunteet on molemminpuoleiset.
 
Hiiriprinsessa
Kuulostaa tutulta... Mitään syrjähyppyjä en ole tässä suhteessa (vielä?) tehny,enkä tiedä tulenko tekemäänkään. Tavallaan tuomitsen asian, mutta toisaalta... En ole yhtään tyytyväinen nykyiseen suhteeseeni, mies on erittäin passiivinen seksin suhteen, ja tunnen olevani vähän "muuten vaan mukana".

Olen monta kertaa miettinyt, että haluaisin tutustua muihinkin, ja leikitellyt ajatuksella, että tahallani järjestän tilanteita joissa mieheni saisi olla mustis. Hetken huumaa uusi suhde on, sen tiedän kyllä. Mutta missä tilanteessa tulee se raja vastaan, että itsellä olisi aika hakea muutakin seuraa, tai sitten tyytyä #&%£$!* ja tylsistymään vanhaan toimimattomaan suhteeseen..?
 
katharos
Ei voi muuta sanoa kuin että kyllä on lähes samanlaiset fiilikset sulla kun mulla..Itse olen myös sellaisessa tilanteessa, että olen ihastunut aika uuteen yhteiseen tuttavaamme joka on myös varattu ja hänellä on lapsi. Ihastus on myös molemmin puolista itseä ahdistaa tilanne ihan kamalasti koska tiedän että rakastan miestäni paljon enkä häntä parempaa saisi ikinä enkä halua häntä jättää..Minulla on muutenkin sellainen tilanne että on liikaa menetettävää minä kun asun mieheni kotipaikka kunnalla ja suurin osa ystävistä on hänen kauttaan ja mukana läheisissä ystävissä on paljon sukulaisia. Uskon ja toivon että loppujen lopuksi ihastus on ohi menevää..Ainakin toivon niin. Voimia sulle ja yritä jaksaa :hug:
 
petturiko
Ihana kuulla teidän kommentteja! Mulla oma mies ihan ok, mutt kipinä puuttuu, ei kai koskaan ole kovin kummoista kipinää ollutkaan. Seksi menee tututun kaavan mukaan. Muutenkaan meillä ei tunnu olevan muuta yhteistä kuin lapsi ja yhteiset asunto- ja autovelat. Hyvä isä kuitenkin on eikä minuakaan huonosti kohtele. Haluaisin vaan kokea olevani jollekin se prinsessa... Ja mikä tässä kauheinta, tämä uusi ihastus on vanha tuttu ja siinä on tuntunut kipinää olevan jo kauan. Ajattelin itse vaan kuvittelevani, mutta nyt tuli selväksi, että samat on tunteet olleet silläkin puolella jo vuosia... Eli jos tilanne olisi selvinnyt jo aiemmin, tuskin edes nykyisessä suhteessa eläisin... Nyt kuitenkin tuntuu, että pelissä on liikaa!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.03.2005 klo 20:13 puutteessa kirjoitti:
Ei vielä mutta kun oikea sattuu kohdalle niin sitten on menoa.Syynä seksi,mieheni ei anna minulle kuin kovan vaatimisen jälkeen kerran kuussa tai kerran kahdessa kuussa.Olen sanonut että haluan seksiä useammin mutta hän ei halua.Ei kuulemma tarvitse eikä ole koskaan ollut aktiivinen.Alkuun oli aktiivisempi tässä suhteessa mutta kun suhde virallistettiin niin loppui mielenkiinto seksiin samantien.Minä en seksielämääni lopeta tässä iässä ja olen sen sanonut suoraan,joko osallistuu minun seksielämääni tai sitten ei osallistu,valinta on yksin miehen.
En ole ajatellut katua koska mies ei halua pitää minua tyytyväisenä.Jos jään pettämisestä kiinni,mies jättää minut.Siinäpä sitten jättää jos niin haluaa,en menisi vieraisiin jos saisin seksiä kotona useammin kuin kerran kuussa.
:p :p ;) ;) Puhut täyttä asiaa.. mulla ihan sama tilanne.. mut toisinpäin =)
 
Meukku
Minusta sinun kannattaa miettiä tilannetta siltä kantilta, jos tilanne olisi toisin päin. Miltä sinusta tuntuisi, jos miehesi jäisi kiinni pettämisestä. Kerroit ettei miehessäsi ole mitään vikaa, muttei kipinää välillänne ole. Ehkäpä hänenkin tekee mieli muita naisia. Ehkäpä hänellä on samanlaisia fantasioita.

Tiedät, ettei pettäminen ole oikein. Ei myöskään ole oikein, että joudut kärsimään lopun elämääsi puutteessa. Mieti kuitenkin tarkkaan, kuinka ongelmasi ratkaiset.

Voisiko miehesi olla valmis avoimeen suhteeseen? Sallisitko itse miehellesi seksin muiden naisten kanssa? Jos vastaat jälkimmäiseen kielteisesti, en suosittele asiaa sinullekaan. Jos taas vastasit myönteisesti, rohkene ottaa asia keskusteluun.

Parisuhteessa toinen ei voi sooloilla. Jos petät, sano samalla varmuuden vuoksi mielessäsi hyvästit parisuhteellesi. Kiinni jäädessä vain harva voi aidosti antaa anteeksi ja unohtaa.

Oletko edes varma, että haluat viettää lopun elämääsi miehesi kanssa?

Jos neuvoa kysyt, se on tässä: älä petä, jos haluat viettää loppuelämäsi miehesi kanssa. Kärvistelet tilanteessa nyt, mutta jos rakkautta riittää, seksielämännekin piristyy jossain vaiheessa. Jos et ole varma suhteenne ainutlaatuisuudesta, lopeta se nyt ja harrasta sinkkuna seksiä niin paljon kuin haluat, kenen kanssa haluat! Olet nyt fyysisesti höyrähtänyt himoitsemaasi mieheen, mutta onko pelkkä seksi sen arvoista, että riskeeraisit suhteesi, jos se on sinulle arvokas.
 
mie
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.03.2005 klo 17:21 Liian myöhään kirjoitti:
Jos tiedät mihin pitäisi keskittyä, keskity sitten siihen.

Et halunnut saarnaa, vaan kuulla toisten kokemuksia. Tässä, ole hyvä:

Salaisesta suhteesta ei pitemmän päälle seuraa mitään hyvää. Et uskokaan miten paljon tuskaa voit pettämällä saada aikaan.

Kokemusta on ja sekös tässä harmittaakin. Olisinpa jättänyt hölmöilyt tekemättä.
:'(
noin kävi myös minulle ja toivon ettet tee sitä lopeta ennemmin koko suhde kuin loukkaa toista noin..en kadu mitään niin paljon kuin sitä mitä tein ja tulen katumaan hautaan asti.se on hetken huuma ei muuta. :attn:
 
Kannattaa jättää ajatuksen tasolle koko homma, ellet ole valmis mahdolliseen suhteen päättymiseen ja kaikkia raastavaan tragediaan. Liian monta ihmistä mukana kuvioissa, koska tunnette kaikki toisenne. Jos homma ryöstäytyy käsistä ja jäätte kiinni, et siinä vaiheessa ajattele muuta, kuin että olisitpa jättänyt tekemättä.
Tiukan paikan tullen toinen mies kuitenkin ehkä valitsee perheensä, kun taas sinä olet ehkä menettänyt omasi. Ja jos joskus lapset saa tietää, en voi kuvitellakaan, kuinka pieneltä tuntuisi olla sen halveksivan katseen alla...
 
itse en vaarantaisi perhettäni kenenkään takia! Ihastumisia saattaa sattua mutta kun punnitsee asioita, ei kannata alkaa leikkiä tulella.. Mulla on perhe, rakastava mies; jotain pysyvää ja arvokasta. Jos parisuhteessa joku mättää, täytyy tehdä töitä sen korjaamiseksi. Asiaa ei todellakaan auta pettäminen.. harvoinpa parisuhteen ulkopuolisesta suhteesta haetaan muutakuin seksiä ja siitä ei jää mitään käteen.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.04.2005 klo 23:01 Johanna kirjoitti:
itse en vaarantaisi perhettäni kenenkään takia! Ihastumisia saattaa sattua mutta kun punnitsee asioita, ei kannata alkaa leikkiä tulella.. Mulla on perhe, rakastava mies; jotain pysyvää ja arvokasta. Jos parisuhteessa joku mättää, täytyy tehdä töitä sen korjaamiseksi. Asiaa ei todellakaan auta pettäminen.. harvoinpa parisuhteen ulkopuolisesta suhteesta haetaan muutakuin seksiä ja siitä ei jää mitään käteen.
Samaa mieltä täysin.
Muutamaa kohtaa en ymmärtänyt. Joku sanoi että seksielämää on kerran kuussa tai kahdessa, eikä meinaa lopettaa seksielämäänsä vielä tässä elämänvaiheessa. Siis seksielämähän on siis kuitenkin, itseasiassa. Parisuhteessa vaan harvemmin voi kukaan tanssia missään asiassa omien halujensa mukaan, kompromisseja voi sitten toki yrittää tehdä tässäkin. Seksielämän kuitenkin pitäisi olla tyydyttävää molemmille, aktiiviselle ja vähemmän haluavalle. Joten puhumisestahan tässä lopulta on kysymys, ja toinen toisensa ymmärtämisestä. Luulisin.
 
puutteessa
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.03.2005 klo 21:42 MiesHKI kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 28.03.2005 klo 20:13 puutteessa kirjoitti:
Ei vielä mutta kun oikea sattuu kohdalle niin sitten on menoa.Syynä seksi,mieheni ei anna minulle kuin kovan vaatimisen jälkeen kerran kuussa tai kerran kahdessa kuussa.Olen sanonut että haluan seksiä useammin mutta hän ei halua.Ei kuulemma tarvitse eikä ole koskaan ollut aktiivinen.Alkuun oli aktiivisempi tässä suhteessa mutta kun suhde virallistettiin niin loppui mielenkiinto seksiin samantien.Minä en seksielämääni lopeta tässä iässä ja olen sen sanonut suoraan,joko osallistuu minun seksielämääni tai sitten ei osallistu,valinta on yksin miehen.
En ole ajatellut katua koska mies ei halua pitää minua tyytyväisenä.Jos jään pettämisestä kiinni,mies jättää minut.Siinäpä sitten jättää jos niin haluaa,en menisi vieraisiin jos saisin seksiä kotona useammin kuin kerran kuussa.
:p :p ;) ;) Puhut täyttä asiaa.. mulla ihan sama tilanne.. mut toisinpäin =)
Kerrankin sitten joku joka tietää miltä minusta tuntuu \|O :(
 
puutteessa
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.04.2005 klo 23:15 NeitiNasu kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.04.2005 klo 23:01 Johanna kirjoitti:
itse en vaarantaisi perhettäni kenenkään takia! Ihastumisia saattaa sattua mutta kun punnitsee asioita, ei kannata alkaa leikkiä tulella.. Mulla on perhe, rakastava mies; jotain pysyvää ja arvokasta. Jos parisuhteessa joku mättää, täytyy tehdä töitä sen korjaamiseksi. Asiaa ei todellakaan auta pettäminen.. harvoinpa parisuhteen ulkopuolisesta suhteesta haetaan muutakuin seksiä ja siitä ei jää mitään käteen.
Samaa mieltä täysin.
Muutamaa kohtaa en ymmärtänyt. Joku sanoi että seksielämää on kerran kuussa tai kahdessa, eikä meinaa lopettaa seksielämäänsä vielä tässä elämänvaiheessa. Siis seksielämähän on siis kuitenkin, itseasiassa. Parisuhteessa vaan harvemmin voi kukaan tanssia missään asiassa omien halujensa mukaan, kompromisseja voi sitten toki yrittää tehdä tässäkin. Seksielämän kuitenkin pitäisi olla tyydyttävää molemmille, aktiiviselle ja vähemmän haluavalle. Joten puhumisestahan tässä lopulta on kysymys, ja toinen toisensa ymmärtämisestä. Luulisin.
Mitä sitten kun puhuminen ei auta?
Mies ei edes halua haluta koska hän on tilanteeseen täysin tyytyväinen ja miksipä ei olisi kun HÄN saa aina kun haluaa.Tässä on nyt kompromississa eletty jo pidemmän aikaa eli minä puutteessa.
Voitko edes ymmärtää tilannetta kun rakastaa toista ihan mielettömän paljon,samassa huoneessa oleminen jo saa polvet veteliksi,saa nukkua miehen vieressä mutta ei saa koskettaa?Kun joka paikka kihisee ja kuhisee,tekee niin mieli mutta ei saa.
Kun mies sitten kerran kuussa tai kerran kahdessa kuussa haluaa tyhjentää pussinsa,homma on parilla työnnöllä ohi.Siinä sitten onkin kaikki mitä minä saan,mies ei vaivaudu paljon kutittelemaan.
Erota hän ei missään tapauksessa halua me olemme puhuneet siitäkin.Mies on sitä mieltä että minä voin käyttää hieromasauvaa jos mieli tekee mutta ei mene jakeluun että se läheisyys ja rakkaus minkä voi rakastamalleen ihmiselle seksillä antaa,sen tarve ei tule tyydytetyksi muovileluilla vaikka niillä orgasmin saakin.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.04.2005 klo 11:37 puutteessa kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.04.2005 klo 23:15 NeitiNasu kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.04.2005 klo 23:01 Johanna kirjoitti:
itse en vaarantaisi perhettäni kenenkään takia! Ihastumisia saattaa sattua mutta kun punnitsee asioita, ei kannata alkaa leikkiä tulella.. Mulla on perhe, rakastava mies; jotain pysyvää ja arvokasta. Jos parisuhteessa joku mättää, täytyy tehdä töitä sen korjaamiseksi. Asiaa ei todellakaan auta pettäminen.. harvoinpa parisuhteen ulkopuolisesta suhteesta haetaan muutakuin seksiä ja siitä ei jää mitään käteen.
Samaa mieltä täysin.
Muutamaa kohtaa en ymmärtänyt. Joku sanoi että seksielämää on kerran kuussa tai kahdessa, eikä meinaa lopettaa seksielämäänsä vielä tässä elämänvaiheessa. Siis seksielämähän on siis kuitenkin, itseasiassa. Parisuhteessa vaan harvemmin voi kukaan tanssia missään asiassa omien halujensa mukaan, kompromisseja voi sitten toki yrittää tehdä tässäkin. Seksielämän kuitenkin pitäisi olla tyydyttävää molemmille, aktiiviselle ja vähemmän haluavalle. Joten puhumisestahan tässä lopulta on kysymys, ja toinen toisensa ymmärtämisestä. Luulisin.
Mitä sitten kun puhuminen ei auta?
Mies ei edes halua haluta koska hän on tilanteeseen täysin tyytyväinen ja miksipä ei olisi kun HÄN saa aina kun haluaa.Tässä on nyt kompromississa eletty jo pidemmän aikaa eli minä puutteessa.
Voitko edes ymmärtää tilannetta kun rakastaa toista ihan mielettömän paljon,samassa huoneessa oleminen jo saa polvet veteliksi,saa nukkua miehen vieressä mutta ei saa koskettaa?Kun joka paikka kihisee ja kuhisee,tekee niin mieli mutta ei saa.
Kun mies sitten kerran kuussa tai kerran kahdessa kuussa haluaa tyhjentää pussinsa,homma on parilla työnnöllä ohi.Siinä sitten onkin kaikki mitä minä saan,mies ei vaivaudu paljon kutittelemaan.
Erota hän ei missään tapauksessa halua me olemme puhuneet siitäkin.Mies on sitä mieltä että minä voin käyttää hieromasauvaa jos mieli tekee mutta ei mene jakeluun että se läheisyys ja rakkaus minkä voi rakastamalleen ihmiselle seksillä antaa,sen tarve ei tule tyydytetyksi muovileluilla vaikka niillä orgasmin saakin.
Voin ymmärtää. Meillä harrastetaan seksiä kerran kuussa, tai kahdessa. Mies ei jaksa olla aktiivinen työpäivien päätteeksi, eikä kaipaa eikä tarvitse seksiä niin paljon kuin minä. En mä silti miestä laittaisi vaihtoon tästä syystä, kun muuten kaikki on kunnossa.
 
Eräs

Mulla on aika samanlainen tilanne kuin monilla muillakin. Olen päivät, viikot lasten kanssa kotona, seksiä ei juuri ole. Hyvin harvoin on ja aina saman kaavan mukaan. Tunnen olevani pelkkä Äiti, en Nainen. Olen ihastunut mieheen, joka saa housut kastumaan pelkällä katseellaan.. Tässä sitä ollaan ja mietitään, mitä tekis. Hankalaa on :ashamed:
 
petturiko
Eräs, tilanne on itselläni osittain sama. Ihastuminen on syvää, mutta liittyy myös muuhun kuin seksiin. Kummallakin on voimakkkaita tunteita toista kohtaan, mutta mitään ihanaa 'happy endiä' tuskin tiedossa. Nyt ollaan vähän jarruteltu, mitään ei oikeastaan ole tapahtunut kuin puhetasolla. Katsastellaan puolin ja toisin tilannetta ja mietitään mitä oikeasti halutaan. Ketään, edes itseä, ei ole tarkoitus loukata. Tilanne ilmeni yllättäen ja toisessa tilanteessa meilläkin voisi olla jotain 'mahdollisuuksia'. Nyt kuitenkin eletään tässä tilanteessa ja näillä ehdoilla. Tulevasta on vaikea sanoa, jos ei noi tunteet häviä tai laimene, mutta nyt siis on otettu aikalisä. Vaikka myöntää täytyy, että tuntuu se tosi hyvältä tuntea vaihteeksi olevansa Nainen isolla N:llä...
 
nikitön
Ei ketään voi kannustaa pettämään. Tiedät sen hyvin itsekin. Jos ryhdyt suhteeseen, on suuri vaara, että jäät kakkosnaiseksi, ehkä pitkäksikin aikaa. Sitten vain aika näyttää, miten käy. Se on riskipeliä, kuten arvaat. Ja panokset, ne ovat kovat.

Olen kai tämän ketjun poikkeus, tarina siitä, että toisin voi käydä. Ihastuin työkaveriini, jonka olin tuntenut pari vuotta. M;olemminpuolista kipinöintiä se oli, alusta lähtien. Tunteet roihusivat lopulta niin täydellä liekillä, ettei suhdetta voinut enää estää. Mieti, päästätkö tunteesi roihahtamaan ilmiliekkiin. Jos niin käy, ei ole paluuta. :snotty: Usko pois! Minä olin kihloissa ja mies naimisissa. Hänellä yksi, jo murrosikäinen lapsi, minulla vähän nuorempi. Hän otti ja lähti liitostaan, minä purin kihlaukseni. Tässä sitä nyt ollaan, savuavia raunioita takana...ja ikävä sanoa, mutta ei kaduta. Tämä on se oikea, mutta en silti halua rohkaista sinua ryhtymään tällaiseen leikkiin. Jätimme taaksemme kaksi kovin onnetonta ihmistä. :eek: Heillä menee kauan toipua, eikä sillä voi ylpeillä. \|O
Mieti, ennenkuin mihinkään rupeat. Suhteesta toiseen vaihtaminen on henkisesti kova juttu, myös meille, jotka olemme onnellisia.
 

Yhteistyössä