Suunniteltu raskaus 16 vuotiaana

Viestiketju alueella 'Äidit alle 20v' , aloittaja Vauvamasussa, 05.09.2009.

  1. Mirita

    Mirita Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    15.04.2008
    Viestejä:
    18
    Saadut tykkäykset:
    0
    Sä oot 20vuotias ja tulet latelemaan siittä että minkä ikäisen olisi hyvä ottaa vastuuta ja mistä, salli mun kulta pieni nauraa.
     
    #26
  2. Hattara-Auroora

    Hattara-Auroora Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    29.04.2007
    Viestejä:
    2 689
    Saadut tykkäykset:
    0
    Niinhän ne teiniäitit väittää että ikä on vain numeroita yms yms... Ja mulla on elämänkokemusta jne... En usko senttiäkään tommosta skebeliä. Itse sain pikkuista vaille 19v tyttäreni. Olipas kiva jäädä lukiosta pois hankalan raskauden ja oman typeryyden takia. Rahaa ei ollut juuri ollenkaan. Sossu maksoi takuuvuokran ja siellä joutui asioimaan muutenkin. Nyt olen ammattikoulussa opiskelemassa merkonomiksi. Toisinaan miettii jos en olisi lasta tehnyt niin olisin tähän ikään mennessä saanut paperit ulos amkista tai ainakin hyvällä mallilla yliopistossa. Arvaa ottaako päähän olla amiksessa teinien keskellä aikuisena ihmisenä? Ja olen päättänyt etten ikinä asioi enää sossun kanssa. Se oli elämäni nöyryyttävimpiä kokemuksia
     
    #27
  3. Mirita

    Mirita Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    15.04.2008
    Viestejä:
    18
    Saadut tykkäykset:
    0
    Niin no, sä oot ilmeisesti yh, tekstis perusteella, hankalaa oli ikä mikä tahansa ja sen vuoksi jouduit turvautumaan mm. sosiaalitoimistoon. Aika monella 19vuotiaalla on jo ammatti jonka lisäksi työpaikka. Ei tietenkään kaikilla, mutta en ottaisi omaa kokemustani maailmanlaajuiseksi.

    Tosin sulla näyttää olevan muutenkin hyvin negatiivinen asenne elämässä ja myös tuossa opiskelussa, jos noin ottaa pattiin se että minkä ikäisiä opiskelutoverit on, niin oisit hyvä ihminen koittanut saada oppisopimuspaikkaa taimennyt aikuispuolelle.
    Ja vielä särähti tuokin, että teinien seassa aikuisena ihmisenä, olitko 10vuotta kotona? Mitä sä teit ennen lasta, hengailit vaan? Sillä jos et olisi ihan valmistunut, niin olisit jo ollut todella loppu suoralla.

    Niin, toivottavasti et ole noin hyökkäävä ja negatiivinen lapsellesi " Jos sua ei ois, niin äitin ei tarvi kärsiä teinien keskellä ja ois jo yliopistossa".
    Ps: Mulla oli 19vuotiaana KAKSI lasta ja opiskelut kuitenkin melkein loppusuoralla, ensimmäiseen ammattiini, valmistuin 20vuotiaana, se on aivan miten siihen asennoituu sulla se ei vieläkään näytä positiiviselta.

    Tsemppiä sulle kuitenkin, toivottavasti jossain elämän vaiheessa huomaat, ettei lapsesi ole rasite vaan lahja, onnea opiskeluihin ja mieti tosiaan noita muitakin vaihtoehtoja jos noin ärsyttää.
     
    #28
  4. mun muru

    mun muru Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    05.05.2008
    Viestejä:
    10 344
    Saadut tykkäykset:
    1
    Et saisi edes polttaa vielä olet alaikäinen. Miksi vanhempasi ovat antaneet sinun polttaa ylipäänsä?
    Onko lapsi suunniteltu myös lapsen isän puolesta? Kuulostaa kovin lapselliselta toimintasi ja ehkä haet aikaisella lapsenteolla jotain täytettä johonkin tyhjiöön?
    Toivottavasti lapsen isä ei kadu päätöstään. Toivottavasti tunnet lapsen isän läpikotaisin ja olette asuneet niin pitkään jo yhdessä ettei ristiriitoja parisuhteessa tule koska niitä tulee ratkoa vauvan kasvatuksen suhteen sovussa.
    Ilman isää ( kotona olevaa ) kasvana lapsi sairastuu helpommin mielisairauksiin lapsena ja aikuisena ja tällä on heikompi itsetunto kuin muilla. Jos luet lehtiä ja uutisia niin olet lukenut tästäkin paljon jo tutkimustuloksia.

    Voit suuttua kun huolestun täällä isän ja vauvan puolesta.. Mutta ymmärrät ihan varmasti kantani jos tahdot.
     
    #29
  5. Joxu

    Joxu Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    28.07.2009
    Viestejä:
    4 651
    Saadut tykkäykset:
    0
    Totta, ikä on vaan numeroita. Mun serkku oli 15-vuotias kun rupes oottaa lastaan ja sai sen kun oli 16-vuotias ja jäi viä yksinhuoltajaks. Hienosti sai suoritettuu opinnot loppuun äitiysloman aikaan kotona ja samalla hoiti lastaan ERITTÄIN hyvin. Päihteisiinkään ei oo edelleenkä koskenu, oli huumeriippuvainen ja oli vierotuksessa kun rupes odottaa. Sano vaan et lapsi pelasti sen elämän ja sai sen raiteilleen täysin kun sen lapsi synty. On ihan järkevä ja täyspäinen pikku neiti sillä :) . Mutta sit on tää toinen tapaus, mun yks tuttu rupes odottaa lasta 16- vuotiaana ja sai sen kun oli täyttäny 17- vuotta. Nii vie koko aika hoitoon sitä lasta että pääsee juomaan, juo vaikka lapsi oliski paikalla ja imettää kännissä. Joka ilta juo ainaki kaks kaljaa ja imettää samalla, itte viä kerto. Mulle veisteli että on ainaki vuoden kotona lapsen kanssa ja ei koske alkoholiin sinä aikana ollenka. Oon tullu siihen tulokseen että ton mun tuttuni ois kannattanu miettiä tota lasta vähän myöhemmin, koska useimmiten siinä käy sit just noin. Huomaaki että joku vaihe elämästä on jääny elämättä ja haluaa tehä niitä asioita mitä kaikki muutki teinit. Mietin vaan miten käy kun se täyttää 18-vuotta, lapsi varmaan joka ikinen viikonloppu hoidossa jossaki että äiskä pääsee ryyppää.
     
    #30
  6. Hattara-Auroora

    Hattara-Auroora Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    29.04.2007
    Viestejä:
    2 689
    Saadut tykkäykset:
    0
    No olin ennen lasta LUKIOSSA koska haaveilin AKATEEMISESTA urasta. En hengaillut vaan opiskelin. Aikuispuolella ei ole kansainvälisen liiketalouden linjaa. Jokatapauksessa täältä valmistuttuani menen jatkan opiskeluja. Lapsen syntymän jälkeen olin 2 vuotta kotona jonka jälkeen menin töihin kiinteistönvälitykseen. Olen nyt 22 vuotias. Ja omalle lapselleni en toivo missään nimessä lapsia ennen 25. ikävuotta.
     
    #31
  7. vauvamassu

    vauvamassu Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    08.12.2009
    Viestejä:
    4
    Saadut tykkäykset:
    0
    Onnea tulevasta pienokaisestasi! Äläkä välitä muiden katseista tai kommenteista, itse olen 18 vuotias ja esikoinen syntyy 2010.
     
    #32
  8. mandarin

    mandarin Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    15.12.2009
    Viestejä:
    11
    Saadut tykkäykset:
    0
    Sain poikani 19v (eli täytin samana vuonna 20) ja mieheni oli silloin 24v. Oltiin oltu jo siinä vaiheessa vuosi naimisissa ja kolme vuotta yhdessä...Nyt olen siis 21v ja yhteisiä vuosia pian 5v täynnä ja poika on 1,5v.
    Mutta tosiaan itselläni oli jonkinlainen vauvakuume jo silloin kun sain valkolakin lukiosta päähäni ja vauva ilmoittikin tulostaan jo samana yo-kesänä. Vauva oli todellä toivottu, olihan vierelläni oma rakas mieheni jonka kanssa yhdessä tulisimme kasvattamaan lasta ja mieheni oli jo valmistunut insinööriksi eli ammatti hänellä jo taskussa.
    Hieman itselleni aiheutti huolta se että ammatti puuttui mutta ajattelin silloin että ehtiihän sitä hankkimaan vielä vaikka mitä kun ikää ei ole paljon mitään..
    Tällä hetkellä opiskelen päiväopiskeluna AMK:issa tradenomiksi ja käyn töissä samalla. Mieheni on myös töissä. Poika on hoidossa, ja onneksi koulunkäyntini onnistuu paljolti etätyönä joten ehdin olla lapsen kanssa kotonakin aina välillä.
    Näin jälkikäteen ajattelen, että onhan se ihan tosi kun aina jauhetaan että ammatti ennen lastentekoia mutta kuitenkin olen sitä mieltä että kaikkea ehtii kyllä v ja minusta oli mukava olla kotona sen 1,5v ja nyt sitten taas jatkaa opiskelua.. :) Tässä on vielä paljon aikaa, kun valmistun, olen vasta 24, joten elämä silloinkin vielä edessä ja yksi lapsi jo hankittuna :)
     
    #33
  9. Madrex4

    Madrex4 Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    14.02.2010
    Viestejä:
    33
    Saadut tykkäykset:
    0

    Nauti nyt vaan masustasi ja tulevasta vauvastasi. Riittää, että itse tiedät tekeväsi parhaasi ja oikein. Uskon kyllä sinun pärjäävän. :hug:


    Se, että kysyt muiden mielipidettä niin kertoo epävarmuudesta sisimmissäsi, mutta se on meillä kaikilla äidiksi tulevilla, iästä huolimatta. Vanhemmuuteen aina kasvetaan, sekin tapahtuu iästä huolimatta. Joillekin se on iso kriisi (vanhemmuuden kriisiksi kutsutaan) ja joillekin se tapahtuu hieman helpommalla kaavalla. Eikä vanhemmuuteen kasvamisen helppouteen ja vaikeuteen vaikuta olennaisimpana osana äidin ikä vaan ihan muut tekijät.
    Joten piutpaut niille, jotka sinua tuomitsee. :flower:

    Itse olen saanut ensimmäisen lapseni 1kk täytettyäni 18v. Raskaus oli täysin suunniteltu. Minulla oli tuolloin niin vahva lääke reumaankin, että piti lääkärin kanssa suunnitella raskaus tarkasti, jotta lapsella oli mahdollisimman hyvät lähtökohdat.
    Lapseni isä kuoli lapsen täytettyä 1v. ja pärjäsimme silti ihan omillamme. Minulla on siis kokemusta myös yksinhuoltajuudesta (ne jotka minun tilannettani ei tuntenut, saattoivat ajatella minun olevan vaan yh-teiniäiti ja negatiivisesti. Tuollainen tuomitsevaisuus vaan kertoo minusta tuomitsijan omasta henkisestä kypsymättömyydestä).
    Myöhemmin rakastuin uudelleen ja menin naimisiin. Nykyisin olen 4 lapsen äiti ja 29v. Vanhemmuuden ohella olen valmistunut lähihoitajaksi, mutta sairauteni vuoksi se on ollut minulle liian raskas ammatti, vaikka siitä pidänkin kovin. Lapsia voisin haluta lisääkin, mutta sairauteni on myös siihen rajoittava tekijä, sillä en usko kroppani kestävän enään lääkkeettömiä jaksoja, sillä raskauksien aikana olen halunnut olla mahdollisimman pienillä myrkyillä ja siihen on minua myös lääkärini kannustanut.
    Olen kokenut monet leikkaukset ja muita fyysisesti sekä henkisesti raskaita asioita, mutta ne on vaan opettanut minulle ettei mikään ole itsestään selvyys ja hyvin usein koen olevani henkisesti paljon vahvempi ja kypsempi kuin monet minua vanhemmat äidit, joihin olen tutustunut. Joten elämänarvoni on hieman yleisistä ihmisten tavoitteista poikkeavat. Etusijalla ei ole punainen tupa ja perunamaa autoineen jne. vaan elämä, rakkaus ja läheisyys. Onneksi miehelläni on samat arvot. Tällä hetkellä asumme Espanjassa ja syksyllä aloitan täällä opinnot hankkiakseni hiusalan diplomin (Brittiläinen koulu), jotta saisin ammatin mitä toivottavasti pystyisin paremmin tekemään. Lapsemme ja me vanhemmat voimme hyvin. Nautimme kun saamme nähdä myös maailmaa hieman Suomea pidemmälle ja elämänkokemuksia.

    Kaikella tällä tahdoin sanoa sinulle sitä, että vanhemmuus ei ole este millekään, kuten monesti nuorelle äidille annetaan ymmärtää. Tärkeintä on elämänhalu ja elämänilo. Se, että on tavoitteita, myös henkilökohtaisia. Elämä ei pääty vanhemmuuteen eikä aina nuori äidiksi tuleva itk bmenetettyjen baari-iltojen perään vaan haluaa aidosti toivottaa elämänmuutoksen tervetulleeksi, ilolla.


    Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi! :hug:
     
    #34
  10. rastamamma

    rastamamma Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    10.03.2010
    Viestejä:
    1
    Saadut tykkäykset:
    0
    Sitä en kyllä ymmärrä yhtään, kun näissäkin keskusteluissa monesti pari-kolme-neljä vuotta vanhemmat mammat kritisoivat "teiniäitejä". Ihan yhtä lailla 16- ja 20-vuotias äiti on nuori äiti eikä siinä ole mitään vikaa. Aika pieni on erilaisuudensietokyky jos "samassa veneessä" oleviakin pitää arvottaa koko ajan pikkuriikkisen ikäeron takia. Epävarmuutta omasta iästä?

    Haluan muistuttaa, että myös 35- ja 40-vuotiaat pikarakastuvat ja hankkivat lapsia ennen kuin tutustuvat kunnolla kumppaniinsa. Ei tämä ole mikään vain nuoriin mammoihin liittyvä juttu. Niin kuin ei yksinhuoltajuuskaan. Nämä "lapsesta tulee sairas jos isä puuttuu"- kommentit ovat naurettavia. Totta kai jokainen toivoo lapselleen kahta vanhempaa ja ihanaa isää, mutta joskus paras ratkaisu lapsen(kin) kannalta on ero.
    Tuntemistani nuorista äideistä ylivoimaisesti suurempi osaa elää parisuhteessa.
     
    #35
  11. NieiDDaS

    NieiDDaS Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    13.03.2010
    Viestejä:
    3
    Saadut tykkäykset:
    0
    Mieki olen ollu 16 ku aloin oottamaan ensimmäistä lasta, just kerkesin täyttää 17 ennen ku poika synty (Tammikuun alussa täytin 17 ja poika synty 25.1) ja oli aivan suunniteltu raskaus. Lapsen isän kanssa olin tutustunu maaliskuussa ja toukokuussa plussasin. Mentiin naimisiin ku ootin esikoista. Toinen poika synty sitten 29.12. Eli pojilla on 11kk ja 4 päivää ikäeroa ja mie olen nyt 18. Kumpiki raskaus oli suunniteltuja. Eikä kukaan ei ole kyllä tullu sanomaan että olisin vastuuntunnoton tai keskenkasvunen. Niin paitsi ensimmäisen lapsen odotusaikana eka neuvolan täti mutta ei silläkään ollu mitään sanomista sen jälkeen ku poika synty.

    Ja kyllä, Mieki tupakoin ennen ku tulin raskaaksi ja käytin toisinaan alkoholia. Olin myös ammattikoulussa mutta jätin kesken jo ennen plussaa koska ala oli väärä ja vasta nyt alkaa olemaan jotain hajua siitä mitä haluan työkseni tehdä. Niin ja olemma me kyllä joutunu sossussaki käymään ku mies joutu sairaslomalle mutta ei se kyllä minusta mitenkään noloa ole ollu. Parempi käydä siellä ku menettää luottotiedot.

    Ei se ikä ole mikään kriteeri henkiselle kypsyydelle, Mie olen ollu 16 vuotiaasta asti kyllä kaikkien mielestä oikein kypsä ja vastuuntuntonen. Sitten taas mulla on kavereita jotka vielä täysikäsenäki käyttäytyy ku 13 vuotiaat eikä ajattele mitä tekee.

    Niin ja lisäänpä vielä että mie en ainakaan tunne jääneeni jostaki paitsi sen takia että mulla on lapsia, päin vastoin, minusta lapset tuo elämään sisältöä ja tuo reilu vuosikas taapero jaksaa aina olla ilonen ja piristää päivää.

    Ja laskeskelin tässä että mie kerkeän ihan hyvin opiskella ku pojat menee päiväkotiin tai kouluun. Pojat ku on 12 mie olen vasta 30 eli mulla on ihan hyvin aikaa opiskella ja käydä töissä vaikka lapset olen nuorena saanu. Pitää vain miettiä lasten hoito yms. mutta se ei ole iso vaiva ku on kaks noin ihanaa tenavaa :heart:
     
    #36
  12. suan

    suan Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    21.02.2010
    Viestejä:
    274
    Saadut tykkäykset:
    57
    Pakkohan tähän on kommentoida, ei malta olla hiljaa :D

    ONNEKSI OLKOON! Minusta on hienoa, että raskautesi on suunniteltu, eikä ns. vahinko. Harvalla sinun ikäiselläsi niin on.

    Itse olen 21v kahden lapsen äiti. Olin 19v kun sain esikoiseni ja sain outoja katseita esim. neuvolan synnytysvalmennuksissa jne. Voin siis kuvitella millaista sinulla on, jos kukaan ei usko sinun kykyihisi olla hyvä äiti lapsellesi. Uskon, että tiedät mihin olet ryhtymässä..

    Vinkki sinulle : Ole ylpeä äitiydestäsi! Todista muille heidän olevan väärässä ja näytä, että sinussa on kypsyyttä ja vastuullisuutta olla hyvä äiti lapsillesi!

    Kaikkea hyvää sinulle/teille! :heart:
     
    #37
  13. suan

    suan Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    21.02.2010
    Viestejä:
    274
    Saadut tykkäykset:
    57
    Lisäykseksi vielä, että itsekin poltin ja join ennen raskautta, kun plussasin, kumpikin jäi :) Mieheni kanssa olimme olleet ja asuneet yhdessä 3v ennen esikoisen syntymää ja naimisiin menimme esikoisen syntymän jälkeen.

    (ei noi tiedot nyt niin oleellisia ole, mutta kun muutkin kertoi niin minäkin :D)
     
    #38
  14. paipeipi

    paipeipi Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    30.03.2010
    Viestejä:
    11
    Saadut tykkäykset:
    0
    Itse en suunnittelisi ainakaan tuossa iässä vielä lapsen saamista. Toisaalta itseltään jää siinä nuoruus kokematta, mutta toisaalta kaikki eivät kaipaakkaan niitä kokemuksia edes vanhempana.
    Uskon että pystyt hoitamaan lapsesi, etenkin jos sinulla on paljon tukevia ihmisiä etkä ole asian kanssa yksin.
    En haluaisi itse lasta enää 40vuotiaana (ajattelutapa voi muuttua mutta ny ttälläinen) koska nuorempana jaksaa olla ehkä enemmän lapsen kanssa ja muistaa kaikenlisäksi vielä oman lapsuusaikansa. Riippuen tietenkin ihmisestä.

    Tsemppiä paljon, ja ei kannata tosiaan ottaa kaikkea niin tosissaa jos joku antaa kritiikkiä, mutta muista että siitä voi myös oppia jotain :)
     
    #39
  15. Muurahainen

    Muurahainen Vieras

    KUULLOSTA OMITUISELTA "lopetin tupakanpolton", kun et ole saanut edes aloittaa tupakoimista tai juomista. Itse maistoin alkoholia ensimmäisen kerran lähes 27v ja samoihin aikoihin, menetin neitsyyteni.
    Siskollani sen sijaan oli kolme lasta 19v
     
    #40
  16. kaksplusyks

    kaksplusyks Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    17.02.2010
    Viestejä:
    121
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kamalaa sontaa kirjoitit. Oma äitini sai minut 16 vuotiaana ja ei minusta kyllä mitään laitoslasta tullut, eikä muutenkaan oltu sossujen kanssa tekemisissä, hyvin ainaki omat vanhempani pärjäsivät teiniäitinä ja isänä. Miksei siis tämäkin tyttö?

    "sinulla ei ole elämänkokemusta" No voihan helvetti, pitääkö sitten sitä elämänkokemusta olla 30 vuoden verran että saa lapsia hankkia? Mikä on lapsenhankinta ikä, sekö riittää että olet täysi ikäinen vai sitten +30 on ihanne ikä. huhhuh
     
    #41
  17. jenni87

    jenni87 Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    05.04.2005
    Viestejä:
    5 405
    Saadut tykkäykset:
    0
    Kylläpä siellä nyt joku katkeroitunut ikäloppu kirjottelee sontaa näppäimistöltään.


    Sinä hetkenä kun ensimmäinen lapsi syntyy, meistä jokaisesta tulee vanhempia. Ensimmäistä kertaa. Siinä hetkellä meistä jokainen on ihan yhtä kokematon vanhemmaksi eikä sitä lasta asunnolla tai ammatilla kasvateta.

    Itse sain ensimmäisen 17-vuotiaana ja nyt, 22-vuotiaana on kolme lasta. Olen naimisissa lasten isän kanssa, meillä on omistusasunto, teen töitä, mies tekee töitä, lapset hoidetaan kotona, sillä työmme mahdollistaa sen (käytännössä minä teen töitä iltaisin, kun mies tullut kotia). Taloudellinen tilanne on ok, sossussa ei olla käyty koskaan ja olen mielestäni ihan "normaalisti" onnistunut lapsieni kanssa. Täydellinen äiti minä tuskin olen, mutta riittävän hyvä ainakin.
     
    #42
  18. Neydan

    Neydan Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    23.07.2009
    Viestejä:
    789
    Saadut tykkäykset:
    0
    Jos tulet sanomaan vielä 20 vuoden päästä, että on sama ryhtyykö äidiksi 16- vai 30-vuotias, niin voimme kenties keskustellakin asioista. Meistä sinua vanhemmista kirjoittajista jokainen on elänyt teini-iän jo, sinä olet sen keskellä. Vaikka jokainen ihminen on yksilö, niin varmaa on, että teini-iän aikana ja jälkeen tapahtuu HURJA henkinen kasvu.

    Tämä tarkoittaa, että minä tiedän nyt, kuinka epäkypsä ja olin 16-vuotiaana, vaikka luulin olevani paljon ikätovereitani kypsempi. Sinä sen sijaan et voi tietää tulevaa kasvuasi ja sitä, kuinka paljon kypsempi ja valmiimpi äidiksi olisit 26-vuotiaan.

    Toistemme puolesta emme voi puhua, mutta itseni puolesta sanon, että olen onnellinen etten tehnyt lapsia teininä kun en tuntenut vielä itseänikään. Nyt olen taatusti sata kertaa parempi (joskin ehkä väsyneempi) äiti!

    Kaikkea hyvää sinulle odotukseesi kuitenkin!
     
    #43
  19. teddybear-

    teddybear- Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    05.09.2010
    Viestejä:
    124
    Saadut tykkäykset:
    0
    Voi siis mä juuri liityin tänne, koska kaipasin juuri tälläisiä keskusteluja!!!
    Tällä hetkellä olen 17 vuotta täytän tänä vuonna kuitenkin 18.
    Vauvakuumeeni alkoi jo joskus 14 vuotiaana ja uskon todellakin, että tossa iässä tietää, että pystyy hoitamaan lapsen. Ite olisin kans tehnyt lapsen jo tossa iässä, mutta ei ollut poikaystävää vielä silloin:D
    Noh nyt ollaan oltu 2 vuotta yhdessä poikaystäväni kanssa ja olen raskaana!!:D Raskaus on 100% haluttu ja tervetullut tähän elämän tilanteeseen! Valmistun tänä keväänä ylioppilaaksi ja ammattikoulusta ja poikaystäväni on nyt töissä, mutta hakee ensi vuonna yliospistoon.
    Anteeksi meni oman tarinan kertomukseksi, mutta halusin kertoa, että ymmärrän sinua ja uskon sinun olevan valmis äitiyteen, jos itese niin tunnet!:) Onnea kovasti raskaudesta! Kuinka pitkällä olet??:D
     
    #44
  20. nennaat

    nennaat Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    01.01.1970
    Viestejä:
    5
    Saadut tykkäykset:
    0
    Hei! =) minä sain kaksoset kun ikää oli 17v(pojat syntyivät 20.02.2010 ), ei harkittu raskaus, jouduin juttelee sossun kanssa mutta minulle ei oikeastaa ole sanottu mitään siitä et olen nuori äiti, tai et mulla on jo kaksi lasta. pelkkää hyvää olen saannu kuulla. mut minun mielestä nuorelle äidille on tärkeää se että häntä tuetaan eikä vain poljeta maahan kommenteilla jotka satuttaa, esim. '' toivottavasti lapses otettaan koska oot noin nuori '', hei huomatkaa että vanhoiltakin vanhemmilta otetaan lapsia pois useimmat hakkaa ja toiset juo niin että jättävät lapsensa yksin kotiin tai JOPA autoon baarin pihalle, ei aina kaikki vika ole nuorissa. jokainen siis katsoo peiliin ennenkuin alkaa arvostelemaan toisen tapaa hoitaa lapsia! =)

    ONNEA! tooosi paljon raskuateen ja odotukseen ja tulevaan perhe elämään <3

    (ja hyvin ollaan pärjätty mieskin sai justiin töitä =) ja on ollut keikka työssä mut nyt vakkari soppari eli suunta on ylöspäin! =))
     
    #45
    Viimeksi muokattu: 05.09.2010
  21. teddybear-

    teddybear- Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    05.09.2010
    Viestejä:
    124
    Saadut tykkäykset:
    0
  22. Jenni90

    Jenni90 Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    14.09.2010
    Viestejä:
    53
    Saadut tykkäykset:
    0
    ompas täälä jyrkkiä mielipiteitä! Ehkä ei aivan noin jyrkästi saisi toisille sanoa, mun mielestä.: /

    Koska mä olen sitä mielt, että joku 15 vuotias on tuhat kertaa valmiimpi ja parempi äiti kun esimerkiksi joku 40 vuotias. JOkainen meistä on erilaine ja jokainen miestä alkaa erivaiheessa perustamaan perhettä.
    Ei sillä iällä oikeasti mitään väliä ole! Tuskin kukaan lasta pitäisi, jos ei siihen olisi valmis; sitä varten on abortti. Ja hyvä niin.
    Mä olin 20 vuotias ja olen edelleen ;D mutta siis täysin juuri 20 ennen kuN Turo-Eemil syntyi ja jotkut pitää mua liiankin nuorena äitinä. Mutta nuorena sitä jaksaa ja ihanaa kun on nuoria äitejä! Miettikääpä, mäkin olen vasta 40 kun mun lapset ( jos joskus tulis toinen) ovat aikuisia ja lentävät pesästä ja silloin on mullakin elämää vielä jäljellä ja edessä! =)

    Ja ehkä ei kannattaisi luokitella ihmisiä "teini äidiksi" ilman ettei tunne. Vaikka on nuoti ja tosi nuori voi olla mieleltään paljon vanhempi kun esimerkiksi joku 60 vuotias. [:
    Koulua voi ina jatkaa ja töihin pääsee aina, oman lapsen saa synnyttää vain kerran ! <3
    Olkaa rohkeasti mitä olette <<3
     
    #47
  23. Rae89

    Rae89 Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    19.11.2009
    Viestejä:
    720
    Saadut tykkäykset:
    0
    Jos itsestään tuntuu siltä, niin lapset pitää hankkia nuorena!!! ONNITTELEN!!!!

    Itse olisin halunnut lapsia jo alta 18v, mutta opiskelin ensin ja sitten alettiin yrittämään.. näin ollen esikkoinen syntyi vasta ollessani 21v (poju nyt 3kk) ja hieman harmissani olen, sillä esikoisen olisin aina halunnut ollessani alta 20v... Allekirjoitan ihan väitteen, että lapset kannattaa hankkia nuorena, jaksaa paremmin ja sitten joskus jää aikaa opiskella.. Itsekkin kävin amk:ssa vuoden verran ja lopetin kun poju syntyi enkä aijo enää jatkaa.. jatkan sitten joskus, kohan lapseni (ja toivon paljon lapsia) ovat vanhempia.. Töitä ennättää kyllä tehdä tässä elämässä ja suomessa tulee aina pärjäämään jotenkin, vaikka sitten sossun avustuksella, mutta ei huonompi tulotaso tai poja köyhyys tee huonoa vanhempaa!!!! Kaikki on kiinni siitä miten paljon rakastaa lastaan ja miten lasta hoitaa!

    Kaikki tehkööt lapsensa sillon kuin siltä tuntuu, mutta nuorenakin voi aloittaa;)

    Äiti 21v ja poju 3kk
     
    #48
  24. likka -90

    likka -90 Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    24.01.2007
    Viestejä:
    334
    Saadut tykkäykset:
    0
    Onnea aloittajalle. :flower: (Saa laittaa yv:tä, jos tahtoo) :)
    Itse tulin raskaaksi 16-vuotiaana, suunnitellusti. Asuttiin poikakaverin kanssa kahdestaan vuokralla jo siinä vaiheessa. (poikakaveri oli 19 kun raskaaksi tulin)
    Edelleen yhdessä ollaan, lapsia tällä hetkellä kaksi, omakotitalossa asutaan jne. muutenkin eletään normaalia perhe-elämää.
    Sossun luukulla tai vanhempien kukkaroilla ei ole tarvinnut missään vaiheessa käydä.

    Tervetuloa vaan kuka vaan seuraamaan meidän elämää, joka epäilee ettei teinivanhempi voi olla hyvä vanhempi!!!
     
    #49
  25. nappinaama

    nappinaama Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    09.11.2010
    Viestejä:
    1
    Saadut tykkäykset:
    0
    Joo, ihme tekstiä tosiaan.
    Minä tulin raskaakse 15v, 16 olin juuri täyttänyt kun poika synty, ja nyt muutaman kuukauden päästä täytän 20v ja nyt odotan kolmatta lastani, enkä ikinä ole ollut sossun luukulla tai joutunut lainaamaan rahaa vanhemmilta yms.. Kohtuutonta ajatella että niinkin nuori ei voisi olla vastuullinen äiti !!
     
    #50
Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti