pelkosektio rahalla?

Onko Turussa mahdollista saada EML-sektio? Voiko sektion saada periaatteessa mistä tahansa yksityiseltä? Raskaus ja lapsi kuitenkin haaveissa ja suunnitelmissa lähitulevaisuudessa. Tieto helpottaisi etukäteen.
[/quote]

En ole kuullut että Suomessa olisi kuin yksi yksityissairaala joka tekee sektoita, se on sairaala Lasaretti Kuopiossa. Mulle soitettiin sieltä eräänä päivänä kun olin jättänyt yhteystietoni heidän nettisivuille. Kysyin tekevätkö sektioita ulkopaikkakuntalaisille ja sanoi että niitä on aika vähän tehty mutta kyllä tekevät jos niin potilas haluaa. Hintaa toimenpiteelle tulee n 4 000 euroa.

Kävin juuri alkuviikosta yksityisellä lääkärillä ja otin puheeksi tuon EML-sektion mutta juttu tyrehtyi heti alkuunsa, ei oikein kemiat pelannut ko. lääkärin kanssa, mutta en vielä luovuta. Seuraavaksi menen pelkopolille ja jos tuntuu että siellä tyrmätään täysin niin kokeilen jotain toista yksityislääkäriä.

Kyllä noi sun pelot kuulostaa niin aidoilta ja kovilta että hyvinkin mahdollisesti voit saada sektion pelkopolin kautta.

 

\

Minusta tuo kuulostaa toimenpide kammolta, joten oletko ihan varma, että se sektio on synnytystä mukavampi vaihtoehto? Ajattele nyt, joudut näkemään miten sinua leikellään...siis toki siinä se liina on välissä, mutta silti,...Mä taas en juuri samoista syistä ikinä antaisi leikellä itseäni enkä tökkiä selkäytimeeni puudutuspiikkejä, vaan synnytän mieluummin ihan vanhanaikaisesti, kun en tykkää, että minua ronkitaan.

Kukaan ei joudu sektiossa näkemään kun häntä leikellään älä nyt höpötä joutavia. Kivunlievitys on jokaisen oma valinta jos et moisesta tykkää niin voi voi mutta älä ala kauhistelemaan noita toimenpiteitä kyllä niitä kaikki pelkää mutta kun kahdesta pahasta pitää valita pienempi.

En tiedä mikä tämä vulv... tauti on mutta kipu voi olla todellista ja jos gynen reissut on noin kamalia kannataa varmasti kysellä etukäteen miten synnytys voidaan hoitaa. Tämä pelossa elely on tosi uuvuttavaa. \|O

 

Kukaan ei joudu sektiossa näkemään kun häntä leikellään älä nyt höpötä joutavia. Kivunlievitys on jokaisen oma valinta jos et moisesta tykkää niin voi voi mutta älä ala kauhistelemaan noita toimenpiteitä kyllä niitä kaikki pelkää mutta kun kahdesta pahasta pitää valita pienempi.
[/quote]

Veit sanat suustani! =) Millos sulla Poppeli olikaan seuraava pelkopolikäynti?

 

\

Hei mamma74. Miten sait sektion? Jouduitko ravaamaan useaan otteeseen pelkopolilla ja oliko kovaa "kädenvääntöä"?

Ensin keskustelin terveydenhoitajan kanssa asiasta. Sanoin, että alatiesynnytys ei ole vaihtoehto vaan haluan SEKTION. Th teki lähetteen pelkopolille, missä tapasin ensin lääkärin. Ensi töikseni purskahdin itkuun, kun synnytyksestä alettiin puhumaan. Lääkäri suhtautui asiaan hyvin asiallisesti ja sanoi, että sektio on mahdollinen. Kätilön vastaanotolla pysyin kannassani -synnytys ei ole vaihtoehto!! Älä alakaan keskusteleen kätilön/psykologin/tms kanssa mahdollisesta alatiesynnytyksestä. Jos polilla huomataa, että saattaisit harkita alatiesynnytystä niin bye, bye ihana sektio. PYSY TIUKKANA!!!!

 

Meillä on vasta yritys meneillään, mutta niin kauan, kuin synnytysasioita olen miettinyt, niin sektio on jäänyt ainoaksi vaihtoehdoksi. Meillä se on niin, että jos sektiota ei olisi, ei tulisi lapsiakaan.
Joudun päivittäin napsimaan kipulääkkeitä ja tiedän kyllä että kivusta selviäisin, mutta laitankin palautetta sen vuoksi, että ihmiset täällä ajattelisivat, että sektion voi haluta myös muun, kuin kipupelon vuoksi.
Itselläni on ollut vuosikausia ongelmana lonkkani ja en esim. pysty kävelemään pitkiä matkoja, rullaluistelusta puhumattakaan. En voisi kuvitellakaan, että se vahingoittuisi vielä alatiesynnytyksessä lisää, koska nykyisessäkin tilanteessa on kestämistä.

 

En tiedä mikä tämä vulv... tauti on mutta kipu voi olla todellista ja jos gynen reissut on noin kamalia kannataa varmasti kysellä etukäteen miten synnytys voidaan hoitaa. Tämä pelossa elely on tosi uuvuttavaa. \|O
[/quote]

Vulvodynialla tarkoitetaan ulkosynnyttimissä emättimen eteisen (vestibulumin, ks. kuva) alueella esiintyvää kroonista kiputilaa, kirvelyä ja kosketusarkuutta.

Vulvodynian alatyyppejä on useita, joista tärkeimmät ovat vulvan vestibuliittioireyhtymä (emättimen eteisen pienten rauhasten ärsytystila), syklinen vulvovaginiitti (säännöllisesti toistuva emättimen ja sen eteisen ärsytystila) ja vulvan dysestesia (ulkosynnyttimien ja välilihan alueen poikkeava kosketuksen kokeminen).

Oireet
Oireita ovat ulkosynnyttimissä, emättimen eteisen alueella, tuntuva kipu, kosketusarkuus ja kirvely. Kivun luonne - kirvelyn lisäksi - on yleensä polttava tai pistävä. Vulvodynian oireisiin ei kuulu kutina. Joskus emättimen eteisen alueella kipualueilla voi esiintyä myös punoitusta ja turvotusta.

Ylläolevat tiedot on kopioitu polklinikka.netistä. Joillakin "tauti" on niin paha ettei pysty juuri istumaan eikä harrastamaan seksiä lainkaan. Itselläni asiat eivät onneksi ole niin huonosti, mutta koskiessa esim juuri kun ne gynen välineet osuvat siihen kohtaan tuntuu vihlovaa kipua.

Kipu on todellinen, mutta lisäksi olen muutenkin lääkärikammoinen ja kaikenlaiset toimenpiteet tekevät pahaa. Olen joka kerta pyörtymäisilläni gynen vastaanotolle ja oksennuskaan ei ole ollut kaukana. Tällaisten ihmisten sitten pitäisi synnyttää alakautta?

 

Ensin keskustelin terveydenhoitajan kanssa asiasta. Sanoin, että alatiesynnytys ei ole vaihtoehto vaan haluan SEKTION. Th teki lähetteen pelkopolille, missä tapasin ensin lääkärin. Ensi töikseni purskahdin itkuun, kun synnytyksestä alettiin puhumaan.

Tämän vuoksi juuri kyselen yksityisistä lääkäreistä ja sektiosta, koska alan aina ensimmäiseksi itkemään gynen vastaanotolla enkä saa sanottua mitä pitäisi. Olen vahvana kun menen gynelle, mutta romahdan samantien kun tajuan mitä edessä... aiheesta on tullut hyvin arka. Tiedän, että aikanaan jossain pelkopolilla alkaisin myös itkeä enkä saisi asiaani sanotuksi. Siksi yksityiset kiinnostavat, siellä uskotaan heti ja tutkitaan, ei tarvitse henkensä kaupalla puolustella itseään vieläpä vaikeassa ja arassa asiassa.

 

\

Tämän vuoksi juuri kyselen yksityisistä lääkäreistä ja sektiosta, koska alan aina ensimmäiseksi itkemään gynen vastaanotolla enkä saa sanottua mitä pitäisi. Olen vahvana kun menen gynelle, mutta romahdan samantien kun tajuan mitä edessä... aiheesta on tullut hyvin arka. Tiedän, että aikanaan jossain pelkopolilla alkaisin myös itkeä enkä saisi asiaani sanotuksi. Siksi yksityiset kiinnostavat, siellä uskotaan heti ja tutkitaan, ei tarvitse henkensä kaupalla puolustella itseään vieläpä vaikeassa ja arassa asiassa.

Suosittelen erittäin lämpimästi pelkopolilla käyntiä (käyntikokemukseni ylempänä), onhan toki varmaan eri paikkakunnan polien hlökunnissa eroa (itse kävin KYSissä), mutta sama koulutus/päämäärä kai heillä työssään pitäisi olla.
Luettuani aikanaan eri ihmisten kokemuksia pelkopolista, menin itsekin sinne "tappelumielellä", suurinpiirtein hihat käärittynä ja nyrkit pystyssä, mutta vielä mitä, kätilö ja lääkäri olivat aivan ihania ammattilaisia.
Itku siellä pääsi itseltänikin kun pelkojani/tuntojani kuvailin, eikä se hävettänyt tai tehnyt asiasta vaikeampaa, hlökunta osaa kyllä suhtautua meihin itkupilleihinkin
Eihän tietty ole varmaa että sitten viikolla 36 synnytystapa-arviossa olisi yhtä ihana lääkäri vastassa, mutta tiedänpähän nyt, etten lähde siltä käynniltä ilman leikkausaikaa, koska se mulle luvattiin mikäli olen vielä silloin samalla kannalla.
Että kokeilkaa ihmeessä sektiota ensin pelkopolin kautta, niin ei tarvitsisi maksaa itseänsä kipeäksi "vain" sen takia että sairaalloisesti pelkää.

 

Moipas taas. :flower:

Ensi viikolla soitan uuden ajan ja tarkistan sen tutustumiskäynnin sopivuuden siis Tammisaaressa keskiviikko. Pakko mun on ottaa vielä yksi aika ennen sitä 39+2 aikaa johon on viikkoja 7.

On jotenkin lohdullista lukea että muutkin pelkää ja taistelee itsensä ja lääkäreiden kanssa. Mä pelkää tosiaan ns lopullista hajoomista johon muuten kans liittyy selän ja toisen lonkan kanssa taistelua jo aikaa ennen raskautta. Senkin haluan vielä lääkäreiltä tietää miten alatiesynnytys vaikuttaisi jo ennestään huonoihin nivelsiteisiin yms.. selvitellään.

Semmoisen vinkin antaisin ja meinaa tuota itsekkin nyt käyttää että jos pää kestää tehkää lista tai muistilappu peloista ja tuntemuksista ennen kun menette polille. Multa jäi sata asiaa kysymättä ja alun hyvän olon jälkeen alkaa taas vaivaamaan :\| on se nuppi vaikea laitos.

En tiedä mistä te kaikki muut sektiota toivovat ja muuten minun ja kahden pelokkaan kanssa samalla kannalla olevat asustelette mutta kohtahan saadaan ihan on rinki näistä "hysteerikoista " joten eikus piakoin paikalliselle tepskalle kahville (niin joo sithän siis ei saa juoda eihän... ) ja sinne jorisemaan mitä kuuluu ja kuinka kovaa potkii. Voi olla huonokin idea mutta mä olen ainakin ihan jumissa täällä korvessa tän potkivan termiitin ja pätkivän pääni kanssa joten kyllä meitä ainakin kiinnostaisi

 

\

Semmoisen vinkin antaisin ja meinaa tuota itsekkin nyt käyttää että jos pää kestää tehkää lista tai muistilappu peloista ja tuntemuksista ennen kun menette polille. Multa jäi sata asiaa kysymättä ja alun hyvän olon jälkeen alkaa taas vaivaamaan :\| on se nuppi vaikea laitos.

Tuon unohdinkin sanoa, itsekin näpyttelin koneella edellispäivänä pelkäämäni asiat paperille, ja olikin tosi paljon helpompi ojentaa paperi lääkärille, joka teki sitten lisäkysymyksiä niistä peloista!!
Luin tuon vinkin jostain muulta palstalta, ja oli kyllä kympin arvoinen vinkki =)

 

\

En tiedä mistä te kaikki muut sektiota toivovat ja muuten minun ja kahden pelokkaan kanssa samalla kannalla olevat asustelette mutta kohtahan saadaan ihan on rinki näistä "hysteerikoista " joten eikus piakoin paikalliselle tepskalle kahville (niin joo sithän siis ei saa juoda eihän... ) ja sinne jorisemaan mitä kuuluu ja kuinka kovaa potkii. Voi olla huonokin idea mutta mä olen ainakin ihan jumissa täällä korvessa tän potkivan termiitin ja pätkivän pääni kanssa joten kyllä meitä ainakin kiinnostaisi

Ihan hyvältähän tuo idea kuulostaa.. Kahvittelin tässä taannoin ystäväni kanssa jolla 3-vuotias tytär ja nyt toinen lapsi tuloillaan ja oli kuule oikein terapiaa kun sai sydämensä kyllyydestä puhua ja jopa heittää huumoria synnytyksestä ja kaikesta siihen liittyvästä. On kiva päästä juttelemaan muiden samassa jamassa olevien kanssa kun tuskin ei-raskautettuja kiinnostaa niinkään nämä jutut.

 

Jepsis eikus treffit kehiin sit Ja kaikki jotka täällä Espoo- Vihti - Helsinki alueella panikoi mukaan :flower:

Mites täältä sais kehenkin yhteyden silleen "normaalisti" ??

 

\

Eli ei todellakaan maksa tähtitieteellisiä summia. Kirurgin palkkio 100 e, ja anastesiologin toiset 100 e. Jos haluaa esim. yhden hengen huoneen, joutuu maksamaan siitä. Sairaalassaolopäivät siis maksavat. Olisikohan yhteissumma jotain 600 e.
Nämä tiedot Naistenklinikan maksupuolelta, eli Hesan alueella soittamalla 4711 ja kysymällä maksuista.
Erikoismaksuluokan kirurgeista saa tietoa esim. yksityislääkäriklinikalta, kuten Femeda tms.

Sektio on lapselle turvallisempi kuin äidille, äidille riskaabelein aika on kai se eka vuorokausi. Riskit lähinnä vuoto, tulehdus, veritulppa.

Mielipiteitähän saa esittää: minusta sektio on lapselle parempi vaihtoehto kuin alatiesynnytys.

Olen lueskellut kirjoituksia, mutta edelleen minulle on epäselvää missä näitä sektioita erikoismaksuluokassa tehdään? Yksityisillä (kaikilla?) lääkäriasemilla vai myös julkisilla? Minne kannattaa ottaa yhteyttä/ mistä kysellä?

 

"Poppeli" !!!
Joko kävit pelkopolilla, miten meni??? :wave:

 

\

Hei! Lueskelin juuri erään toisen keskustelupalstan viestejä aiheesta pelkosektio. Monet vastustajat olivat sitä mieltä että jos pelkosektion haluaa niin pitäisi olla myös valmis maksamaan itse eikä tuhlata verovaroja. Miten jos ihminen on valmis maksamaan koko "lystin" omasta pussista? Onko edes mahdollista? Eräs äiti kertoi hänelle tehdystä pelkosektiosta ja samassa kirjoituksessa totesi siitä myös hieman enemmän maksaneensa.

Asia kiinnostaa. Onko kenelläkään mitään tietoa asiasta?

Minusta sen ei pitäisi maksaa mitään! Jos äiti todella on kauhusta kankeana, synnytys voi olla todella kamala ja lapsen henkikin, sekä äidin, voi olla vaarassa. Minä ainakin suon/soisin kaikille sektion, jotka sitä haluavat ja tarvitsevat.

Itse olin lähinnä vain utelias synnytyksen suhteen ja hienosti menikin, vaikka yllätyksiä olikin matkassa mukana roppakaupalla. Eniten pelkäsin välilihan leikkaamista, jota en sitten edes tuntenut, juurikaan
Kuopuksen syntymä oli aika hurja; ei ehditty kipulääkityksiä antamaan ja sekin on mahdollista ja jopa aika yleistäkin ( joku kirjoitti että epiduraali vie kaiken kivun; voi olla, edellytyksenä on tietenkin että sen ehtii saada!!) synnytystä ei voi ikinä etukäteen suunnitella...
Komas alatie-synnytys tulossa tuota pikaa ja hiukan jännittää mitä tällä kertaa, mutta suurempia pelkoja ei onneksi ole.
Mutta ymmärrän pelkääjiä ja kyllä se yhteiskunnalle kuuluu maksaa sektiot!

 

Nostetaans jos Poppeli huomais!!!! :wave:

 

Poppeli tuli taas tajuihinsa huomenta

Nyt on siis takana kaksi pelkopoli reissua ja jälkimmäinen niistä oli tossa pari viikkoa sitten. Ihan hyvin meni. Kirjattiin ylös kaikki mahdollinen ja suunniteltiin tosi tukehvahkoa kipulääke pakettia. En oikein tiedä mitä tässä miettisi, sektio oli nyt jo tiputettu vähän pois laskuista ja jos totta puhutaan pelkään molempia vaihtoehtoja niin katsellaan nyt vielä mitä synnytystapa arviointi sanoo. Se on tulossa tossa 39+2 eli aika tarkkaan kahden viikon päästä. Nyt siis mennään 37+0 ja olo alkaa olla aikas... iso . Tuntuu että etenen pyörimällä ja alkanut hieman turvottaa nilkkoja ja noin muuten olo ihan ok.

Kätilön kanssa juteltiin tosta mun selän tilanteesta ja oli sitä mieltä että kannattaa ehdottomasti jutella lääkärin kanssa sitten viikolla 39. Samalla tietysti selviää miten iso toi tulevainen toukka on ja täytyy myöntää että jos juttelevat grammaakaan yli neljästä kilosta alan kirkua sektiota siitä paikasta :/

Että hengissä ollaan toistaiseksi, ja toivotaan jonkinlaista jakaantumista lähiaikoina .

Mites teidän muitten pelokkaitten vointi on? Varmistunut sektioita tai muuten rauhoittunut mieli vai yltyykö paniikki kasvavan kuvun myötä? kirjoitellaas taas päästään ajantasalle...

 

Olipas kiva kuulla että vielä hengissä olet =)
Kävin itse muutama viikko sitten pelkopolin kätilön kanssa juttelemassa (kuului "hoitoon"), mutta todettiin kumpikin jatkossa ne käynnit turhaksi, koska kielteisyyteni alatiesynnytystä kohtaan ei puhumalla parane. Eli jäätiin sitten odottamaan viikkoa 36 ja synnytystapa-arviota, jossa odotan sen leikkausajan saavani.
Heps, melkein unohdin, olihan siitä kätilön jutustelusta se hyöty, että hän kertoi kaikki käytännön asiat mitä sektioon siinä sairaalassa liittyy. Silloin pelkopolilääkäri-käynnillä kun lääkäri keskittyi lähinnä sektiolla pelotteluun (mikä ei onneksi tehonnut) ja tokihan ne riskit pitää kertoakin, mutta olin ottanut niistä jo itse selvää.
Nyt (rv26) tässä on päässyt vähän jo huohtamaan eikä alatiesynnytys-peikko vaani joka ajatuksen takana.
Ainoa mitä toivon, on että vauva olisi arviossa perätilassa tai mulla olisi sisuksissa jotain niin "vialla" että sektio TÄYTYISI tehdä. Olisi helpompi jälkeenpäin sanoa puolitutuille sun muille että pakko oli leikata. Kun tätä ainoastaan omasta päästä johtuvaa pelkosektiota ei kovinkaan moni hyväksy..... :\|

 

Laitanpa minäkin lusikkani tähän sectiosoppaan...
Kiinnitin vain huomiota siihen, miten pelokas julisti, että hän kantaa vastuun ja hän kärsii kivut jne jne. Jotenkin jää sellainen kuva, että tässä jää nyt vähän sen lapsen edut taka-alalle?
Poppelille tiedoksi, että niin se pidätyskyky heikkenee iän myötä, synnytit tai et. Kyllä ne lihakset ihan jumppaamalla saa kuntoon. =)
Jotenkin tuntuu hullulta että ihmiset menevät pelkopolille vaatimaan sectiota asenteella 'minä menen sitten yksityiselle, jos eivät muuten usko'.
En halua väheksyä lainkaan synnytyspelkoa, mutta väittäisin että asenteissa on korjaamisen varaa.

 

Luin tämän ketjun mielenkiinnolla, aihe on aika tulenarka =)
Katselin joskus jotain ohjelmaa telkkarista, jossa käsiteltiin synnyttämistä kummaltakin kantilta ja muistan, että siinä joku täti sanoi että suurin osa pelokkaista kääntyy alatiesynnytyksen puoleen käytyään pelkopolilla. Nyt heräsikin uteliaisuus, että mitä siellä oikein puhutaan, kun näin käy?
Itse en ole pelokas, ainoastaan utelias

 

Alatiesynnytys ei myöskään takaa, että lapsi tai äiti voi hyvin. Kummassakaan synnytyksessä ei voida taata hyvää lopputulosta, ainoastaan TODENNÄKÖISESTI. Ei lohduttane, jos omalle kohdalle sattuu se poikkeus.

Elektiivinen sektio on yleensä kuitenkin vähäriskinen ja riskit ovat osaksi toiset kuin alatiesynnytyksessä.

LApsen kannalta ei sektio ole mikään maailmanloppu, vaan sektiolla saadaan ihan hyvä lopputulos (huom. hätä/kiireellisessä sektiossa eri asia, <koska siinä lapsi on jo ahdingossa ennen leikkauspäätöstä).
Sitä paitsi alatiesynnytyksessä lapsi voi myös vaurioitua, olla hapenpuutetta yms. Kaikkia elektiivisellä sektiolla syntyneitä ei imetä, ei tietääkseni normaalitilanteessa.

Se ei tee naisesta parempaa äitiä tai tarkoita että rakastaa lastaan enemmän jos alateitse synnyttää.

Jokainen pelkää varmaan synnytystä, koska lopputuloksesta ei koskaan täysin tiedä. Todellinen synnytyspelko, johon siis diagnoosilla päästään onkin jo enemmän.

Turhaan ihmiset keskittyvät tällaisiin suht. marginaaliasioihin, että kumpi olisi paras jolekulle toiselle yms. Mitenkä olisi nyt lasten oikeudet yleensä, tässä maassa olisi toivomisen varaa mm. vanhempien ja aikusiten välinpitämättömyydessä, huostaanotoissa yms.

 

\

Laitanpa minäkin lusikkani tähän sectiosoppaan...
Kiinnitin vain huomiota siihen, miten pelokas julisti, että hän kantaa vastuun ja hän kärsii kivut jne jne. Jotenkin jää sellainen kuva, että tässä jää nyt vähän sen lapsen edut taka-alalle?

"Julistin" sitä koska monet pelkosektion ns. vastustajat hokevat sitä kuinka tulen olemaan kipeä ko. operaation jälkeen ja kuinka kauan paraneminen kestää ja kuinka luultavasti tulen saamaan kaiken karvaiset infektiotkin siihen päälle. Tarkoitukseni siis oli siihen vastata että älkää te siitä huolehtiko, minä ne tulen kärsimään. Ja eikös ne sektiolla syntyneet vauvelit yleensä aikasta hyväkuntoisina synny?

 

\

Jotenkin tuntuu hullulta että ihmiset menevät pelkopolille vaatimaan sectiota asenteella 'minä menen sitten yksityiselle, jos eivät muuten usko'.
En halua väheksyä lainkaan synnytyspelkoa, mutta väittäisin että asenteissa on korjaamisen varaa.

Niin lisäys vielä.. että pelkopolille menen juttelemaan peloistani ja pyytämään sektiota. Mikäli pelkoni eivät hälvene keskusteluista huolimatta ja sektiota ei myönnetä niin sitten luultavasti tulen kääntymään yksityisen sairaalan puoleen. En nyt sitten tiedä että mikä tuossa mun asenteessani sitten joidenkin mielestä on vikana...

 

\

Kiinnitin vain huomiota siihen, miten pelokas julisti, että hän kantaa vastuun ja hän kärsii kivut jne jne. Jotenkin jää sellainen kuva, että tässä jää nyt vähän sen lapsen edut taka-alalle?
Jotenkin tuntuu hullulta että ihmiset menevät pelkopolille vaatimaan sectiota asenteella 'minä menen sitten yksityiselle, jos eivät muuten usko'.
En halua väheksyä lainkaan synnytyspelkoa, mutta väittäisin että asenteissa on korjaamisen varaa.

Lapsen tulevana vanhempana minä kannan myös hänestä vastuun, tai mieheni kanssa kannetaan, kumpainenkin on sitä mieltä että sektio on meille SE OIKEA tapa, sitä, miten se menee, ei tietenkään tiedetä ennenkuin jälkikäteen. Ja en usko että pelkosektioita myönnettäisiin lainkaan, jos ne olisivat niin kamalia lapselle.
Ja kuten nimimerkkisikin antaa ymmärtää, et tiedä mitä synnytyspelko voi pahimmillaan olla, ASENTEILLA ei sen asian kanssa ole mitään tekemistä! Eipä esim. lentopelkoisellekaan sanota että asenteissasi on vikaa, jos ei suostu koneeseen astumaan... :\|

 

Niin kyllä synnytyspelkoinen synnyttäisi alateitse jos voisi. Ja nyt en tarkoita, että kyllähän se syntyy, jos vain antaisitte...

Pelkoisella se pelko vie kaiken liikenevän ajan ja energian. ja kyllä usein synnytyspelkoinenkin kai sektiota pelkää. Koettaa vain "valita" toisesta vähemmän kauhean?