Puhumaton

Poikani on 2 v ja 9 kk, eikä puhu kuin muutaman sanan. Pari kertaa olemme käyneet puheterapeutilla, mutta mitään selvää ei minulle ole sanottu. Kesällä tai syksyllä pääsemme tutkimuksiin lasten neurologille ja korvaklinikalle kuulon tutkimukseen. En ole ollut kovin huolissani kun tuttavat ovat sanoneet että jotkut alkavat vasta 3-vuotiaana puhumaan, mutta viimeinen puheterapeutilla käynti sai minut hermostumaan kun hän puhui jotain laaja-alaisesta häiriöstä. Haluaisin tietää keinoja, millä voisin edistää puheenkehitystä kotona (muulla kuin viittomilla, mitä terapeutti ohjasi tekemään). Ja olisin kiitollinen jos joku kirjoittaisi omia kokemuksiaan vastaanvanlaisesta tilanteesta...
 
oisko ollu sen terapeutin mielestä jotain dysfaasiaan tai dyspraksiaan liittyvää.... meidän poika nyt 5,5-v oppi puhuun noin 4,5 -v eli noin vuosi sitten dyspraksia on yksi diaknoosi, meillä oli käytössä kuvat ja viittomat lisäksi on päiväkodissa kuntoutus hoidossa ja nyt ollut varhennetussa esiopetuksessa :) vaikka puhuu niin puhe on epäselvää ja vieraat ei välttämättä saa selvää eikä itsekkään välillä :ashamed: kun poika innostuu liikaa niin puhe menee epäselväksi :/ meillä oli ihka eka diagnoosi noin 3-v oli poika silloin niin laaja alainen kehitysviivästymä :(


kokeileppa jos saisit jotain apua tästä netti osoitteesta
www.papunet.net

juu ja meillä epäiltiin kuuloo kanssa mut ei ollu siinä mitään vikaa

tuntuuko susta siltä et lapsi ois nomaalia vilkkaampi meillä nimittäin on ja on myös adhd diagnoosia kin

kyseleppä vielä jos ois mahdollisuus foniatrille pääsyyn<br><br>
 
Virveli
Meillä nuorempi poika oppi puhumaan kun oli 3v3kk. Sitä ennen oli vaan tavuja. Saman ikäisten seura auttoi kovasti eli puhetta alkoi tulla, kun poika oli ollut pari viikkoa päiväkodissa. Apuna oli myös kuvat, mutta ei me niitä kovin paljon käytetty.
 
mpm
Lue, loruile, kerro lapselle satuja, käytä viittomia, kuvita (esim. pcs-kuvat) tapahtumia, kuunnelkaa musiikkia/laulakaa itse (on olemassa esim. video "Viito ja viserrä", meidän erityislapset on ainakin tykänneet siitä)...Ja tosiasiahan on se, että lapsi alkaa puhua sitten, kun hänellä on kaikki valmiudet siihen. Nuo mainitsemani keinot auttavat lasta niin, että hänelle annetaan mahdollisuus kommunikointiin muillakin keinoilla kuin vain puheella -> onnistumisen elämys, ymmärretyksi tuleminen -> vaikuttaa itsetuntoon. Mun toinen erityislapseni on dysfaatikko, puhui 3,5 vuotiaana 5 sanaa. Yhtäkkiä alkoi sitten puhe aukeamaan ja nyt 4+risat v. puhuu kuin papupata, paljon on vielä omia sanoja, hassuja sanajärjestyksiä, äännevirheitä ym. Hänellä hankaluus on ollut vain puheen tuottamisen, ei ymmärryksen puolella. Tässä vielä vierailemisen arvoisia paikkoja (viittomia, pcs-kuvia) http://trainland.tripod.com/pecs.htm
http://suvi.viittomat.net/
http://www.paajarvenky.fi/sanakirj/svalikko.htm
http://www.do2learn.com/
 
Meillä on 3v2kk ikänen poika, joka ei puhu.
On ollut nyt reilun kuukauden osapäiväsenä päiväkodissa ja pikkasen on havaittavissa jo sanojen tapaisia.
Käytiin kuulotutkimuksissa ja eikä kuulossa ole mitään vikaa. Neurologi teki tutkimuksia ja diagnoosiksi antoi F83 Kehityksen monimuotoinen häiriö.
Ollaan käyty puheterapeutin luona viime heinäkuusta lähtien... Käynnit ovat olleet lähinnä ohjauskäyntejä, mutta nyt ilmeisesti alkaa varsinainen terapia. Viittomat olisi tarkoitus ottaa käyttöön. Päiväkodissa on kuvitettu päiväjärjestys ja se tuntuu tepsivän hieman.
Helpottavaa huomata, että on muita samassa tilanteessa. :)
 
Meillä syksyllä 3 v. täyttävä tyttö joka ei puhu mitään, ei myöskään ole mitään sanoja. Joitakin kuukausia sitten tavuili esim. vaippaa, vauvaa, mutta eivät jääneet käyttöön. Myös lapsen puheen ymmärrys heikkoa; välillä tuntuu ymmärtävän jotain mutta useimmiten ei mitään.
Osaisiko täällä joku vinkata mitään tulevaisuudesta; mitenhän puheen ymmärryksen ja tuoton kehitys jatkossa jos viive nyt näinkin laaja?Kaipailisin kokemuksia samantapaisten lasten vanhemmilta. Toki meillä tutkimukset ja kontrollit menossa mutta mitään syytä kehityksen viiveelle ei ole löytynyt. Dg nyt F83.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.05.2006 klo 15:17 Äippä kirjoitti:
Meillä syksyllä 3 v. täyttävä tyttö joka ei puhu mitään, ei myöskään ole mitään sanoja. Joitakin kuukausia sitten tavuili esim. vaippaa, vauvaa, mutta eivät jääneet käyttöön. Myös lapsen puheen ymmärrys heikkoa; välillä tuntuu ymmärtävän jotain mutta useimmiten ei mitään.
Osaisiko täällä joku vinkata mitään tulevaisuudesta; mitenhän puheen ymmärryksen ja tuoton kehitys jatkossa jos viive nyt näinkin laaja?Kaipailisin kokemuksia samantapaisten lasten vanhemmilta. Toki meillä tutkimukset ja kontrollit menossa mutta mitään syytä kehityksen viiveelle ei ole löytynyt. Dg nyt F83.
Teillä on näköjään sama diagnoosi kuin meillä. Meilläkään ei oo mitään syytä löytynyt mikä viiveen aiheuttaisi.
Onkos teidän tyttö kotihoidossa vai päiväkodissa?
Meillä on auttanut päivähoito ja muiden lasten seura. Nyt on alkanut jo pienenpiä tavuja ja sanan tapaisia tulemaan.
Meilläkin on välillä noita ymmärtämättömyys jaksoja, mutta liittyy varmaan enempi uhmaan...

Jos haluat nii laitahan meiliä: manta76@suomi24.fi
Saa toki muutkin laittaa jos siltä tuntuu. :)
 
Hei! Onko kuulo tutkittu?
Sama diagnoosi myös ku meillä (tytöllä kohta 6 vee). Puheterapia alotettiin reilun kahden vuoden iässä. Kun tulosta ei meinannu ruveta syntymään pt ehdotti kuulon tarkistamista. Ensin minua ei otettu todesta, mutta sain kuin sainkin tytön korvaklinikalle. Todettiin kuulonalema toisessa korvassa lukuisten korvatulehdusten (n.12krt/vuosi)takia.
Joutui/pääsi korvaklinikan seurantaan. Nykyisin ei tarvi enää käydä, koska todettiin, että kuulonalenema olisi vaikuttanut p,t ja jonkun muun kirjaimen oppimiseen. Mutta tyty osas ne jo. K ei tule vieläkään kunnolla, Kakka on katta yms. Jaksamista :flower: :flower:
 
Hei Manta76 ja Tuda!

Tyttö on vielä kotihoidossa, on saanut kyllä pväkotipaikan (onneksi!) pienryhmästä jossa aloittaa ensi syksynä täyttäessään 3 v. Meillä myös suuret odotukset päivähoidon kuntoututtavalle merkitykselle!
Kuuloa ei ole koskaan tutkittu (paitsi neuvolan rutiinit) enkä sitä ole itsekään ikinä ymmärtänyt miettiä - seur. kerran voisinkin pyytää asian tarkistamista, kiitos vinkistä.
Nyt kiire, mutta voisin yrittää laittaa viestiä lähipäivinä.
 
Meillä kohta 3-v poika, jolla käytössä vain pari yksinkertaista sanaa. Muutoin ei joko puhu mitään tai ä-ä-ä-ä-ä -tavua. Olen jo kolmeen kertaan ollut asiasta yhteydessä neuvolaan, mutta aina vain sanottu, että voin rauhassa odottaa, kunnes lapsi on 3 vuotta. Kohta on -mitä sitten? Lapsellani oli korvatulehduskierre, korvat putkitettiin reilu vuosi sitten. Olisiko voinut vaikuttaa asiaan? Hän kyllä ymmärtää puhutun ja saa itsensä ymmärretyksi. Sanoja ei vain tule. Se taas vaikuttanee siihen, että hän ujostelee muita ihmisiä. Kotioloissa hän saattaa joskus kovastikin hermostua sanojen puutteeseen, kokee jäävänsä isoveljensä alakynteen, ja silloin nyrkit puhuvat ja lapsi kiljuu. Tästä ei sinulle nyt mitään apua ollut. Kunhan kohtalotoveri ilmoittautui :)
 

Meillä 4-vuotias tyttö, jolla on ollut aikaisemmin diagnoosina kehityksen monimuotoinen häiriö. Tyttö osaa kyllä puhua, mutta kaikesta puheesta ei saada selvää ja puhe puoli on n. 2,5 v tasolla. Kotona oltiin jo huomattu, että ymmärryksessä on jotain häikkää, ei mennyt kaikki asiat "perille".
Tyttöä vaivaa myös esim. päiväkodissa mutismi ( valikoiva puhumattomuus). Oltiin pari kuukautta sitten lastenneurologisella osastojaksolla ja tulikin uusi diagnoosi lievä älyllinen kehitysvammaisuus. Jokainen lapsi kuitenkin kehittyy omia aikojaan ja toisilla tuleekin puhe vasta myöhemmin ja toisilla nopeammin. Mutta kyllähän nuo oman lapsen kehitysviivästymät aina mietityttää jonkin verran. Mutta sitten kun kehityksessä mennään eteenpäin, niin sitten kyllä osaa nauttia niistä pienistäkin eteenpäin menemisistä. Nyt ollaan kesälomalla ja kun mennään tarhaan takaisin, niin tyttöä odottaa oma henkilökohtainen avustaja päiväkodissa. Odotan innolla mitenkä vaikuttaa tarhassa olemiseen ja puhumiseen. :)
 
äiti66
Meidän 5v.kulki jo nelivuotiaana puheterapiassa, koska häneltä puutuivat y,ä,ö,k,r,s kirjaimet. Nyt puuttuu enää puheessa r ja s,nekin tulisivat sanassa jos jaksaisi jatkuvasti muistuttaa.Lapsi vaan toteaa,ettei minun ole pakko sanoa oikein.
Meidän nuorimmainen nyt 2v8kk,ei puhunut pari kuukautta sitten mitään.Samalla kun käytin vanhempaa pokaa puheterapiassa,juttelin myös nuoremmasta pojasta hänelle.Hän sanoi,jos lapsi ymmärtää tuossa iässä puheen ja osaa noudattaa joitakin helppoja ohjeita niin ei tarvitse vielä hätäillä.Epäselväksi jäi,milloin olisi pitänyt huolestua,koska pari kuukautta sitten lapsi alkoi ihan yllättäin puhumaan!! Sanat eivät tosin taivu vielä,mutta tosi onnellisia olemme kun lapsi alkoi puhumaan.Suvussa on aika paljon puheenviivästymää ja kehitysviivästymää,siksi lapsemme ovat päässeet normaalia aiemmin puheterapiaan. Tosin minun toivomuksesta ja olenkin sitä mieltä,että jos lapsi on yhteistyöhalukas,voidaan terapia aloittaa pienempänä kuin mitä neuvoloiden normit määräävät.
 
Hei Hakkeri!
Meidän perheessä on eletty samankaltaisia hetkiä kuin teillä. Nyt 4v poikani on kehittynyt omaa tahtiaan, hitaahkosti. Puhetta tuli noin 2-vuotiaana. Nyt hän puhuu erittäin selvästi, mutta sanavarasto ja ymmärtäminen on askarruttanut meitä jo jonkin aikaa. Puheen tutkimusta on vaikeuttanut se, että hän puhuu erittäin valitusti ja valituille henkilöille. Meillä on tähän saakka ollut hoitaja kotona, ja arvelin sen olevan yhtenä syynä ujouteen.
Saimme kuitenkin viime viikolla tarkkojen tutkimusten jälkeen tietää, että pojallamme on kehitysvamma. Olimme koko lähipiiri erittäin tyrmistyneitä! Nyt kun aikaa on jo kulunut hieman, ajattelen, miten hyvä on, että hän saa erityista tukea kehitykseensä. Syksyksi hänelle on paikka päiväkotiin ja hän saa myös oman avustajan.
Kaiken kaikkiaan mieleni on tällä hetkellä valoisa: ajattelen, kuinka monissa asioissa hän on erittäin taitava vammastaan huolimatta! Hän on meille vanhemmille ja isovejilleen hyvin rakas perheenjäsen.
 
Hei Skorpioni! Mukava kuulla muilta "samanlaisilta" kuulumisia. Oli se alkutaival diagnoosin tultua tosi Shokki kaikille, mutta onneksi meillä kaikki hyväksyvät tytön sellaisena kuin on. Meillä on tosi iso tukijoukko sukulaisista ja aina voi tunteitaan purkaa. Lapsi on kyllä tosi rakas ja on ihanaa ku toinen näyttää kuinka paljon myös välittää. Onhan sitä menty kehityksen ja muiden asioiden kautta pitkän kaavan mukaan ja nauttii kyllä kaikesta kehityksestä. Onneksi kehitys menee kokoajan eteenpäin, eikä ole takapakkia tullut. Ensi vuonna keväällä aletaankin osastojaksolla jo kouluasioita tutkimaan, kun ilmeisesti tulee pidennetty oppivelvollisuus, ainekin näillä näkymin. :)
 
minä otin 2v. neuvolassa ite puheeksi ku poika ei puhunu mitään..ukko ja akka sano puolitoistavuotiaana mut nekin vaa jäi pois.
sain yhen puheterapeutin numeron ja soitin sille.
no kävimme siellä muutaman kerran ja sit hän suositteli käyntiä foniatrilla.(puheterapeutti tuumas että jotain on vialla ku poikaan ei tahtonut saada katsekontaktia ku sille puhui jne.
no sitten kävimme foniatrin luona ja hän katsoi pojan suun ja totes et kaikki on ok mutta laittoi lähetteen lasten neurologiselle tutkimusosastolle.no kävimme sit siellä,eka kerta 2 vk:n jakso ja sit kaks kertaa viikon jaksoja vielä möhemmin,muistaakseni puolen vuoden välein.
osastolla oli psykologia,puheterapeuttia ja olikohan jotain muutakin vielä..no,kuitenkin ne teki niitä kaiken maailman testejä ja todettiin että puheen kehityksessä ja ymmärtämisessä on vaikeutta,diagnoosia en muista ja lisäksi oli autistiset piirteet.
pään magneettikuva otettiin ja aivosähkökäyrä ja verikokeita mutta kaikki oli kunnossa noilta osin.
pojan kehityksen katsottiin olevan sen verran viiveessä puhen osalta että haimme kelalta puheterapiaa ja se myönnettiin meille 2 kertaa viikossa.
ja päiväkotia suosittelivat että poika oppis sosiaalista kanssakäymistä jne.
kela myönsi puheterapian ja päiväkotipaikan saimme.
päiväkotiin poika meni heti 3v. täytettyään ja puheterapia alkoi vähän ennen ku poika täytti 3v.
nyt poika on kohta 8v. ja vieläkin saa puheterapiaa,eli se on saanu jo kohta 5v. sitä ja siitä on ollut aivan ääretön hyöty,kiitos meidän ihanalle puheterapeutille.
tutkimusjaksoja ja arviointijaksoja on ollut useita,yleesä kerran vuodessa.
diagnoosit on muutunu monta kertaa.
mutta poika on edistynyt tosi paljon,puhuu ku puuropata ja ymmärtääkin puhetta.välillä tosin jotkut sanat on hukassa ja arjen ulkopuolisista asioista keskusteltaessa huomaa että poika ei ymmärrä mistä puhutaan mutta tutuista ja pojalle tärkeistä asioista sen kans on helppo jutella.
elokuussa uus tutk.jakso jossa arvioidaan taas puheterapian tarvetta,luulen että se myönnetään vielä vuodeksi mutta sen jälkeen en usko et sitä enää saahaan ku ne nyt jo on katsonu et poika on saavuttanu ikätason puhepuolella vaikka välillä sanojen käyttöönotto tuottaa vaikeuksia.
en tiiä selvensikö tää yhtään mutta on niin vaikee kirjottaa ku asiaa ois 5v. ajalta mitä kaikkea tähän liittyykään nii ei taho itekkää pysyä perässä.
toivottavasti asianne selviävät,hyvää kesää!
 
Meillä on tilanne muuttunut hieman parempaan suuntaan. Muutama pieni sana on tullut ja käytössä. :D
Osastojakso on syyskuussa ja hoitotukikin myönnettiin korotettuna.
Edelleen käydään puheterapiassa ja viittomia opetellaan.
 
Mirosa
Meillä 3-vuotias poika, joka ei puhu kuin alle 10 sanaa. Elokuussa mennään neurologin tutkimuksiin. Kirjoitelkaa äidit, joilla vastaanvanlaisia ongelmia, olis kiva tietää myös mitä neurologin tutkimuksissa tapahtuu ja kokemuksia viittomien käytöstä. S-posti on mirosa77@hotmail.com
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 10.07.2006 klo 11:00 Mirosa kirjoitti:
Meillä 3-vuotias poika, joka ei puhu kuin alle 10 sanaa. Elokuussa mennään neurologin tutkimuksiin. Kirjoitelkaa äidit, joilla vastaanvanlaisia ongelmia, olis kiva tietää myös mitä neurologin tutkimuksissa tapahtuu ja kokemuksia viittomien käytöstä. S-posti on mirosa77@hotmail.com
Meillä neurologi antoi pojalle erilaisia tehtäviä mitä piti tehdä...tyyliin palapelin kokoaminen, viivalla kävely, kiipeilyä.
Aika paljon keskusteltiin mitä voitais tehdä ja mitä on jo tehty.
Viittomia ollaan pikkusen harjoteltu puheterapeutin antamien monisteiden pohjalta. Pojalla on muutama oma variaatio viittomista ja tykkää osaa käyttääkin. Opetusta viittomiin olis mahdollisuus saada jos muistaisin vaan soittaa asiaa hoitavalle ihmiselle. :D
 
mimasa
Meillä pojalla todettiin 3vuotiaana puheenkehityksen viivästyminen..Aloitti puheterapian silloin, käytiin kanssa kaikki tutkimukset läpi mutta sen "vakavampaa" diagnoosia ei tullut kuin tuo viivästyminen. Tukiviittomia ja yleensäkin viittomakieltä käytettiin noin vuoden päivät, puheterapiassa hän kävi siihen asti kun koulu alkoi. Kolmen vanhana hänellä oli noin 10-20 sanaa joista noin 5 oli täysin ymmärrettävissä. Muut olivat omaa "avaruuskieltä". Nyt poika menee kolmannelle luokalla ja tällä hetkellä näytää olevan pientä kirjoitushäiriötä. Eka luokalla jo puhui tosi hyvin eikä kukaan edes huomannut että olisi ollut joskus puhevika jos ei tiennyt asiasta.

Nyt minun 2-vuotiaalla tytölläni on lähete puheterapiaan, ollut puolisen vuotta jo jonossa. Puheterapeutti soitti minulle ja sanoi että voin alkaa ottamaan tukiviittomia arkipäivään mukaan. Niistä ei ole ollut vielä mitään hyötyä. Elokuussa soitto puheterapeutille ja toivottavasti saadaan mahdollisimman pian aika sinne. Sanoin tytöstä jo yksivuotis neuvolassa että pitäisi seurata koska pojalla on ollut ja minulla itsellänikin, itse aloin puhumaan vasta 4-vuotiaana.

Tyttö sanoo tällä hetkellä noin 30 sanaa joista viisi on ymmärrettävissä. Välillä tuntuu että tyttö on "hidas" tajuamaan jotain asiaa jonka sen ikäinen pitäis tajuta, pojalla ei tälläistä ollut. Mutta pojalla oli hirveitä raivareita siitä turhautumisesta kun häntä ei ymmärretty. Tytöllä ei näitä vielä ole, koputan puuta:)

2vuotis neuvolassa mietittiin että annetaanko jo lähete neurologiselle mutta halusivat odottaa kun pääsemme ensin puheterapiaan, toivottavasti pääsemme jo tämän vuoden puolella. Jonot ovat hirveät!!
 

Yhteistyössä