Sinkku, lapseton 33-vuotias: vieläkö on toivoa et löytyis se oikeasti oikea, jonka kanssa voisi perustaa perheen?

Tähän mennessä jokaisessa jätkässä on ollut jotain vikaa, paitsi yhdessä jonka kanssa oisin vaikka naimisiin mennyt, mutta hänpä jätti mut...

 

paljon paremmin löydät kun jos olisit 33 vuotias yh äiti. Lähde maailmalle Niin mä tekisin jos suomen miehistä ei löytyisi sitä sopivaa.

 

Aina on toivoa! Sulla on vielä monta vuotta aikaakin.

 

On toivoa . Kerrankos se oikea kävelee vastaan, odota vaan.

 

paljon paremmin löydät kun jos olisit 33 vuotias yh äiti. Lähde maailmalle Niin mä tekisin jos suomen miehistä ei löytyisi sitä sopivaa.

Maailmallakin on käyty ja seurusteltukin pari kertaa ulkomaalaisen kanssa. En taida edes uskaltaa laskea miesystävien määrää, mikä mulla on ollut. Ei taida sormet ja varpaat riittää...

ap

 

hmm... missähän on vika jos sulla ei miesystävät pysy... Toivon todella että löytäisit vakisuhteen ja saisit perustaa perheen. Tuli tosiaan mieleen että jossain kai mättää jos miesystävät vaan vaihtuu.

 

[QUOTE="äitix6";27766302]hmm... missähän on vika jos sulla ei miesystävät pysy... Toivon todella että löytäisit vakisuhteen ja saisit perustaa perheen. Tuli tosiaan mieleen että jossain kai mättää jos miesystävät vaan vaihtuu.[/QUOTE]

Haluan vielä lisätä että ikäs puolesta ehdit vielä hyvinkin! Ehkä se jo ensi vuonna se just oikea tulee vastaan, tsemiä

 

[QUOTE="äitix6";27766302]hmm... missähän on vika jos sulla ei miesystävät pysy... Toivon todella että löytäisit vakisuhteen ja saisit perustaa perheen. Tuli tosiaan mieleen että jossain kai mättää jos miesystävät vaan vaihtuu.[/QUOTE]

Juu, mä olen tarkka. Mutta en voi kuvitella perustavani perhettä miehen kanssa, joka on jollain lailla epäkelpo. Monenlaista on ollut... Pisin suhde tähän mennessä 3,5 vuotta. Vain kaksi kertaa minut on jätetty, muuten se jättäjä olen aina ollut minä.

ap

 

[QUOTE="vieras";27766320]Juu, mä olen tarkka. Mutta en voi kuvitella perustavani perhettä miehen kanssa, joka on jollain lailla epäkelpo. Monenlaista on ollut... Pisin suhde tähän mennessä 3,5 vuotta. Vain kaksi kertaa minut on jätetty, muuten se jättäjä olen aina ollut minä.

ap[/QUOTE]

Aivan. Olen sun kanssa saman ikäinen ja mulla on saman ihanan miehen kanssa kuusi lasta. Niin ne elämäntarinat on erilaisia. Epäkelpoa ei tarvikkaan ottaa mutta jotain varmaan pitää oppia hyväksymään ja jostain ehkä tinkimään... tai jotain. En tiiä, onnea vaan miehen hakuun!

 

Ekan poikakaverin kanssa olin 2 vuotta ja risat. Olin 16 kun alettiin oleen. Alusta alkaenkaan en ollut rakastunut. Jätin hänet lopulta

Sen jälkeen useampia lyhyitä juttuja, ei vakavia.

Sitten mies, jonka kanssa olin sen 3,5v. Suunniteltiin jo perhettä ja omaa kotia ja sitten mulle tuli jarrut päälle. Sinänsä ihana mies ja olin rakastunutkin, mutta alkoholinkäyttö alkoi olla aivan liian reipasta..

Sitten taas lukuisia lyhyitä juttuja.

Ulkomaalainen mies, johon rakastuin aivan täysillä, mutta jonka kulttuurilliset ja uskonnolliset asiat lopulta ajoivat meidät erilleen. En voinut niitä sulattaa. Yhdessä oltiin jotain 1,5v.

Pari lyhyttä juttua välissä ja sitten se mies, joka oli täydellinen kaikin puolin. Tai eihän kukaan ole täydellinen, mutta minulle hän oli kaikin puolin rakas ja puutteineen kaikkineen täydellinen. Yhdessä oltiin vuosi kunnes hän jätti mut. Mä jo suunnittelin häitä ym, mutta en sitten ollut oikea hänelle.

Sitten heti perään yh-isukki, josta paljastui masennusta, ahdistuneisuushäiriötä, minun piti lopulta olla kuin hoitaja hänelle ja myös lapselleen. Se siitä sitten.

Ja nyt taas vain lyhyitä juttuja.

ap

 

ainahan se on mahdollista. Varmaan suuremmat mahdollisuudet löytää nuorempana ns parhaat palat ennen kuin menevät toisille parhaille paloille, mutta ei todellakaan ainoat. Koskaan ei tiedä, elämä voi yllättää.

 

Toivoa toki on, mutta ystäväpiirissä olen huomannut, että iän myötä tulee vielä kriittisemmäksi toisen vikoihin. Sellaista ihmistä ei olekaan, joka on täydellinen. Parisuhde on aina kompromisseja.

 

Ok. Alkaa vaan itsestä jotenkin tuntumaan, että se oli tässä sit. Mun mahikset.
Tai ehkä mun kannattaakin siirtyä jollekin netin seuranhakupalstalle. Ehkä sitä kautta "seulonta" ois helpompaa? Tähänastiset miehet on kaikki löytyneet kaveripiiristä/työn kautta/opiskelujen kautta/lomamatkoilta jne.

 

Musta taas tuntuu että jos olis lapsi tai lapsia niin miehet jotenkin arvostaisivat enemmän...

 

Mä vähän luulen ettei oo toivoa. Ja olethan sä aika vanhakin jo...Jos tahdot lapsen niin pimpero vaan levälleen ja teet sen lapsen ilman suhdetta.

 

On sulla ollu epäonneakin suhteissa. Minä veikkaan, että tietyissä piireissä olet kovinkin haluttu seurustelukumppani. Sun valttis on juuru siinä, ettei sulla ole lapsia. Käännä se hyväksi puoleksi itsessäsi.

 

Tapasin mieheni 35-vuotiaana. Ymmärrän kyllä tunteesi. Olin pidemmän suhteen jälkeen sinkku monta vuotta tai joitakin juttuja oli, mutta ei mitään sen vakavampaa.

 

Mun vanhemmat löysivät toisensa, kun olivat 33v ja 35v. Menivät naimisiin ja saivat 3 lasta. Ens vuonna juhlivat 30v hääpäiväänsä.

 

Milloin nainen on liian vanha saamaan lapsia?

 

[QUOTE="vieras";27766597]Mä vähän luulen ettei oo toivoa. Ja olethan sä aika vanhakin jo...Jos tahdot lapsen niin pimpero vaan levälleen ja teet sen lapsen ilman suhdetta.[/QUOTE]

miten sä itse pärjäät elämässä tuollaisella ajatusmaailmalla? :O ja hyi mikä sana toi "pimpero" :X

 

Joo, mutta moni joka tossa iässä "löytää sen oikean" on todellisuudessa vaan herännyt todellisuuteen. Siis ettei ole mitään unelmien prinssiä vaan se on otettava tavallinen tallaaja tai muuten menee juna ohi ainakin lapsenteossa. Aika moni ottaakin sitten vähän sellaisen jämän tuossa iässä, jotta saa sen perheen perustettua...

 

[QUOTE="vieras";27772495]Joo, mutta moni joka tossa iässä "löytää sen oikean" on todellisuudessa vaan herännyt todellisuuteen. Siis ettei ole mitään unelmien prinssiä vaan se on otettava tavallinen tallaaja tai muuten menee juna ohi ainakin lapsenteossa. Aika moni ottaakin sitten vähän sellaisen jämän tuossa iässä, jotta saa sen perheen perustettua...[/QUOTE]

Miten sä määrittelet jämän? Kyllä mun mielestä sinkkuna pysytellyt vajaa nelikymppinen mies on parempi catch kuin jonkun toisen kanssa jo aikaisemmin lapset kertaalleen tehnyt! Eipä tarvitse katsella kamalia ex-eukkoja ja entisen elämän muksuja...Ei ne miehetkään kauheen innoissaan lapsia valmiiksi omaavista mameista ole!