Raskausarvet

\

\

\olen yrittänyt juu,mutta jostain syystä ei onnistu,ikävä kyllä

Pitikö sinun vastata viestiini vai mihin viestiin. Eikö rekisteröinti onnistu, mikä siinä on ongelma? Onko räpätinrastas=ruusu?

piti vastata ihan toisenlaiseen aloitukseen..räpätinrastas ei siis ole ruusu..minusta ei ruusua saisi tekemälläkään.. olen siis rekisteröitynyt aikoja sitten,ihan tällä räpätinrastas nimikkeellä..


[/quote]

tässäpä on oikea ruusu ja en ole tuo edellä mainittu räpätinrastaas,kuten hän sanoikin.en taida uskaltaa rekkautua,ujona katselen ja kirjoittelen täältä taustalta vaan. =)

[/quote]

niin ja vielä lisään,että käytän myös pöölö nimikettä,lähinnä tuolla "mitäs nyt" osiossa. =)

 

[/quote]

tässäpä on oikea ruusu ja en ole tuo edellä mainittu räpätinrastaas,kuten hän sanoikin.en taida uskaltaa rekkautua,ujona katselen ja kirjoittelen täältä taustalta vaan. =)

[/quote]

niin ja vielä lisään,että käytän myös pöölö nimikettä,lähinnä tuolla "mitäs nyt" osiossa. =)
[/quote]


No jos olet niin ujo, ettet uskalla rekisteröityä niin taidan kuitenkin itse uskaltaa laittaa sinulle s-posti osoitteen tähän, jos haluat kirjoitella. Osoite on mun nimimerkki ja sit miukumauku ja sit loppu on yahoo ja vielä com perään. Niin sillä tulee perille.

 

Arpia piisaa vaikka toisille asti, suurin osa tuli eka raskauden lopussa, kauheita violetinpunaisia ojia koko vatsa täynnä. Alkuun häpesin niitä hirmuisesti, enää en niin välitä. Esikoinen on 12 vuotias, arvet myös, edelleen olemassa, vaaleina nyt. Mies ei niitä säikkynyt, tuumas vaan että minkäs teet, onneksi. Edelleenkään en pue napapaitoja päälleni, näky olis lähinnä räävitön ruttusen nahkani kanssa. Säästän siis kanssakulkijoitani järkytykseltä.. Ei arvet maailmaa kaada vaikka alkuun siltä tuntuiski!

 

\tässäpä on oikea ruusu ja en ole tuo edellä mainittu räpätinrastaas,kuten hän sanoikin.en taida uskaltaa rekkautua,ujona katselen ja kirjoittelen täältä taustalta vaan. =)

[/quote]

niin ja vielä lisään,että käytän myös pöölö nimikettä,lähinnä tuolla "mitäs nyt" osiossa. =)
[/quote]


No jos olet niin ujo, ettet uskalla rekisteröityä niin taidan kuitenkin itse uskaltaa laittaa sinulle s-posti osoitteen tähän, jos haluat kirjoitella. Osoite on mun nimimerkki ja sit miukumauku ja sit loppu on yahoo ja vielä com perään. Niin sillä tulee perille.

[/quote]

jospa joskus jotain sinulle kirjoittelisinkin.. =)

 

Mua häiritsee itseä ihan älyttömästi nuo raskausarvet, mutta puolisoa ei tunnu häiritsevän... Kutsuu niitä liekkikuvioiks. Melkein kerkesin tuulettaa ettei ole mitään raskausarpia tullut koko raskauden aikana (nyt viikot 38+1) mutta kuukaus sitten niitä alkoi ilmestyä. Ja sitten niitä alkoikin tulla niin että nyt on koko masu navasta ales päin ihan "liekeissä".

Tänään sitten talsin apteekkiin ja kävin ostamassa rasvaa jonka PITÄIS[/b] auttaa noihin raskausarpiin. Saa nähdä auttaako.

 

Sama ongelma pikku-mies koht 6kk ikäinen ja mulla masu täynnä raskausarpia ja inhottavan epätasainen tui iho, olen tehny vataslihasliikeeitä ja olen käyttäny voiteita, mutta kun käytin tota Garnerin selluliitti voidetta masuun,niin kyllä se veti masun arvet vaaleamaksi, vaikka toi voide ei nyt suoraan ole raskausarveille tarkoitettu, kaikkea pitää kokeilla Mutta sitä kyllä laitoin ahkerasti aamulla ja illalla ja harrastan kuntopyöräilyä päivittäin eli dietillä olen

Mieheni on sitä mieltä, mun masusta että kerran hän sanoin mulle saunas "että kyllä on ihana katella kultsin masua kun on meidän nyytti jättäny "nimimerkin" äidin masun päälle, i was here" Se oli kyllä kiva kuulla, jotain positiivista tostakin asiasta. :heart: Mutta mun kommentti oli tietysti että "joopa joo"

Koska me ite emme tykkää noista arveista niin ei se tarkoita sitä että miehesi inhoaisi niitä...Kyllä miehet ymmärtää että miksi ne on siellä, ja jos mies jotain pahaa noista mainitsee niin, mä sanoisin sitten että "iteppä olit se myrkkykyrpä" :kieh:

 

\

Olen 3.5 kk tytön äity. Olenko todella ainut jota raskausarvet todella häiritsevät ihanasta nyytistä huolimatta?? Mahani kirjaimellisesti repesi viimeisen kuukauden aikana ja on todella toivottoman näköinen nahkakasa. Rinnat löpsähtivät ja saivat samaisia punertavia uurteita. Kun käydään miehen kanssa saunassa, en voi olla huomaamatta, kun hän avoimesti tuijottaa niitä...Haluaisin silloin vaipua lauteiden alle! Enää hän ei rakastelun aikana riisu minulta kuin housut, enkä itse kehtaa tyrkyttää paljasta hipiääni.. Olen kysynyt asiasta häneltä ja vastaus on kutakuinkin; minkäs niille voi. Voin sanoa suoraan, etten ole sinut näiden kanssa enkä usko ajankaan auttavan. Miten olette pystyneet unohtamaan ne? Tai meneen uimaan tai rannalle saati pukukoppiin??

<div class="small">[ninskuliina muokkasi tätä viestiä 14.06.2005 klo 20:07]</div>

kyllä ne siitä vaalenee ajan kanssa, jos kovasti häirtsee voit arpia voidella ihoa kiinteyttävällä voiteella.

voit uskoa että mullakin 4 lapsen jälkeen arpia löytyy, mut eipä ne murehtimalla parane ja tosiaan ovat jo niin vaaleita ettei juuri huomaa.

 

Ehkä mä olen jollain tavalla perverssi, mutta henk koht raskaus arvet on aika seksikkäät, ja aikoinaan niitä oli mukava sormella hivellä. Joku saattaa suhtautua asiaan eri tavalla?

 

niih.ja raskausarpia saattaa tulla jos paino lisääntyy nopeasti muutenkin kuin raskaana ollessa

 

Mua ei haitta pätkääkään raskausarvet enkä usko, että miestäkään (ja niitä on todella paljon ja leveitä) mutta niiden takia roikkuva maha häiritsee mua suunnattomasti :ashamed: Mies ei ole sanallakaan moittinut, mutta mua hävettää roikkuva maha tosi paljon..

 

\

Mua ei haitta pätkääkään raskausarvet enkä usko, että miestäkään (ja niitä on todella paljon ja leveitä) mutta niiden takia roikkuva maha häiritsee mua suunnattomasti :ashamed: Mies ei ole sanallakaan moittinut, mutta mua hävettää roikkuva maha tosi paljon..

se muakin inhottaa, neljäs lapsi oli tyttö ja kaikkein pienin. Maha oli kuitenkin niin eri mallia kuin pojista että muutaman viirun sain vatsaani.. ja nyt siinä on sitten sitä löysää mitä ei tunnun saavan pois millään.
Makkarat lähtee jumppaamalla mutta millä sais sen ylimääräisen ihon pois
:/

 

On se kumma juttu jos mies ei kestä vaimonsa raskausarpia. Mitäs sitten, jos sellanen mies saa jostakin syystä itselleen arpia, esim leikkauksen seurauksena... miten hän suhtautuu kroppansa muutokseen??? Tätä olis kiva kysyä sellasilta tyypeiltä.

 

Mulla 2 poikaa (2.5v. ja pian 4v.),ekasta raskaudesta lihoin 20kg ja koko maha oli kirkuvanpunaisten arpien peitossa,samoin reisiin tuli ohuita arpia. Synnytyksen jälkeen laihduin nopeasti hoikkaan kuntoon. Arvet vaalenivat nopeasti mutta roikkuva nahka jäi joka on tosi kurttuinen. Toinen raskaus ei tuonut uusia arpia ja painoakin tuli vain reilu 10kg. Lasten isä ei arvista välittänyt. Erosimme reilu vuosi sitten ja minulla on ollut uusi mies puolisen vuotta. Koko ajan olen hävennyt ja peitellyt mahaani... No,muutama päivä sitten hän sanoi että näytäs nyt sitä masuas kun se sinua niin kovasti vaivaa ... Meinasin kuolla häpeästä mutta hetken katseltuaan mies sanoi :"eihän tuo nyt NIIIN paha ole kun annat ymmärtää" =) . Ja voin vannoa että minun mahani on ollut paha !!! Vaikka olen hoikassa kunnossa muuten eikä heti vaatteet päällä uskoisi että minulla on 2 lasta niin totuus kyllä valkenee kun riisuudun .. Voimia kaikille samasta ongelmasta kärsiville,elämän jälkiähän ne arvet on,niin ainakin minä yritän ajatella aina kun masentaa :hug:

 

\

On se kumma juttu jos mies ei kestä vaimonsa raskausarpia. Mitäs sitten, jos sellanen mies saa jostakin syystä itselleen arpia, esim leikkauksen seurauksena... miten hän suhtautuu kroppansa muutokseen??? Tätä olis kiva kysyä sellasilta tyypeiltä.

uskoisin että harvaa miestä ne arvet tai ylimääräiset löllyrät vaimossa häiritsevät, eiköhän se ongelma ole taas kerran meidän naisten korvien välissä

 

\

Mua ei haitta pätkääkään raskausarvet enkä usko, että miestäkään (ja niitä on todella paljon ja leveitä) mutta niiden takia roikkuva maha häiritsee mua suunnattomasti :ashamed: Mies ei ole sanallakaan moittinut, mutta mua hävettää roikkuva maha tosi paljon..

Mulla tissit "tipahti" imetyksen myötä, mut mies vaan innostui. Väittää rinnoissa olevia vaaleita raskausarpia seksikkäiksi ja "takuukiihottajiksi." Liekö perverssi vai vaan hyvä valehtelemaan? Itse olen päättänyt nauttia em. kehuista ja lopettaa arpien murehtimisen!!! :attn:

 

Minulla tuo raskausarpien syntyminen esikoisen syntymän jälkeen hiukan ahdisti mutta ajan myötä kun näitä on jo kolme ja arpia lisääntynyt, olen tullut sinuksi sen asian kanssa että ne ovat osa minun kehoa ja muut saa hyväksyä minut sellaisena kuin olen. Jos on siihen jotakin sanomista niin on muiden ongelma. B)

 

mulla on kans kolme lasta venyttäny mahan aivan äärimmilleen,arpia siis löytyy... :ashamed: häpeän niitä todella paljon ja vaikka ne ei omaa miestä häiritse niin mua häiritsee :ashamed:
viimesestä synnytyksestä on tasan vuosi ja onhan ne arvet vaalentuneet mutta tuskin koskaan tulen ne hyväksymään...
ei auta vaikka toiset sanoo että ne on merkki elämästä ym,ei se paljon lohduta,ei...
ikinä en voisi kuvitella näyttäväni mahaa vaikka jolleki toiselle miehelle :ashamed: enkä tasan tarkkaan riisuudu yleisillä paikoilla. :ashamed:

 

Mä en vieläkään tykkää mun raskausarvistani,vaikka ne on henganneet mukana jo 4v...jotain hyötyäkin niistä oli..huomasin että tissit kasvoivat kun niitä ilmeistyi rintoihin..

 

Mulla 2 poikaa (2.5v. ja pian 4v.),ekasta raskaudesta lihoin 20kg ja koko maha oli kirkuvanpunaisten arpien peitossa,samoin reisiin tuli ohuita arpia. Synnytyksen jälkeen laihduin nopeasti hoikkaan kuntoon. Arvet vaalenivat nopeasti mutta roikkuva nahka jäi joka on tosi kurttuinen. Toinen raskaus ei tuonut uusia arpia ja painoakin tuli vain reilu 10kg. Lasten isä ei arvista välittänyt. Erosimme reilu vuosi sitten ja minulla on ollut uusi mies puolisen vuotta. Koko ajan olen hävennyt ja peitellyt mahaani... No,muutama päivä sitten hän sanoi että näytäs nyt sitä masuas kun se sinua niin kovasti vaivaa ... Meinasin kuolla häpeästä mutta hetken katseltuaan mies sanoi :"eihän tuo nyt NIIIN paha ole kun annat ymmärtää" =) . Ja voin vannoa että minun mahani on ollut paha !!! Vaikka olen hoikassa kunnossa muuten eikä heti vaatteet päällä uskoisi että minulla on 2 lasta niin totuus kyllä valkenee kun riisuudun .. Voimia kaikille samasta ongelmasta kärsiville,elämän jälkiähän ne arvet on,niin ainakin minä yritän ajatella aina kun masentaa :hug:

Ja sitten iso kiitos tästä viestistä
:hug:

 

Täytyy jopa tunnustaa et raskausarvet näyttävät minusta seksikkäiltä! Lisäävat luonnollisuuttaa. Ja toisaalta nehän kertoo yleensä, et nainen on saanut lapsen. Turha sitä on ajatella, et hitsi mulla on raskausarpia ja mä en voi mennä rannalle. Sinne vaan muiden joukkoon!!!

 

En ole synnyttänyt, aina olen ollut laiheliini. Persus silti lanteilta täynnä raitaa, sekä sisäreisissä muutama viiva. Teini-iän hormooni mylläkkä sai aikaan nämä :/

Joskus miehelle volisin näistä, ukko tuumasi pokkana, että näyttävät seksikkäiltä, kun kattelee takaapäin Ukko muutenkin tykkää naturellin näköisestä, karvattomaksi en saa kokonaan ajella (siistiä ja leikata lyhyemmäksi), kuulemma kiihottavimman näköistä luonnollisen ja siistin näköisenä. B)

 

Mua ei omat enää häiritse

Eikä tosin muidenkaan

 

Eipä ole mies mitään niihin kommeitoinut..Vähäsanainen junttura hän on muutenkin.. Itseäni arvet häiritsevät tosi paljon, juuri pukeutuminen tuottaa ongelmia. Minulla kaksi lasta, nuorempi vasta 6kk, mutta arvet tulivat jo esikoiselta. Tiesin näin käyvän, sillä murkkuiässä rintoihini tuli vaaleita juovia kun rinnat kasvoivat äkkiä suuriksi..Painon kanssa ei isommin ole arpien kehittymisessä ollut osuutta, perimällä kyllä.

No..jos ei arvet treenaamisella lähde niin kummasti itsetunto kohenee kun on muuallakin kuin kotona.. Baarissa on ihana saada ihailevia katseita ja kommentteja, (mutta toisinaan ajattelen; että voi, voi jos tietäisivät mitä irtonahkaa vaatteiden alle kätkeytyy..)

MIeheltäni todella toivoisin, että hän ymmärtäisi, että olen edelleen se sama upea(mpi?) nainen kuin ennen lapsia.. Ja ennenkaikkea, kaikkien näiden kokemusten jälkeen voin vihdoin kutsua itseäni Naiseksi.

Ja Ap:lle: Raskaus, synnytys ja äitiys ovat todellinen haaste jokaiselle naiselle, mutta mielestäni ne ovat kokemuksia, joiden avulla hän oppii tuntemaan kehonsa ja mielensä; kasvamaan upeaksi aikuiseksi naiseksi. Se on myös voimavara, jonka avulla seksistä löytää aivan uudenlaisia ulottuvuuksia ja uskaltautuu heittäytä rohkeammin eroottisiin hetkiin! Toista et voi muuttaa, mutta koita löytää itsestäsi uusi, rohkeampi "minä", joka uskaltaa näyttää miehellesi todellisen naiseuden salat! Jos silti olet epävarma, investoi aluksi korsettiin tms. ja hämyisä valaistus auttavat rentoutumaan! Ota rohkeasti ohjat omiin käsiisi: miehesi on selvästi hieman epäluuloinen..(luulot pois vaan!)

 

Onpas kyllä ikävä asenne miehelläsi. Mulla ei tullut raskausaikana arpia kuin tisseihin, nekin jo ihan alussa kun ne pompsahti heti ensimmäisenä.. tosin missään vaiheessa ei mieheni ole mitään vähääkään negatiivisen oloista lausetta rinnoista todennut, itse kun huomasin arpien tulleen, esittelin miehelle uudet seepra-tissini Ja se on ollut ihan ok. Synntyksessä sain lisää arpia, niitä tuli sisäreisiin ja nekin esittelin miehelle heti kun pystyin jalkaa hieman paremmin nostamaan esille. (nyt siis 2vkoa synnytyksestä)
Tänään huomasin myös pakaroihin ilmestyneen arpia synnytyksessä, täytynee nekin miehelle esitellä jahka se töistä kotiutuu, niin ei tule niistäkään sitten mitään sanomista

 

Mä vihaan raskausarpiani, niitä on kaikkialla ja paljon, ekat arvet ilmesty jo 15v sitten, ja 4 raskauden jälkeen mä oon kamalan näkönen, lisäksi 2 lasta on tullut sektiolla, ja mulle on tehty umpparileikkaus joka epäonnistu, mä oon vuosia sitten kerran käyny uimahallissa, ja lapset ja jotkut aikuiset tuijotti mun mahaa, välittämättä et mä tajuan, sen jälkeen en ole halliin menny ja mun sillonen mies sano, et eipä se ihmettele, kun ne tuijottaa, koska sä oot kamalan näkönen. Nykyistä miestä ei haittaa, mut se ei mua lohduta. Kyllä kuka tahansa kattelis mielummin sileää mahaa, kuin sellasta jossa napakin on revenny, et nuorin välillä yrittää etsii äidin napaa, se sanoo et, äidillä ei oo napaa.