Syyskuiset 2020

Varovaisen toiveikkaana ilmoittaudun syyskuisten ketjuun. Toissapäivänä tein positiivisen testin ja nyt vasta viikot 4+3. La 24.9. Erittäin jännittynein tunnelmin täällä olen, sillä olen jo 43 vuotias ja keskenmenon riski on hyvin suuri. Silti haluan uskoa, että kaikki menee hyvin ja syyskuussa meille syntyy erittäin toivottu ja terve vauva. Itselläni on kaksi lasta edellisestä liitosta, he ovat jo 10 ja 13 vuotiaat.
 
Liityn mukaan! Eli torstaina plussasin, esikoinen tulossa ja laskettu aika 23.9. Neuvola-aika on 29. Päivä. Olen raskaana 5. Viikolla eli 4+4. :love:

Täytän pian 20 ja mies on 26. Yk 5 tärppäsi. Toivon sydämeni pohjasta että kaikki sujuu hyvin! En ole koskaan ennen ollut raskaana ja pelkään että menisi kesken tms. Koska olen nyt ihan hurahtanut tähän raskauteen ja uusinut koko vaatekaapinkin äitiysvaatteilla, vaikka vasta ihan alussa mennään!

Ennen kuin tulin raskaaksi, olin stressannut siitä ihan hirveästi ja olin varma että minussa on jotain vikaa ja sen takia joudumme odottamaan vauvaa ikuisuuden. Pelkoni polveutui joskus sairastetusta lantion alueen tulehduksesta. No tässä kuussa päätin työntää vauva-ajatukset taka-alalle ja ottaa ihan rennosti, olla stressaamatta kuten lääkärikin kehotti. Kävin ravintolassa läheisten kanssa ja kotonakin join pari viinilasia ruoan kanssa sekä lisäksi tupakoin stressiini (paha juttu :unsure:). Aloin kuitenkin ihmetellä kun rinnat olivat olleet viikon kipeät ja herkät (ovis oli 3. Päivä) ja se jatkui vaan. Normaalisti pms-oireissani rinnat ovat kipeät 2-3 päivää. Tällä kertaa pms oireita tuntui olevan kovin vähän, joten päätin testata päivää ennen menkkoja, vaikka ajattelin etten kumminkaan ole raskaana.

Hassuinta asiassa se, että juuri ennen testaamista näin unta että testiin piirtyi haalea viiva, ja niin sitten kävikin! Ja myös se, että tulin raskaaksi silloin kun sitä vähiten odotin. (y)
 

Attachments

Ihanaa, uusia plussia:love: tervetuloa!

Mulla oli eka tarkoitus laittaa neuvolaan nyt vkl viestiä ja varata aikaa, mutta se jäi. Jos vaikka ensi viikon aikana sais laitettua kyselyä, voisiko millään olla mahdollista yhdistää keskimäisen lapsen neuvolaan :whistle:
 
Mulla pahin turvotus ohi, mut toki vielä vatsa on turvonneen näkönen. Oon kaikki sallitut ruoka kikat koittanu ja mistään ei oo kunnolla apua... Ja tää hiton piereskely ei ota loppuakseen :ROFLMAO: välil vatsaa vääntää niin helkkaristi, ei ummetusta mut välil tuntuu ettei voi edes p*skoa normaalisti.

Edellisis raskauksis ei oo kyl näin raakasti vatsa oireillu heti alkuunsa. Vettä Juon mut sit saa juosta vieläki enempi vessas, ku muutenkin tuntuu et sielä tulee juostuu:LOL:

Noh vielä Pitäs vko sinnitellä varhaisultraan.
TERVETULOA UUSILLE JÄSENILLE
 
Täällä en olossa paljoa kyllä huomaa olevan raskaana. Ehkä hieman on väsymystä liikkeellä, mutta ei verrattavissa edelliseen raskauteen. Tälläviikolla ajattelin soitella neuvolaan aikaa. Onneksi ultraavat jo ensinmäisellä neuvolakerralla. En malttaisi odottaa, että näen pikkuisen.

Onko kellekkään muulle käynyt muuten niin, että olet päättänyt pysyä hiljaa raskaudesta, mutt et maltakkaan olla hiljaa ja kohta huomaat että useat läheiset jo tietää. Mä en oo malttanut pysyä hiljaa. Oishan se pitäny arvata, ku en esikoisestakaan malttanut pysyä hiljaa
 
Meillä tietää meidän lisäksi mun työkaveri joka on samoilla viikoilla ja hänen miehensä toki Esikoisestakin aika pitkään oltiin hiljaa pitkän lapsettomuuden jälkeen Nt ultran jälkeen varmaan sukulaisille vois uskaltautua kertomaan :love:

Jonsku ja Papunen 7+3:love:
 
Ite en ole vielä uskaltanut kertoa km riskin takia kenellekään (toki mies tietää ). Lisäksi ajattelin, että olisi ennen muita ihana kertoa tuleville sisaruksille. Mutta niille ei voi kertoa ennen kun ollaan turvallisemmalla vesillä, koska sen jälkeen tää ei tuu enää pysyy salaisuutena.

Eniten jännitän töissä kertomista. Meillä pieni tiimi, joten tulee vahvasti vaikuttamaan kaikkien töihin. Ja tiedän, että sinne tulee yllätyksenä tämä juttu. No onneksi kertominen ei ole ihan vielä ajankohtaista. Ehtii kerätä rohkeutta.
 
Meillä silleen, että ekasta plussa testistä kerroin mun tulevalle doulalle :whistle::love: koska oli vaan pakko jollekki sanoa. Ja sit yhdelle kaverille jäin kiinni, kun sössin Facebook ryhmien kanssa ja laitoin hälle jotenki kummallisesti pyynnön liittyiä syyskuisiin. :D
Toki, ollaan todellakin niin alussa vielä, että eipä vielä kummemmin olla ajateltu asiaa. :barefoot:

NassuRessu 4+4
 
Tänään 8+0! Tosin aamulla tein herkän testin, ja testiviiva oli haaleempi kuin kontrolli :l Ja heti rupes ahistamaan, oireetkin laantunu aika reilusti. Alle viikko neuvolaan, ens maanantaina on aika.
 
Mun kavereista tietää melkein kaikki niistä, jotka tiesi myös, että käytiin hoidoissa ja mun vanhemmat ja miehen sisko. Muille kerrotaan tässä tulevina viikkoina ehkä seuraavan ultran jälkeen.

Mulla on pahoinvointi ollut iltapainotteista. Eilenkin illalla jouduin vähän puklaamaan. Eilen oli myös koko päivän menkkakipua mutta tänään taas hyvä olo vatsassa. Melkoisesti päivät ja tuntemukset vaihtelee.

Tänään 7+6 ja to eka neuvola :love:
 
Heips, meillä mies oli heti testiä kurkkimassa mun kans. Sitten samana päivänä meille paukkas kylään anoppi ja miehen sisko, ja olin hieman sekaisin onnesta ja varmaan vähän shokissakin, kun tää alkoi ennen ensimmäisiäkään menkkoja kierukan jälkeen, että tulis siinä sitten heti heille kertoneeksi. Kerroin heti myös siskolleni, joka tiesi toiveestamme, ja muillekin ystäville. Omalle äidilleni ja toiselle siskolleni kerroin viime viikolla. Alkaa tuntua, että kaikkihan tästä jo tietää, mutta omille lapsilleni en ole vielö kertonut. Oon ajatellut että jos ystävänpäivänä jotenkin mukavalla tavalla yllättäisi lapset tällä uutisella. Sitten olisi viikkojan jo enemmän kertynyt. Nyt vasta 6+3.

Oon hehkuttanut, kun pahoinvointia ei ole juurikaan ollut ja edellisissä se on alkanut välittömästi raskauduttuani. Nyt viikonloppuna se kuitenkin alkoi, ja varsinkin aamupäivät on pelkkää kuvotusta ja oksun nielemistä. Vösyttää myös todella paljon. Herään kyllä pirteänä, mutta väsähdän töitä tehdessä totaalisesti. Illat menee sumussa.

En ole myöskään vielä ollut neuvolaan yhteydessä, pitäisi kai varailla hiljalleen aikaa. Raskauden sisäistäminen on kestänyt, mutta kyllä tämä pahoinvointi nyt jatkuvasti asiasta muistuttaa.

Onko muilla jo kutsumanimeä/”työnimeä” vauvalle? tai peräti oikeita nimiä jo pohdinnoissa tai mielessä? Meillä on melko varmasti pojalle nimi, ollut jo jonkin aikaa valmiina, tytön kohdalla on päätetty yksi nimi, joka tulee äidiltäni.

Tulkaapa muutkin rohkeesti syyskuisiin faceen! Kivaa keskustella myös kasvoilla.
 
Mulla tuntuu et pitää koko aika napostella jotain ettei tuu etova olo tai heikota :sick:ei niinku huvittas syyä ni usein ja pelkään että lihon kauheesti... Esikoisest tuli +30 lähtöpainost toki synnärille jäi se vajaa 10kg.mut paljon silti, ja siin just tuli naposteltuu samast syystä usein, tosin tuli myös herkuteltuu ja sen jätän minimiin täl kertaa. "imetys kyllä sit laihduttaa loputkin pois " in my ass... Kahta kauheempi nälkä oli ku imetti :ROFLMAO: nyt toi turvotus ja oikeesti uskon et joulukinkustakin kerääntyny jo kiloja...

Mä en vielä Tuu fb, vast nt ultran jälkeen ja kun kertonu lähimäisille.
 
Me ei olla vielä kerrottu kenellekään. Tosin esikoiselle (5.5v) tekisi mieli hurjasti jo kertoa, kun vauvoista lähes päivittäin juttelee. Sen jälkeen tosin se ei olisi enää salaisuus. :D Varhaisultran jälkeen varmaan kerrotaan lähimmille. Esikoisesta kerrottiin tosin vasta rv 20 jälkeen.

Ahdistaako muita tuleva mahdollinen painonnousu raskauden aikana? Esikoisesta nousi paino 14kg, ja tuolloin sain nuhtelua lähes jokaisella kerralla neuvolatädiltä liian suuresta painon noususta. Ja raskauden alussa olin normaalipainoinen. Hirvittää jo valmiiksi, miten paljon tuota painoa ehdinkään keräämään tässä raskaudessa, kun nyt jo tuntuu muutama kilo tulleen vaikka ihan alussa vasta. :cautious:
 
No mua kyllä ahdistaa painon nousu.. . Oon normi mitoiltani normi tai hoikanpuoleinen. Muistan ku esikoisest sain sanomista kun paino nous 5 kiloo yktenä kuukautena annettiin syömis ohjeita ym sittenhän nousi vähemmän loppuraskaut kohti mutta liikaa kuitenkin. Mutta eise nälkä pysy kurissa salaatilla kun oon raskaana :oops: täs parin päivänä kyl huomannu että monet liha tuotteet alkanu ällöttää makkarat, jauheliha, kinkku... Sinänsä tuo plussaa koska oon muutenkin pyrkiny punast lihaa vähentään.

aina oon saanu kilot karistettuu jossain välis raskauden jälkeen, mut on sekin yks homma ja pään vaiva. Koitan liikaa olla stressaamast asiaa
 
Hendeliinu
Heippa kaikille!
Täälläkin olisi yksi odottelija. On tuntunut jotenkin uskomattomalta, että viimein kävi hyvä tuuri. 10 kiertoa ehti mennä ennen kuin raskauduin. Viivat oli aluksi niin vaaleita, että pelkäsin, että olisi kemiallinen mutta onneksi viivat ovat alkaneet tummua.
Mulla on ollut niin epäsäännöllinen kierto etten tarkkaan tiedä millä viikoilla mennään. Neuvolan tädille soittelin tänään ja meinasi, että olisi jo 6+2.
Millaisia oireita teillä on ollut? Mulla on ollut väsymystä, rintojen kipua ja mahatuntemuksia. Pahin oire tällä hetkellä tuntuisi olevan närästys, johon ei tunnu auttavan mikään. Onko muilla ollut samaa?
Onko muita ensikertalaisia kuin minä?
Hyvää odotusta kaikille! Toivottavasti kaikilla pysyisi vauva menossa mukana.
 
@henduliinu tervetuloa mikaan. Itellä loppu raskaudesta kokemus närästyksestä, sillon sain kokea mitä on oikea närästys ja siihen ei sitten mikään auttanut  oli viel joulun aikaa ni voitte kuvitella :whistle:
 
Mulla edelleen vaivaa vain nälkä. Väsy on väistynyt, mutta nälkä se in ja pysyy :cautious:
Silti yritän pysyä ruodussa ja vältellä napostelua. Mä pudotin painoa ennen raskautta - 16kg ja sain sen verran hyvät eväät jatkaa tällä tiellä jopa raakauden yli. Laihduta en siia missään nimessä nyt, mutta syön terveellisesti ja monipuolisesti (y) Vaikka aikaisemmissa raskauksissa on ollut Raskausajandiabetes, niin silti olen syönyt mitä sattuu ja miten sattuu:barefoot: Kaukana terveellisestä ja monipuolisesta :unsure: nyt toivon, että jos vaikka painon nousu pysyy maltilllisena, kun on ylipainoa muutenkin. Ekasta lapsesta tuli parikymmentä kiloa, toisesta 15kg ja viimesin toi vajaa 10 muistaakseni, imetin läpi raskauden. Ja ne jäi oikeestaa kaikki synnärille silloin. :geek: mutta imetys ja suklaa toi kiloja:whistle:
Ja nyt imetän myös vielä ja toivottavasti läpi raskauden:love: