Poikamaiset tytöt/tyttömäiset pojat?

  • Viestiketjun aloittaja "Mievaan"
  • Ensimmäinen viesti
"Mievaan"
Onko teillä poikamainen tyttö tai tyttömainen poika? Ja miten se näkyy. Vai onko teillä lapsenne touhut sellaisia kuin yleensä odotetaan kyseiseltä sukupuolelta. Aattelin vaan kun meidän pojan päiväkotiryhmässä on tosi paljon tyttöjä: 9 tyttöä ja 3 poikaa. Ja pojat eri-ikäisiä (Meidän poika 3.5v, muut pojat 5,5v). Nuo pojat eivät kauheesti leiki meidän pojan kanssa, joten poikamme joutuu olemaan tyttöjen kanssa. Luulis, että tottuis tyttöleikkeihin sun muihin, mutta ei. Vaan mielessä autot, ritarit ja hirviöt... Hassu juttu.

Kaverimme poika on kyllä tosi tyttömäinen. Leikkii nukeilla, ei tykkää autoista eikä ritareista yhtään. Hänelläkin on tyttöjä paljon ryhmässä (eri tarha tosin). Muuten vähän arkajalka kaiken uuden suhteen, tosin niin on meidänkin poika...
 
Bedween
Usein on niin, että jos tyttö on poikamainen, se on tosi jees. Ja sitten kun poika on tyttömäinen niin se on jotenkin huolestuttavaa. Sama homma vaatteissa. Tytöllä poikien vaatteet on jees, kaikki värit käy. Mutta pistäppäs pojalle pinkkiä, niin sehän ei vetele.

En sano että noin pitäs olla, mutta niin se vaan tuntuu olevan. Sama se on aikuisissa joissakin asioissa. Kun joku on liian herkkä tms. niin sanotaan negatiivisesti, että "neiti". Ja sitten kun toimitaan hyvin, niin homma on "munaa" tai "sä oot äijä!"
 
"iikku"
No meillä on poikamainen tyttö.. ihan luonnostaan vaikka ympärillä on kaksi siskoa. En näe mitään ihmeellistä siinä että tyttö leikkii poikien leikkejä tai poika tyttöjen leikkejä.

Mikä on tyttömäinen poika? Sellainenko joka leikkii nukeilla? Miksi poika ei saa olla tyttömäinen mutta tyttö saa olla poikamainen
 
"Vieras"
[QUOTE="iikku";28195637]No meillä on poikamainen tyttö.. ihan luonnostaan vaikka ympärillä on kaksi siskoa. En näe mitään ihmeellistä siinä että tyttö leikkii poikien leikkejä tai poika tyttöjen leikkejä.

Mikä on tyttömäinen poika? Sellainenko joka leikkii nukeilla? Miksi poika ei saa olla tyttömäinen mutta tyttö saa olla poikamainen[/QUOTE]

Tyttömäinen poika on semmoinen vähä "neiti". Itkee helposti ja on säikky. On usein hiljainen ja syrjässä. Ei tykkää rajuista leikeistä. Helpompihan semmonen on kuin että pitäs koko ajan pelätä että lyö päänsä tms. mutta se on vaan niin, että tommoset pojat joutuu helposti kiusatuiksi koulussa.

Poikamaisella tytöllä ei näitä ongelmia ole. Tosin voidaan semmoistakin tyttöjen puolesta jonkun verran sorsia, mutta koulussa ny voi joutua sorsituksi ihan mistä syystä vaan.
 
Kommentoisin sen verran, että lasten kasvatuksessa painotetaan nykyään sukupuolisensitiiviseen (ei neutraaliin) kasvatukseen. Sen ideana nimenomaan on auttaa lasta löytämään oman sukupuolensa ilman määritelmiä tyttöjen lelu ja poikien lelu. Näin ollen omissa silmissäni nukeilla leikkivä poika ei ole yhtään sen tyttömäisempi kuin autollakaan leikkivä. Tuo on enemmänkin vanhan kansan ajatusmaailmaa, johon meidät nuoremmat on myös kasvatettu. Sukupuolisensitiivisessä kasvatuksessa vanhemmiten lapsi on siis saanut kokeilla niin nukkeja, autoja ja kaikkea siltä välillä. Tätä kautta löytää itsensä ja mielenkiinnon kohteensa ilman valmiita asetelmia.

Tässä linkki loistavaan Erja Anttosen tekstiin aiheesta:
http://www.humak.fi/sites/default/files/sukupuolisensitiivisyys-kansalaistoiminnassa.pdf

Meni ehkä tällaisen valituskirjoituksen puolelle, mutta on itselle kovin tärkeä aihe :D
 
  • Tykkää
Reactions: Mörköäiti
"vieras"
Pakko sanoo, että täällä on yritetty tarjota molemmille lapsille (tyttö ja poika) kaikenlaisia leluja, mutta suorastaan käsittämättömän konservatiivisesti nuo valinnat menneet. Ihme juttu. Poikaa kiinnostaa vain autot, hirviöt tms. ja tyttöä sitten tyttöjen jutut. Siis ne perinteiset.
 
"Hoplaa"
Itse olin lapsena poikamainen tyttö. Enkä vieläkään mikään naisellisuuden huipentuma kyllä ole. Mun annettiin olla juuri sellainen kun halusin, vaikka äiti välillä yrittikin usuttaa mulle mekkoja päälle. Samaa toivon pystyväni tarjoamaan omille lapsillenikin. Oma poika on vasta 2v, mutta vaikuttaa melkoisen "pojalta" eli suurinta hittiä on autot ja muut menopelit, kiipeily jne. Tykkää kyllä myös pukea äitin vaatteita (pipoja & huiveja) ja kaulakoruja, ja sitten "keimailla" peilin edessä. Nukkekin hänellä on, mutta sen hoivaaminen ei kiinnosta kyllä pätkääkään.
 
Gairas
Joo kyllä munkin poika tykkäs joskus pukee noita äidin vaatteita sun muuta. Mutta muuten on kyllä niin perinteisen poikamaiset jutut aina. Vaikka isä ei tosiaan oo mikään "autojannu". Silti vaan ne autot, rekat sun muut kiinnostaneet pienestä pitäen.
 
"vieras"
[QUOTE="Vieras";28195664]Tyttömäinen poika on semmoinen vähä "neiti". Itkee helposti ja on säikky. On usein hiljainen ja syrjässä. Ei tykkää rajuista leikeistä. Helpompihan semmonen on kuin että pitäs koko ajan pelätä että lyö päänsä tms. mutta se on vaan niin, että tommoset pojat joutuu helposti kiusatuiksi koulussa.

Poikamaisella tytöllä ei näitä ongelmia ole. Tosin voidaan semmoistakin tyttöjen puolesta jonkun verran sorsia, mutta koulussa ny voi joutua sorsituksi ihan mistä syystä vaan.[/QUOTE]

No, itkeminen ei minusta ole tyttömäistä tai poikamaista. Aika usein ne poikien rajut leikit päätty siihen että joku pojista loukkaa itsensä ja alkaa itkemään. Poikamainen poika voi olla myös rauhallinen ja älykäs.Nuo ominaisuudet eivät tee pojasta tyttömäistä, päinvastoin. Ja tyttömäinen tyttö on yhtä hyvin vilkas ja puhelias.

Sen sijaan poika joka tykkää perinteisistä "kaikki onnellisia" kotileikeistä ja nauttii niistä on aika tyttömäinen. Ainakin jos viihtyy niissä vielä yli 7 vuotiaana. Poikamaisilla pojilla kotileikeissä on aina joku maanjäristys tai ryöstö vöhintään meneillään. Lisäksi tyttömäisillä pojilla mielenkiinto kohdistuu naisellisiin asioihin kuten kauniisiin vaatteisiin tai nättien piirustusten tekoon.
 
[QUOTE="vieras";28195895]No, itkeminen ei minusta ole tyttömäistä tai poikamaista. Aika usein ne poikien rajut leikit päätty siihen että joku pojista loukkaa itsensä ja alkaa itkemään. Poikamainen poika voi olla myös rauhallinen ja älykäs.Nuo ominaisuudet eivät tee pojasta tyttömäistä, päinvastoin. Ja tyttömäinen tyttö on yhtä hyvin vilkas ja puhelias.

Sen sijaan poika joka tykkää perinteisistä "kaikki onnellisia" kotileikeistä ja nauttii niistä on aika tyttömäinen. Ainakin jos viihtyy niissä vielä yli 7 vuotiaana. Poikamaisilla pojilla kotileikeissä on aina joku maanjäristys tai ryöstö vöhintään meneillään. Lisäksi tyttömäisillä pojilla mielenkiinto kohdistuu naisellisiin asioihin kuten kauniisiin vaatteisiin tai nättien piirustusten tekoon.[/QUOTE]

Meneekö poikamaisella tytöllä nukkeleikit taisteluleikeiksi vai tarkoittaako poikamaisuus vain sitä että leikkii poikien kanssa poikien leikkejä tarvittaessa? Tarvitseeko edes luokitella poikamaiseksi tai tyttömäiseksi?
 
  • Tykkää
Reactions: fortunate
"Kaskas"
Meneekö poikamaisella tytöllä nukkeleikit taisteluleikeiksi vai tarkoittaako poikamaisuus vain sitä että leikkii poikien kanssa poikien leikkejä tarvittaessa? Tarvitseeko edes luokitella poikamaiseksi tai tyttömäiseksi?
No ei tarvi, mutta tosiaan kyllä tuo tietynlainen aggressiivisuus ja uhkatekijät on jotenkin paljon vallalla poikien leikeissä. Siis varmasti vallitsevalla ympäristöllä on paljon merkitystä, mutta kyllä siinä on jotain geneettistäkin. Kyllähän ihan tieteellisestikkin todistettua on se, että pojat ovat KESKIMÄÄRIN aggressiivisempia (ja kaikki aggre ei ole pahasta) kuin tytöt, siis ihan luontaisesti. Tottakai sitten kasvatus ja muut lisää näitä eroja.
 
[QUOTE="Vieras";28195664]Tyttömäinen poika on semmoinen vähä "neiti". Itkee helposti ja on säikky. On usein hiljainen ja syrjässä. Ei tykkää rajuista leikeistä. Helpompihan semmonen on kuin että pitäs koko ajan pelätä että lyö päänsä tms. mutta se on vaan niin, että tommoset pojat joutuu helposti kiusatuiksi koulussa.

Poikamaisella tytöllä ei näitä ongelmia ole. Tosin voidaan semmoistakin tyttöjen puolesta jonkun verran sorsia, mutta koulussa ny voi joutua sorsituksi ihan mistä syystä vaan.[/QUOTE]

No jos noi sun kuvailemat asiat on "tyttömäisiä", en taida tuntea kuin yhden tyttömäisen tytön/naisen.
Ja hänkin pukeutuu epänaisellisesti. :O
 
[QUOTE="Hoplaa";28195771]Itse olin lapsena poikamainen tyttö. Enkä vieläkään mikään naisellisuuden huipentuma kyllä ole. Mun annettiin olla juuri sellainen kun halusin, vaikka äiti välillä yrittikin usuttaa mulle mekkoja päälle. Samaa toivon pystyväni tarjoamaan omille lapsillenikin. Oma poika on vasta 2v, mutta vaikuttaa melkoisen "pojalta" eli suurinta hittiä on autot ja muut menopelit, kiipeily jne. Tykkää kyllä myös pukea äitin vaatteita (pipoja & huiveja) ja kaulakoruja, ja sitten "keimailla" peilin edessä. Nukkekin hänellä on, mutta sen hoivaaminen ei kiinnosta kyllä pätkääkään.[/QUOTE]

Ai, tuon mukaan mun tyttökin vaikuttaa melkoisen "pojalta", tykkää nimittäin juuri samoista asioista. :D

Ei mulla kyllä ole tullut hänestä ikinä poika mieleen. Suhtaudun häneen ensisijaisesti lapsena, *tähän hänen nimensä*:na ja sitten jossain jonon hännillä häämöttää se tosiasia, että hän on sukupuoleltaan tyttö.
 
puoliherkän äiti
Kiinnostuneempi äiti oli pienenä autoista kuin poikansa nyt - poikaa ne kiinnostavat vain siksi, että niissä on ne ihanasti pyörivät pyörät. Silti minä olin tyttömäinen ja hän siihen verrattuna ihan tasan poika.
 
"miumiu"
Meidän poika leikkii kyllä mieluiten autoilla ja junilla. Päiväkodissa kävi kuitenkin niin, että hänestä on tullut vähän sellainen tyttöjen suosikki, söötti suklaasilmä kun on (jopa muiden kuin äodin mielrstä;)). Alkuun poika ei ollut kuulevinaankaan, kun tytöt pyytelivät mukaan leikkeihinsä, mutta ilmeisesti hoitajien suosiollisella avustuksella on löytynyt pelejä ja roolileikkejä, jotka sujuvat pojalta hyvin tyttöjenkin kanssa. Meillä tästä ei erikseen puhuttu, mutta tiedän, että hoitajat näkevät vaivaa, että kaikki leikkisivät kaikkien kanssa ja ovat siksi taitavia sovittelemaan.

Sähän voisit kysyä löytyisikö teidänkin hoitopaikasta esim. kauppa tai toimistoleikkiä (tms neutraalia.
 
"Vieras"
Siis lapsesi "joutuu" leikkimään tyttöjen kanssa? Aika erikoinen ajattelutapa.

Tyttäreni parhaat ystävät päiväkodissa ovat poikia, mutta ihan tyttö hän silti on. Välillä leikkivät palomiehiä, välillä poneilla ja kaikkea muuta mahdollista. Ihan tavallisia lapsia kaikki. En edes ymmärrä tuollaista jaottelua tytken ja poikien leikkeihin. Onneksi meidän päiväkodissa ei sorruta moisiin.
 
"iikku"
mun 3v tyttön lempipaita on traktori t-paita (samalainen kuin isällään) :D Istuu mieluusti myös traktorin kyydissä, mut kyllä sit pukee myös mekon päällensä ja laitattaa saparon.

Miehen kans vastikään puhuttiin et ihan varmasti meidän poika jolla on kolme isoa siskoa jossain vaiheessa pukee mekon yllensä, ja saa sen tehdä.. ei pienten lasten tarvi asettautua tyttöjen/poikien vaatteet katekoriaan. Mulle on jopa huomautettu siitä ku pojalla on ollu paita missä oli sydän, et on liian tyttömäinen. Mua se ei haittaa, mielestäni kotona on pää-asia että vaatteet on lämpimiä.
 

Yhteistyössä