Psyykenlääkkeet ja vauvakuume

Moikka,

Onko kohtalotovereita?

Ahdistukseen olen syönyt venlafaksiinia monta vuotta. Menossa toinen vuosi kuntoutuspsykoterapiassa ja olo on kohentunut.

Tilanne on nyt se, että noin vuoden takaraivossa tykyttänyt vauvakuume äityi pahaksi. Puolison kanssa sovittiin että olisi hyvä hetki yrittää... Ja sitten tajusin että ne lääkkeet!

Periaatteessa en usko että ilman olo on vaikeaa (kunhan pääsen vieroitusoireista yli) mutta jotenkin muutos huolestuttaa. Joka paikassa lukee että stressaus on pahasta ja vaikeuttaa raskaaksi tuloa. Varmasti se jonkin verran lisääntyy kun lääkkeet lopettaa. Monessa ohjeessa lukee että "lääkkeiden syönti voi olla parempi kuin sairauden oireet". Tiedän että lääkäri tässä pitää varailla, ei sitä muuten tiedä, mutta ärsyttää lisästressi. Ikään kuin ovulaatioiden metsästys ei tarpeeksi.

Päättääkö mun lääketarpeen psykiatri vai yleislääkäri? Onko kokemuksia muilla?

Stressaa myös se että pelkään että jos mulle sanotaankin ettei raskaussuunnitelmat hyvä idea. :( Tiedän ettei ne tollaisia lauo mutta silti äh. En ole lykkäämässä tätä jo iän vuoksi.

Olen kiitollinen kokemuksista.
 

Yhteistyössä