Olen saanut yllättävän positivista palautetta. Kävin istukkanäytteessä ja ultrassa. Tämä raskaus oli todella yllätys. Olin jonossa kohdunpoistoon, vanhin lapsi (18v) muuttamassa kotoa pois ja itse saanut juurit tiedon ettei sydän ole täysin kunnossa. Luulin kuukautisten pois jäännin ja itkuisuuden johtuvan vain todellakin pojan pois muutosta ja vielä joulukin oli tulossa. Siinä sitä sitten ihmettelin ja odottelin lääkärin kommenttia voinko tämän lapsen vielä tehdä. Aiemmat lapseni 18v ja 14v ovat aikaisemmasta avioliitostani. Tästä tulevasta lapsesta mieheni on varmaan yksi maailman onnellisimmista. hänestä tulee "ISI". Vuosia häntä syytettiin siitä että olisi muka jotain vikaa kun ei aiemmasta liitosta ollut lapsia syntynyt. Itse olin sitä mieltä että lapset on minun kohdaltani tehty. Olen ollut nykyisen mieheni kanss jo 10 vuotta. Toki aikanaan lapsistakin puhuttiin, mutta minulla takana kaksi vaikeaa raskautta ja kaksi koliikkivauvaaa, joista ensimmäisellä todella paha allergioineen ja astmoineen. Nyt kuitenkin tällä iällä ainoastaan tytär on suoraan ilmaissut että olen liian vanha. Silti hänkin suunnittelee nimiä ja lakanoiden ompelua. Suuirn ilo oli kuitenkin viime viikolla kun poika kävi ja sanoi että: äiti, ei minulla ole tuota tulevaa vauva vastaan mittään. Lisäksi lopuksi ihana uutinen: vanhin siskoni vuosimallia 1961 on raskaana. Joten käykää kokeissa jos siltä tuntuu. Ensimmäiset potkut ovat kuitenkin kaiken sen pelon ja kivun arvoiset. Hyvää alkanutta päivää!
Simppu
\
:wave: Täällä samoin.....
Alkuperäinen kirjoittaja 04.05.2006 klo 14:24 Mamma63 kirjoitti:
:wave: Täällä samoin.....
\
oli ihana lukea ,minä olen kanssa syntynyt 64,ja vanhin lapsista 23v ja nuorin 7v ,nyt on menkat päivän myöhässä kauhulla odotan mitä tuleman pitää,olen jo nyt saanut negaa palautetta vierailta kun kerroin että vauva saa tulla jos on tullakseen olen kuulemma liian vanha vaikka minua luullaan aina nuoremmaksi no katsotaan miten käy jos tärppää
kiitos vastauksestaAlkuperäinen kirjoittaja 16.05.2006 klo 10:09 Äiskä kirjoitti:
oli ihana lukea ,minä olen kanssa syntynyt 64,ja vanhin lapsista 23v ja nuorin 7v ,nyt on menkat päivän myöhässä kauhulla odotan mitä tuleman pitää,olen jo nyt saanut negaa palautetta vierailta kun kerroin että vauva saa tulla jos on tullakseen olen kuulemma liian vanha vaikka minua luullaan aina nuoremmaksi no katsotaan miten käy jos tärppää-64....
haluaisko joku suht samanikäinen meili- tai kirjeystävää ihan tavallisesta perheenäidistä, jolla ei ole enää pieniä lapsia, mutta isompia kyllä. Tykkään kirjoittamisesta ja ihan tavallisten arkisten asioiden lukemisesta,
jos kiinnostaa, niin löydät minut martsamekko@netti.fi osoitteesta
haluaisko joku suht samanikäinen meili- tai kirjeystävää ihan tavallisesta perheenäidistä, jolla ei ole enää pieniä lapsia, mutta isompia kyllä. Tykkään kirjoittamisesta ja ihan tavallisten arkisten asioiden lukemisesta,
jos kiinnostaa, niin löydät minut martsamekko@netti.fi osoitteesta
Lumi-Sade
Tässä hämmästyksestä ymmyrkäinen 1965, jolla näyttäisi olevan tammivauva tulossa - vihdoinkin. Ensimmäinen itselleni, miehellä 2 aikuista lasta ( 47 v ukki jo), joista varsinkin toisen suhtautumista suorastaan pelkään kun ei tykkää minusta muutenkaan. Luomuvauva on, enkä suunnitellut hoitoja missään vaiheessa vaan ajatus oli että tulee jos on tullakseen.... Ehdin täyttää 41 ennen vauvelin syntymää. Kaikki on uutta, outoa ja hämmästyttävää ja tuntuu ettei uskalla "tehdä mitään" tai kertoa kenellekään ennen kuin on suht selvillä vesillä, pelottaa että tulee keskenmeno tai onkin tuulimuna tms. Ei siis oikein uskalla vielä iloita oikeasti...
Vähillä oireilla olen päässyt, pientä etomista ollut ja rinnat kipeät mutta ei muuta. Siksikin varmaan on vielä vähän epäuskoinen olotila
Vähillä oireilla olen päässyt, pientä etomista ollut ja rinnat kipeät mutta ei muuta. Siksikin varmaan on vielä vähän epäuskoinen olotila
miettelijäänä
\
Miten raskauden kanssa menee? Minä kun mietin raskautta; uskaltaisinko tässä iässä vielä (40 v) yrittää raskautta.
Aikaisemmat raskaudet alkaneet helposti!
Yksi aborttikin takana. Joka surettaa valtavasti! En voi sitä koskaan itselleni anteeksi antaa... :ashamed:
Alkuperäinen kirjoittaja 16.05.2006 klo 10:09 Äiskä kirjoitti:
Miten raskauden kanssa menee? Minä kun mietin raskautta; uskaltaisinko tässä iässä vielä (40 v) yrittää raskautta.
Aikaisemmat raskaudet alkaneet helposti!
Yksi aborttikin takana. Joka surettaa valtavasti! En voi sitä koskaan itselleni anteeksi antaa... :ashamed:
Hei!
Raskaus on sujunut tosi hienosti . Viikko 32 on nyt menossa. Ainoastaan anemia on koko ajan tosi paha. Se on ollut minulla aina ja raskauksien aikana vielä pahempi. Sairaalaan olen menossa jotta kertovat leikkauspäivän. Ensimmäistä yritin 25 tuntia tehdä, ei mahtunut yli nelikiloinen tulemaan vaikka syntyikin kaksi viikkoa etujassa. Tuloksena siitä rääkistä kohdun repeäminen ja lääkäri totesi että 2 minuuttia eikä minua ja poikaa olisi enää ollut. Kaikesta huolimatta nautin tästä odotusajasta ihan mielettömästi. Ja sain minä pojan jälkeen tytönkin. Elämässä on joskus tehtävä kipeitäkin ratkaisuja. Aika helpottaa. Ei muuta tsemppiä ja iloista mieltä.
Raskaus on sujunut tosi hienosti . Viikko 32 on nyt menossa. Ainoastaan anemia on koko ajan tosi paha. Se on ollut minulla aina ja raskauksien aikana vielä pahempi. Sairaalaan olen menossa jotta kertovat leikkauspäivän. Ensimmäistä yritin 25 tuntia tehdä, ei mahtunut yli nelikiloinen tulemaan vaikka syntyikin kaksi viikkoa etujassa. Tuloksena siitä rääkistä kohdun repeäminen ja lääkäri totesi että 2 minuuttia eikä minua ja poikaa olisi enää ollut. Kaikesta huolimatta nautin tästä odotusajasta ihan mielettömästi. Ja sain minä pojan jälkeen tytönkin. Elämässä on joskus tehtävä kipeitäkin ratkaisuja. Aika helpottaa. Ei muuta tsemppiä ja iloista mieltä.
Sarskuliini-66
:wave: Heippa,nyt minäkin ihan virallisesti kuulun tänne,kun täytin tuossa 20.5. 40v. Että silleen,vaan ei haittaa menoa/tahtia.
\
Jos puhutaan pelkistä syntymävuosista, niin me jaamme sitten ykkössijan
Ja kun palstalla en ihan asu, niin olisi ihan kiva vaihdella muidenkin "vanhojen" kanssa ajatuksia vaikka yyna ja vaikka sähköpostina. Mutta eihän me vanhoja olla, ei ikä ole vuosissa vaan korvien välissä ja eletyssä elämässä ja tulevassa elämässä.<br><br>
tai ainakin melkeinAlkuperäinen kirjoittaja 02.05.2006 klo 10:04 M mamma kirjoitti:Minä 1958 taidan olla vanhin.
Jos puhutaan pelkistä syntymävuosista, niin me jaamme sitten ykkössijanJa kun palstalla en ihan asu, niin olisi ihan kiva vaihdella muidenkin "vanhojen" kanssa ajatuksia vaikka yyna ja vaikka sähköpostina. Mutta eihän me vanhoja olla, ei ikä ole vuosissa vaan korvien välissä ja eletyssä elämässä ja tulevassa elämässä.<br><br>
\
:wave: :wave:
:wave: Juu vanhoja ei olla siitä pitää huolen lapset ja lapsenlapset.Ennen oltiin nuoria ja nättejä nyt ollaan vaan nättejä.Alkuperäinen kirjoittaja 23.05.2006 klo 18:19 äiti 40plusplus kirjoitti:\tai ainakin melkeinAlkuperäinen kirjoittaja 02.05.2006 klo 10:04 M mamma kirjoitti:Minä 1958 taidan olla vanhin.
Ja kun palstalla en ihan asu, niin olisi ihan kiva vaihdella muidenkin "vanhojen" kanssa ajatuksia vaikka yyna ja vaikka sähköpostina. Mutta eihän me vanhoja olla, ei ikä ole vuosissa vaan korvien välissä ja eletyssä elämässä ja tulevassa elämässä.
:wave: :wave:
kaaho
\
:wave: täällä toinen, samaa hyvää vuosikertaaAlkuperäinen kirjoittaja 30.04.2006 klo 06:11 ankku kirjoitti:
loimu
Olen s.1962 ja lapsia neljä: 20-, 14-, 6- ja 2-vuotiaat, kolme poikaa ja tyttö. Toista kertaa vasta visiitillä näillä sivuilla.