ruumiillinen kuritus?

  • Viestiketjun aloittaja isi72
  • Ensimmäinen viesti
hi-5
\
Alkuperäinen kirjoittaja 02.11.2005 klo 21:02 Jessica-81 kirjoitti:
Lapsen on myös opittava, että kaikella on seurauksensa, ja että vanhempiaan/tarhan opettajiaan/vanhempia siskojaan/isovanhempia/vieraita ihmisiä kohtaan ei voi käyttäytyä aivan miten huvittaa. Rakkautta on asettaa rajat kärjistämättä asiaa sen enempää.

On ihan turhaa puhua jostain maista, joissa lapsia hakataan - Suomessa tuskin kukaan niin tekee, tai sitten siihen puututaan lastensuojelun keinoin.

Myös se, että lasta suojellaan aina mielipahalta jättämällä ko. kurituskeino pois, ei sekään ole hyvä. Jos lapsi ei opi, että kukaan ihminen ei voi aina olla se, joka tuo pelkän hymyn huulille, niin miten lapsi voi käsitellä esim. aikuisena työelämässään kokemia pettymyksiään, kun toisena päivänä pomo onkin mukava setä ja toisena raivoroosna.
Mistä kummasta olet saanut käsityksen, että lapset, joita ei kuriteta lainkaan fyysisesti, eivät olisi tottuneita pettymyksiin, saisivat aina haluamansta tai käyttäytyisivät huonosti? On eri asia kasvattaa ilman fyysistä kuritusta kuin ilman rajoja. Meidän lapset osaavat käyttäytyä kauniisti toisia kohtaan, vaikka heitä ei tukisteta tai näpsitä. Kaikesta pahanteosta ja huonosta käytöksestä on sauraamuksensa. Meilläkin ollaan kukkuisia, kukin vuorollaan, pitäähän lapsen oppia, ettei kukaan voi olla hyvällä tuulella jatkuvasti.

Puhe muista maista, joissa lapsia lyödään, ei todellakaan ole turhaa. Joissakin ns. sivistysmaissa lasten lyöminen on muiden aikuisten mielestä hyväksyttävää tai jopa suotavaa, jos lapsi käyttäytyy huonosti (tai sitten lyödään muuten vaan, ihan niin kuin varmuuden vuoksi, että lapsi pysyy "kurissa ja nuhteessa"). Suomessa lastensuojelu onneksi toimii, sitä täällä kehuinkin ja asenteet ovat pääsääntöisesti lyöntivastaisia. Ja kyllä Suomessakin lyödään ja remmitetään, ihan kuin tämäkin ketju on todistanut. Toivottavasti asenteet muutuvat pikkuhiljaa.
 
tytsi 16v
En hyväksy ruumiillista kuritusta. Itselläni ei oo todellakaan vielä lapsia, mutta pyrin täysin väkivallattomaan kasvatukseen, kun lapsia saan.

Kaikki ruumiillinen kuritus on mielestäni väärin. Lapsi ei voi enää luottaa vanhempiinsa ja saada heiltä turvaa, jos aikuiset heitä kurittavat ruumiillisesti. Jos lapsi ei saa lyödä/läpsiä, ei saisi aikuinenkaan. Tämä ei tarkoita etteikö vanhemmat saisi määrätä ja kurittaa muilla tavoilla. Lapsi on täysin puolustuskyvytön aikuista vastaan ja aikuisella ei ole oikeutta satuttaa häntä, jokaisella on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen. Mielestäni edes koiraa ei saa lyödä, saati sitten lasta.

Mutta on kuitenkin ymmärrettävää, että vanhempi joskus tekee erehdyksen ja tukistaa/läpsäisee lasta. Se ei ole todellakaan oikein, mutta kukaan ei ole täydellinen ja kaikki tekevät virheitä. Lastenkasvatus on niin rankkaa työtä, että hyvätkin vanhemmat voivat joskus menettää hermonsa. Kurituksesta ei saa tulla tapa. Jos vanhempi erehtyy läppäisemään lasta, hänen täytyy pyytää anteeksi lapselta ja selvittää asia sekä tehdä lapselle selväksi, ettei mikään mitä lapsi tekee, oikeuta häntä niin tekemään. Lapset ja aikuiset ovat samanarvoisia ja ei ole oikeutta satuttaa lapsia, koska he ovat heikompia.

Ruumiillinen kuritus ei kuitenkaan ole yksin vanhempien syy, koska ennen vanhaan ihmiset tekivät sitä ja sen vuoksi jotkut aikuiset luulevat vieläkin esim. tukistamisen kasvatusmielessä olevan ihan ok. Itsellänikin on ollut vaikea mieltää, mikä on lievää ja mikä vakavaa kuritusta. Muistakaa, että jos vanhempi kerran pari läppäisee/tukistaa, se ei tarkoita, että hän alkaisi joskus lapsia lyömään!
 
Väkivaltaa ei saa käyttää heikommassa asemassa olevaan ts. lapseen. Tarkoitus ei liene alistaa jo heikommassa asemassa olevaa
?

Aikuinen on heikoilla jos ei kuria saa muulla kuin väkivallalla. Myös psyykinen nöyryytys on väkivaltaa. Lapsen pilkkaaminen, nöyryytys ja halveksunta.

 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 06.11.2005 klo 10:48 HeMa05 kirjoitti:
tukistus ei ole mitään väkivaltaa!lyöminen ja remmitys on ihan eri asia.
Kiitos, että joku on samoilla linjoilla. Enkä tarkoita suinkaan sitä, että voimalla repii lapsen hiuksia, vaan sitä että jos lasta ei millään muilla keinoilla saada kuriin varoituksista huolimatta, niin sitten tämä on se viimeinen keino.

Vapaasta kasvatuksesta oli tuossa yhtenä päivänä hyvä esimerkki:
Isä haki n. 4 vuotiasta poikaansa tarhasta...no, pojathan ovat yleensä rasavillejä, mutta...isä ei ollut moksiskaan, eikä sanonut pojalleen mitään, vaikka poika kävi potkimassa jopa rappumme lasiovea niin että lasit helisi. Kyllä tällaisessa tilanteessa pitäisi mielestäni lapselle opettaa, että ei sillä tavalla saa käyttäytyä. Jos kaikki jättäisivät lapsensa torumatta tällaisissa tilanteissa, niin kyllä voisi viimeistään ala-aste iässä koulukuraattoreilla ja erityisluokanopettajilla olla töitä enemmän kuin riittävästi. Mielestäni isän olisi pitänyt edes pysäyttää poika ja selittää miksi niin ei saa käyttäytyä, opettaa että sellainen ei ole sopivaa.

 
Mistä kummasta olet saanut käsityksen, että lapset, joita ei kuriteta lainkaan fyysisesti, eivät olisi tottuneita pettymyksiin, saisivat aina haluamansta tai käyttäytyisivät huonosti? On eri asia kasvattaa ilman fyysistä kuritusta kuin ilman rajoja. Meidän lapset osaavat käyttäytyä kauniisti toisia kohtaan, vaikka heitä ei tukisteta tai näpsitä. Kaikesta pahanteosta ja huonosta käytöksestä on sauraamuksensa. Meilläkin ollaan kukkuisia, kukin vuorollaan, pitäähän lapsen oppia, ettei kukaan voi olla hyvällä tuulella jatkuvasti.

Ei lasta voi aina vain sanoin hallita. Kyllä lastentarhassakin otetaan lasta kovempaa esim. kädestä kiinni, jos lapsi ei tottele, tms.

Ja toiseksi, rajojen asettaminen on se avainsana. Sitä minäkin tässä haen, mutta aina kaikki lapset eivät ole niin helppoja, ja jotkut voivat tarvita erilaisia keinoja kurissapitoon. Korostan, että en kannata fyysisistä keinoista muuta kuin tukistamista, eikä sitäkään niin että hiuksia pöllytetään, se olisi sairasta. Pidän silti mielipiteeni tukistamisesta(, vaikka minua ei ole pienenä tukistettukaan), kunhan se tehdään suht hellällä voimakkuudella, eikä sitä käytetä kuin ääritilanteissa, joissa mikään muu ei tepsi.
 
meillä ei käytetä minkäänlaista ruumillista kuritusta ja hyvin lapset tottelee!! ensinnäkin jos kiellän jostain niin kielto pysyy eikä se peruunnu hetken päästä, lapset tottuneet siihen että jos jotain sanotaan niin se kanssa on niin eikä auta kiukutelu sun muut...! minä olenkin sitä mieltä että nykysin annetaan liikaa lapselle vaihtoehtoja tyyliin... tuletkos jo sieltä..ai eikö vielä, ootetaan sitte... no joko nyt?!?!?!?!?!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 29.10.2005 klo 22:25 vieras kirjoitti:
itse sain lapsena remmistä per.seelle ja siitä jäi todellakin traumat! kärsin vieläkin paniikkihäiriöistä enkä luota miehiin. en uskaltaisi varmaan asua saman katon alla jonkun miehen kanssa.. tunnen vieläkin vihaa isääni kohtaan enkä todellakaan kunnioita häntä. et hakatkaa vaan
Eiköhän tuo johdu muusta kuin kurituksesta. Ehkä aiheeton kuritus tai muu sellainen. Minä en tunne ketään jolla olisi traumoja fyysisestä kurittamisesta, mutta paljon sellaisia joilla on traumoja henkisestä kurittamisesta. Paras keino on tuo jäähylle laitto, sen pitäisi riittää. Jonkun verran fyysistä voimaa pitää käyttää. Käy vielä kuten opettajille jotka eivät saa koskea lapseen poistaakseen tätä luokasta. Kevyet tukkapöllyt ja luunapit ovat harmaata aluetta, tätä kovemmet kiellettyjä. Onko kellään linkkejä tuohon tukkapöllytuomioon, sitäkin voi olla eritasoista. Vrt kevyt läpsäisy poskelle baarissa/täysillä litsari, kun joku tulee kopeloimaan.
 
Ei lasta saa fyysistei kurittaa niinkuin ei myöskään henkisesti.SE ON RIKOS::: \|O

Pölkkypäät

sosiaalisesti voi kasvattaa kyllä ne puheet riittää kun vain jaksaa ei teitä aikuisiakaan ketään fyysisesti rankaise,hävetkää
 
lappi
Kuritus?? Mielummin perinteinen kasvatus :flower:

Kyllä kannatan kasvatusta..myös tarpeen tullen tukistusta MUTTA se ei saa olla säännöllistä, eikä kasvatus saa perustua kuritukseen.
"Tukitoimena" maallaisjärjellä käytettynä, hyväksyttävä. :p
 
Vikke
Onpas ihmisillä täällä kova tarve selitellä ja puolustella "helliä" tukistamisiaan. Minä en näe olennaista eroa tukistamisen ja lyömisen välillä. Kaikki fyysiset kurituskeinot perustuvat lapsen satuttamiseen. Niissä on vain aste-eroja. Aikuinen on aika hukassa, jollei keksi muita keinoja lapsen käytöksen hallintaan kuin satuttamisen.

Minulla on erityislapsi, joka oli varsinkin pienenä, 3-8 -vuotiaana lähes mahdoton. Hän teki hirveästi pahoja ja suututti kaikki naapurit. Kuvittele adhd ja autismi samaan pakettiin, niin pääset lähelle meidän arkea. Kun hän oli pieni, kokeilin tukistusta, mutta muutaman kuukauden jälkeen totesin sen täysin tehottomaksi. Lisäksi siitä tuli itselle huono omatunto. Jotkut sukulaiset painostivat selkäsaunalinjalle, mutta en halunnut sitä. Minä tunsin, että keinot kävivät vähiin. Silloin haimme ulkopuolista apua. Seurauksena oli diagnoosi.

Olemme käyneet vuosien mittaisen tien, että olemme oppineet ymmärtämään lastamme. Hän on nyt 12-vuotias, suloinen poika, mutta hänellä on vieläkin suuria ongelmia ja tulee olemaan koko ikänsä. Meitä vanhempia hän tottelee ja kunnioittaa suuresti. Ongelmia tulee autoritaaristen ihmisten kanssa, jotka eivät ymmärrä hänen ajattelunsa erilaisuutta ja lähestyvät häntä käytöshäiriö-oletuksin.

Yksi niistä asioista, joista olen valtavan ylpeä on, että emme hänen vaikeasta ongelmakäytöksestään huolimatta lähteneet häntä läpsimään saati lyömään. Jos olisimme, ongelmat olisivat tänä päivänä aivan toista luokkaa. Uskonkin, että vaikeiden erityislasten vanhemmista on usein kehittynyt varsinaisia kasvatusakrobaatteja.

Minusta on käsittämätöntä, että tavallisten, vilkkaitten lasten vanhemmat eivät selviä lastensa kasvatuksesta lasta satuttamatta.
 
jokainen tavallaan
olen itse saanut remmistä, koivuniemen herrasta, kädestä ja tukkaakin on kiskottu päästä -se oli sitä aikaa, jolloin mikään näistä ei ollut rikollista.. anteeksi ovat omat vanhempani saaneet kurittamisensa ja traumoja ei ole jäänyt asiasta. koulussa tulin kiusatuksi henkisesti ja tästä kyllä olen vielä aikuisenakin kärsinyt...

tästä sitten johtopäätöksiä.... mikä on oikein ja mikä väärin?
kenenkin kohdalla, olemme niin erilaisia???
 

Myös se, että lasta suojellaan aina mielipahalta jättämällä ko. kurituskeino pois, ei sekään ole hyvä. Jos lapsi ei opi, että kukaan ihminen ei voi aina olla se, joka tuo pelkän hymyn huulille, niin miten lapsi voi käsitellä esim. aikuisena työelämässään kokemia pettymyksiään, kun toisena päivänä pomo onkin mukava setä ja toisena raivoroosna.


Mielipahaa varmasti lapselle koituu paljolti muusta kuin ruumiillisesta kurituksesta. Esim. kun lapsi haluaa karkkia, mutta sitä ei hänelle raivosta huolimatta osteta, vaan siedetään kiukku ilman ruumiillista kuritusta tai huutamista.
 
Minä olen sitä mieltä, että kun vanhemmilta loppuvat sanat ja muut keinot, niin sitten turvaudutaan fyysiseen kuritukseen. Itse työskentelen välillä hyvinkin haastavien lapsien kanssa ja kärsivällisyyttä sekä pitkää pinnaa kysytään lähes päivittäin. Mutta jos turvaudut fyysiseen kuritukseen olet pelin menettänyt, piste lapselle. Aina löytyy muita keinoja. Se vaatii vain oikeasti aikuisilta jaksamista ja aikaa.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 10.09.2005 klo 13:32 koivuniemenherra kirjoitti:
Jos kerta on hyväksyttävää antaa lapselle selkään aikuisen toimesta, niin eikö silloin tasapuolisuuden merkeissä aikuisia ihmisiäkin tulisi rangaista vääristä/laittomista/yleisen moraalin vastaisista teoista kurittamalla ruumiillisesti kuritettavaa paljon vopimakkaamman ja isomman ihmisen toimesta? Esim. näpistyksestä saisi viisi remmin iskua takamukselleen varoitukseksi.

Olisiko sinusta itsestäsi mukava saada koivuniemenherrasta takamuksillesi, kun esim. olet kaksi kertaa peräjälkeen tehnyt jotain väärin töissä tai pettänyt puolisoasi jo toisen kerran. Auttaisikohan se asiaan?
Eiköhän aikuisten rangaistuksina kuitenkin toimi vankilat sun muut systeemit seurauksena pahoinpitelyistä tai varkauksista yms. Mikäs sen hienompi rangaistus kun noukkia linnan suihkussa saippuanpaloja isoille pojille :whistle: Tähän verrattuna tukkapölly on mielestäni varsin käyvä lapselle suunnattu rangaistus jos muu ei auta.

Ja tuo töissä mokaaminen tai pettäminen... Töissä voi saada potkut aikansa kämmäiltyään ja pettämisestä rankaisee toinen osapuoli jättämällä petturin.
Kyllä maailma keksii rangaistukset!
 

Yhteistyössä