Pienten dysfasia lasten äipät!

Hei haluaisin keskustella pienten siis n.3- kouluikäisten äitien kanssa lasten arjen sujumisesta ja muusta, meillä pojalla diagnosoitu lievä semaattis-pragmaattinen dysfasia. meillä esim. tarhassa olo on auttanut kovasti eteenpäin kun on samanikäisiä kavereita ja tuki henkilö mukana ja siellä tehdään kovasti tehtäviä sekä käydään puheterapiassa. meidän poika nyt kohta 4,5 vuotias.
 
Meillä on 4v dysfaatikko, tai virallinen diagnoosi on edelleen kielen kehityksen viive, keväällä taas tutkitaan lisää koska haluaisin pidennetyn oppivelvollisuuden hänelle.
Puhuttuja sanoja vajaa 10 jotka myös perheen ulkopuolinen ymmärtää ja noin 10 jotka perhe ymmärtää, loput kommunikoinnista on viittommia.
 
Me saatiin tämä työnimenä pojalle tämä diagnoosi eli lievä dysfasia, meillä on tosi paljon auttanu se puheterapeutti, ja tarhassa annetut erikoisohjaus kaverit ja tehtävät,meillä kyllä on jo aika paljon lauseita selviäkin ja höpöttää jo paljon mutta sanat menevät väärinpäin niinkuin esim. Juho auttaisi äitiä kun tarkoittaa toisinpäin jne. viittomia ei ole koskaan käyttänyt. tuleeko teillä tytölle turhautumia ja suuttumisia jos ei ymmärretä? meillä tuli välillä niitä enemmän oli oikeen kiukkuinen jos ei heti tajuttu. ja sitten oli tuon kuivaksi opettelun kanssa hidastumaa, nyt kyllä jo pysyy kuivana ilman vaippaa kakka tulee housuun mutta toisinaan onnistuu pottaankin niinkun eilen illalla :D ja äiti oli iloinen. mites teillä nämä hommat?ootteko ollu jo foniatrilla? meillä tutkittu kaikki veri ja virtsakokeet sekä menossa vielä psykiatrille ne sen haluaa myös tutkia samalla kun tekevät näitä dysfasia diagnooseja. se on kyllä hyvä nuo veri jne kokeet kun tutkivat niistä että onko takana mahdollisesti esim neurologisia sairauksia niinkuin epilepsiaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sabaka:
Me saatiin tämä työnimenä pojalle tämä diagnoosi eli lievä dysfasia, meillä on tosi paljon auttanu se puheterapeutti, ja tarhassa annetut erikoisohjaus kaverit ja tehtävät,meillä kyllä on jo aika paljon lauseita selviäkin ja höpöttää jo paljon mutta sanat menevät väärinpäin niinkuin esim. Juho auttaisi äitiä kun tarkoittaa toisinpäin jne. viittomia ei ole koskaan käyttänyt. tuleeko teillä tytölle turhautumia ja suuttumisia jos ei ymmärretä? meillä tuli välillä niitä enemmän oli oikeen kiukkuinen jos ei heti tajuttu. ja sitten oli tuon kuivaksi opettelun kanssa hidastumaa, nyt kyllä jo pysyy kuivana ilman vaippaa kakka tulee housuun mutta toisinaan onnistuu pottaankin niinkun eilen illalla :D ja äiti oli iloinen. mites teillä nämä hommat?ootteko ollu jo foniatrilla? meillä tutkittu kaikki veri ja virtsakokeet sekä menossa vielä psykiatrille ne sen haluaa myös tutkia samalla kun tekevät näitä dysfasia diagnooseja. se on kyllä hyvä nuo veri jne kokeet kun tutkivat niistä että onko takana mahdollisesti esim neurologisia sairauksia niinkuin epilepsiaa.
Ihan ensiksi kerron nikkini hämäävyydestä, tyttösen lisäksi olen myös neljän pojan äiti :D Tämä 4v dysfaatikko on siis poika, tyttösellä on vain pientä viivettä puheessa ja se on korjaantumassa sekä tod. näk. adhd :kieh:

Itse asiaan...
Poika on käynyt ensimmäisen kerran puheterapeutin tutkimuksissa jo reilu 2-vuotiaana, sitten ns. tarkkailukäyntejä vajaa 3v ikään ja sitten viikottain, tosin nyt jo melkein 4kk tauko |O Nyt odotellaan lääkärin lausuntoa että saamme hakea Kelalta maksusitoumusta yksityiseen puheterapiaan, poika saa korotettua hoitotukea.

3v kävi neurologilla, psykologilla, kuulotutkimuksessa, uni-eeg:ssa ja nyt syksyllä käytiin toimintaterapeutilla. Missään ei ole ilmennyt mitään hälyyttävää, paitsi että puhe puuttuu..

Kyllä täälläkin turhaudutaan jos ei ymmärretä, poika on myös kova keksimään omia viittomia ja joskus on pientä hakuammuntaa keksiä mitä tarkoittaa.. (varsinkin kun mielikuvituskin on vilkas... )
Kuivaksi poika oppi 3v synttäreiden tienoilla, joskus tulee pisuvahinko sänkyyn, mutta harvakseltaan.

Tähän asti poika on ollut kotihoidossa, nyt aloittaa piakkoin osapäiväisenä päiväkodissa. Kerhossa on toki käynyt, tavis srk-kerhossa, on pärjännyt ihan hyvin.
Poikanen on melko omatoiminen (yritän siihen kannustaa kohtuuden nimissä), tekee esim. kerhoeväänsä itse (voileipää) jne.
Tietysti helpottaa kun on esimerkkinä 2 isoa veljeä, tosin he ovat taineet vaipua teini-iän lamaannukseen..
 
Moi
Onpa ihana nähdä että muillakin on dysfasia lapsukaisia. Täällä mukaan ilmoittautuu yksi 3 1/2 vuotiaan pojan äiti. Me saatiin helmikuun lopussa diagnoosiksi vaikea dysfasia. Meillä muutamia sanoja käytössä, jotka myös ulkopuoliset ymmärtävät. Apuviittomia paljon käytössä ja koko ajan opetellaan lisää.

Minulle voi laittaa yv:tä. Juttukaveria todella kaivataan! me asutaan lähellä kuopiota ja itse en tiedä / tunne ketään muuta jolla kanssa dysfaattinen lapsi olisi.

Perheessämme on lisäksi 2 1/2 v poika sekä 6kk tyttö.

T:Mari
 
Minulla on viiden vanha dysfaattinen poika, joka aloittaa ensi syksynä eskari taipaleensa. Dysfasia todettiin kolmen vanhana ja siitä saakka on viikoittain käynyt puheterapiassa. Nyt vuoden saanut myös musiikkiterapiaa ja kerran viikossa tekee erityislastentarhanopettajan kanssa tehtäviä päivähoidossa. Perheessämme on kolme muutakin lasta ja kaikki lapset ovat syntyneet kolmen ja puolen vuoden sisällä. Päivähoidossa poika on käynyt vuorohoitoryhmässä jo 2,5 vuotta. Aluksi meille sanottiin, että pojalla on vaikea dysfasia ja luultavimmin viestintä tulee tapahtumaan viittomilla. Mutta vuosien mittaan on huimaa kehitystä tapahtunut. Nyt ollaan jo luovuttu viittomista ja kuvista. Eleitä käytetään enää apuna vaikeimpien käsitteiden kanssa. Puhe on jo aika ymmärrettävää vieraallekkin (Pari äännettä puuttuu ja tavut vaihtelee paikkaansa ja sanojen päätteet on joskus mitä ovat). Oppivelvollisuus on määritelty 11-vuotiseksi ja alkaa ensi syksynä tavallisessa eskarissa kouluavustajan tuella. Meillä raivareita tuli lähinnä uusissa oudoissa tilanteissa ja ns. siirtymätilanteissa, ei niinkään ymmärtämisen vuoksi. Nekin on nyt jo lähes poistuneet. Minulla on myös ongelma, etten tunne juurikaan muita dysfaattisten lasten äitejä. Minulle voi kaikki dysfaattisten vanhemmat kirjoitella osoitteeseen rinnamik@luukku.com ja jos löytyisi joku vielä täältä läheltä, eli kainuun alueelta niin sepä olisi mahtavaa.
 
Tulin vasta nyt kehiin näihin erityislapsi keskusteluihin kun on tehnyt vähän tiukkaa koko asia - siis mun pääkopassani. On pitänyt prosessoida ja ajatella, miettiä mitä tämä oikein on ja miksi. Tosin vastausta ei useimpiin kysymyksiin näytä tulevan pohdinnasta huolimatta.

Meillä siis 4v. poika, jolla on dysfasia diagnoosi viime marraskuulta. Samalla todettiin, että pojalla on kontaktihäiriöitä, suurin osa ongelmista tulee sosiaalisissa tilanteissa. Puhetta tulee jonkun verran ja syksystä on menty paljon eteenpäin, mutta suurin haaste on vuorovaikutuksen puute. Sitä yritetään nyt parantaa sekä toiminta- että puheterapiassa. Raivareita tulee silloin tällöin, ennen tuli jatkuvalla syötöllä. Syksyllä neurologi vielä epäili ettei poika ymmärrä mitä hänelle puhutaan, mutta ollaan talven ja kevään mittaan huomattu että poika kyllä ymmärtää mutta on laiskuuttaan kuin ei kuulisi mitä sanotaan! Moni on sanonut että on oppivainen poika ja se antaa toivoa siitä, että elämä tästä vielä helpottuisi.

Kiva kun on paikka missä keskustella muiden saman kokeneiden kanssa! Olen nimittäin huomannut, että erityislasten vanhempia ei ymmärrä muut kuin toiset erityislasten vanhemmat!
 
Hei kaikki, olen kohta 32 vuotias 1 tyttö lapsen äiti, opiskelen perhepäivähoitajaksi ja minulla olisi tehtävänä erityistä tukea tarvitsevan lapsen hoito osiossa Laadi kirjallinen työ, jossa käsittelet erityiskasvatusta vaativia ongelmia ja vammoja perhepäivähoitajan työn kannalta. Aiheeksi olen valinnut dysfasian jos haluatte vastata ja jos teillä sattuu olemaan tietoa olisin tosi tyytväinen ja kiitollinen avustanne!
 
roopenäiti
Kirjoittelinkin jo pidemmin tuonne Puheen viivästyminen-ketjuun, mutta voihan sitä myös tähän jatkaa. Meillä siis 2v10kk poika, jolla puhe viivästynyt. Puheterapia aloitettu kesäkuussa ja kuvat sekä joitakin viittomia käytössä. Menossa nyt 2vko:n päästä psykologin arvioon. Selviä (tai aika selviä) sanoja n 10 kuten ankka, auto, äiti, ije eli isä, hauva, heppa, että eli vettä, auva eli vauva, toinen 10 itse keksittyjä omanlaatusia. Lisäksi osaa värit viittomakielellä ja tunnistaa kirjaimia. Rakastaa hokea, toistaa jatkuvalla syötöllä sanoja/kirjaimia ja niihin pitää vastata täydentäen. Vilkas ja raivareita tulee helposti. Kuvat auttaneet niihin ja mitä paremmin on kontaktissa sitä helpompi häntä on ohjata. Lähes tulkoon kiinnostunut pelkästään junista. Leikit aika yksinkertaisia. Kontakti todella paljon parantunut ja keskittymiskyky sanojen ja viittomien myötä.

Toivoisin "kirjeenvaihtokaveria" pääkaupunkiseudulta, jotta olisi mahdollista vaikka tavata. POjallani on 3 kaveria joita välillä näkee ja kaydään muskarissa, mutta ei ketään jolla olisi puhevaikeuksia. Poikani on vielä kotihoidossa. Keväällä menossa päiväkotiin. -meillä on myös pieni tyttövauva.
 

Yhteistyössä