Voiko olla edes totta,nuorena lähdin itseäni 10 v vanhemman miehen matkaan ja osoittautui että hän oli psykopaattinen narsisti joka vainosi vielä 10 v eron jälkeenkin, mutta lopulta pääsin hänestä (maksoi mm toisen lapsemme huoltajuuden,sittemmin lapsi on häneltä otettu sijaiskotiin jne)
Vanhenin ja viisastuin? vai yhtä tyhmäkö olen edelleenkin =)
Välissä oli pitkä hyvä tasa-arvoinen suhde jota rasitti narsisti exäni vaino,lopulta päätimme erota.Olemme edelleen ystäviä ja yhteisen lapsemme huoltajia.
Kohdalleni osui paria vuotta myöhemmin netissä ihana komea nuorimies..mies jota rakastan ja vihaan koska hän saa minut tuntemaan oloni mitättömäksi
Olemme olleet yhdessä noin vuoden,aluksi hän oli ihana ja on edelleenkin kun haluaa ja kunhan välillemme ei tule mistään (yleensä aivan mitättömästä) asiasta konfliktia.
Asiaan:miesystäväni viettää paljon aikaansa somessa (ei sallittua mulle) ja harrastaa siellä lähinnä trollausta,hänellä onkin somessa melko vttumaisen miehen maine,hän rakastaa kun saa aikaiseksi riitaa,facebookkia saisin itsekkin käyttää jos otan hänet kaveriksi.Muutoin olen kuitenkin netissä aina "tyrkyttämässä itseäni kaikille miehille".
En siis käy enää missään muutenkuin lukijan roolissa.
Jos aamuisin koitan herättää hänet töihin teen sen "vittuillen ja rähisten",tosiasiassa koitan huhuilla että hei kulta,olisi aika nousta jos meinaa ehtiä töihin tms.Jos en saa häntä hereille ja hän myöhästyy on syy siinä etten ole edes yrittänyt herättää...tosiasiassa olen mutta kauniisti jottei sanomista tule.Laitan hänelle eväät ja muut,etsin vaatteet (hän ei vuoden yhdessä olon jälkeen löydä muka edes puhtaita vaatteita mistään),herään joka aamu vaikka itsellä ei ole edes töitä,herään jotta hän pääsisi ajoissa matkaan.
Luonnollisesti pesen hänen pyykkinsä,siivoan ja kokkaan lähes 100% yksin,hän tekee ruokaa 1-2 kertaa kuussa,välillä teen ruoatkin päin persettä vaikka välillä olen taas maailman paras kokki. Kerran tehdessäni makaroonilaatikosta muunnelman hän raivostui totaalisesti,kädet nyrkissä huusi kuinka hän OLISI HALUNNUT TAVALLISTA makaroonilaatikkoa eikä mitään sooloilua,tätä huutoa ja syyttelyä kesti n 15 minuuttia,3 lapsen äitinä mulle tuli elävästi mieleen lasten pienenä saamat raivarit.Kotona hän heittää kaiken lattialle,vaatteet,roskat,autonosia on siellä täällä, aina hän lupaa laittaa ne kohta sinne minne pitää...lopputulos on lähes 100% se että siivoan ne itse,mielestään hän kyllä siivoaa ja laittaa ruokaa aina kanssani,olen kai sokea kun en huomaa asiaa
Aikuinen tyttäreni on hänen mielestään aika idiootti,itseasiassa lähes kaikki ihmiset saavat häneltä maininnan "idiootti,retardi,vtun ääliö" somessakin hän kokee lähes kaikkien muiden olevan totaalisia persläpiä.
Jos sanon hänelle yhdenkin väärän asian,tai käytän väärää sävyä? niin saan kuulla itsekkin olevani vtun idiootti,tyhmä ämmä.
Olen häntä 19 v vanhempi mutta hän kritisoi kaikkia valintojani mukama suojellakseen minua mokilta jopa asioissa joista minulla on yli 20 v kokemus,suoranaista oman harkintani vähättelyä siis
Seksiä hän ei saa mielestään tarpeeksi,pihtaan aina (menkat tai olen totaalisen väsynyt,eli harvoin) enkä tarjoa koskaan hänelle suuseksiäkään (n 5-7 kertaa viikossa molo suussa )
Ei siinä mitään jos nuokin väitteet tulisi huumorilla,mutta voin vakuuttaa että huumori on kaukana, itse en saa koskaan "hoitoa" ilman että hänkin saisi,tätäkin on kuulemma usein tarjolla
Baariin tms mulla ei tietty ole mitään asiaa...jos en ole minnekkään menossa hänelle on ok vaikka menisinkin,mutta jos oikeasti olisin menossa niin "et kuitenkaan selviä ikinä kotiin tms",ei siis kannata toivoa tyttöporukassa ulospääsyä koskaan.
Autoillessa hän on rattiraivo,puikkelehtii itse pieniin rakoihin,ajaa ylinopeutta jne mutta auta armias jos joku tulee hänen eteensä,torvi soi,keskaria näytetään ja välillä hän huutaa täysillä kuinka vtun idiootti tuokin oli.
Välillä hän alkaa muutenkin huutamaan pienestäkin riidasta kuin hullu,muutoin en voi tätä kuvailla.Esimerkkinä vaikka kerta kun olin kaupassa,hän parkkiksella sopimassa auton renkaitten ostosta,hän soitti mulle kauppaan,jätin ostosreissun ja maksoin ne mitä olin ehtinyt koriin kerätä mutta viivyin liian kauan (vapaa kassa,max 3 minsaa) Autossa kysyin minne ollaan menossa ja hän ei tiennyt osoitetta joten alkoi mulle huutaa aivan täysillä että vitun ämmä kun kyselet tyhmiä tälläisiä äkillisesti alkaneita huutokohtauksia on ollut jo kymmeniä ja hän todella huutaa niin että korvissa soi.En koskaan auta häntä,en tue häntä,näen asian niin että kun autoa korjataan,olen mukana auttamassa,kun tarvii kirjoittaa virallinen valitus,minä kirjoitan jne
Jos joskus olen kipeä,hän on vielä kipeämpi,hän on aina oikeassa,minä väärässä.
Hän jättää mut täysin huomiotta,usein rangaistukseksi luulisin kuten esim aamuisin kun teen hänen lähtönsä mahdollisimman helpoksi enkä edes suukkoa saa,kun hän tulee illalla töistä ja jo ennen ovesta astumista hänellä on somekeskustelu käynnissä joten voi mennä 30 minsaa ennenkuin hän sanoo mulle muutakuin moi,mistään suukosta tai halista nyt haaveilemattakaan,mikä omasta mielestäni on melko outoa kun kyseessä aika tuore suhde.Itse ohi kävellessäni usein nopsaan halaan häntä tai annan suukon poskelle,silitän hiuksia tms.Kuuntelen kun hänellä on asiaa,kun mulla on saan usein puhua somen päälle ja parin päivän päästä onkin taas riidan aihe siinä kun en muka ole hänelle jotain kertonut vaikka fakta on vaan ettei hän ole kuunnellut.
Inhoan sitä kun alan vähitellen aina vaan enemmän miellyttämään häntä koska en halua riitoja,joka päivä ainakin kerran hän saa mut tuntemaan itseni huonoksi ja mitättömäksi.
Olen huomauttanut etten kamalasti jaksa arvostaa esim tapaa jolla hän haukkuu mua,mutta ei se kuulemma haukkumista olekkaan vaan puhetapansa vaan hänellä kun on tapana sanoa ihmisistä kaikenlaista tarkoittamatta sitä..just
Hänen isänsä on kuvailujen mukaan melko samanlainen ihminen joka kohtelee hänen äitiään kurjemmin kuin koiraa,syy jonka takia hän inhoaa isäänsä,kysymys kuuluu miten hän itse VOI OLLA huomaamatta että hänkin on samanlainen,haluaa vain saada toisen täysin tahtonsa alaiseksi,nöyryyttää toista.
Ja kolikolla on kääntöpuolensa,hän muistaa kertoa rakastavansa mua,välillä mainitsee että näytän hyvälle,hellii seksin jälkeen,seksi on mahtavaa hänen kanssaan,
sanoo fiksuksi ja sanoo arvostavansa..mutta teatteriako se sitten vaan on
Summa summarum,ei tästä elämästä näemmä mitään opi kun aina vaan antaa käyttää itseään kynnysmattona.
Vanhenin ja viisastuin? vai yhtä tyhmäkö olen edelleenkin =)
Välissä oli pitkä hyvä tasa-arvoinen suhde jota rasitti narsisti exäni vaino,lopulta päätimme erota.Olemme edelleen ystäviä ja yhteisen lapsemme huoltajia.
Kohdalleni osui paria vuotta myöhemmin netissä ihana komea nuorimies..mies jota rakastan ja vihaan koska hän saa minut tuntemaan oloni mitättömäksi
Olemme olleet yhdessä noin vuoden,aluksi hän oli ihana ja on edelleenkin kun haluaa ja kunhan välillemme ei tule mistään (yleensä aivan mitättömästä) asiasta konfliktia.Asiaan:miesystäväni viettää paljon aikaansa somessa (ei sallittua mulle) ja harrastaa siellä lähinnä trollausta,hänellä onkin somessa melko vttumaisen miehen maine,hän rakastaa kun saa aikaiseksi riitaa,facebookkia saisin itsekkin käyttää jos otan hänet kaveriksi.Muutoin olen kuitenkin netissä aina "tyrkyttämässä itseäni kaikille miehille".
En siis käy enää missään muutenkuin lukijan roolissa.
Jos aamuisin koitan herättää hänet töihin teen sen "vittuillen ja rähisten",tosiasiassa koitan huhuilla että hei kulta,olisi aika nousta jos meinaa ehtiä töihin tms.Jos en saa häntä hereille ja hän myöhästyy on syy siinä etten ole edes yrittänyt herättää...tosiasiassa olen mutta kauniisti jottei sanomista tule.Laitan hänelle eväät ja muut,etsin vaatteet (hän ei vuoden yhdessä olon jälkeen löydä muka edes puhtaita vaatteita mistään),herään joka aamu vaikka itsellä ei ole edes töitä,herään jotta hän pääsisi ajoissa matkaan.
Luonnollisesti pesen hänen pyykkinsä,siivoan ja kokkaan lähes 100% yksin,hän tekee ruokaa 1-2 kertaa kuussa,välillä teen ruoatkin päin persettä vaikka välillä olen taas maailman paras kokki. Kerran tehdessäni makaroonilaatikosta muunnelman hän raivostui totaalisesti,kädet nyrkissä huusi kuinka hän OLISI HALUNNUT TAVALLISTA makaroonilaatikkoa eikä mitään sooloilua,tätä huutoa ja syyttelyä kesti n 15 minuuttia,3 lapsen äitinä mulle tuli elävästi mieleen lasten pienenä saamat raivarit
.Kotona hän heittää kaiken lattialle,vaatteet,roskat,autonosia on siellä täällä, aina hän lupaa laittaa ne kohta sinne minne pitää...lopputulos on lähes 100% se että siivoan ne itse,mielestään hän kyllä siivoaa ja laittaa ruokaa aina kanssani,olen kai sokea kun en huomaa asiaa Aikuinen tyttäreni on hänen mielestään aika idiootti,itseasiassa lähes kaikki ihmiset saavat häneltä maininnan "idiootti,retardi,vtun ääliö" somessakin hän kokee lähes kaikkien muiden olevan totaalisia persläpiä.
Jos sanon hänelle yhdenkin väärän asian,tai käytän väärää sävyä? niin saan kuulla itsekkin olevani vtun idiootti,tyhmä ämmä.
Olen häntä 19 v vanhempi mutta hän kritisoi kaikkia valintojani mukama suojellakseen minua mokilta jopa asioissa joista minulla on yli 20 v kokemus,suoranaista oman harkintani vähättelyä siis
Seksiä hän ei saa mielestään tarpeeksi,pihtaan aina (menkat tai olen totaalisen väsynyt,eli harvoin) enkä tarjoa koskaan hänelle suuseksiäkään (n 5-7 kertaa viikossa molo suussa
)Ei siinä mitään jos nuokin väitteet tulisi huumorilla,mutta voin vakuuttaa että huumori on kaukana, itse en saa koskaan "hoitoa" ilman että hänkin saisi,tätäkin on kuulemma usein tarjolla
Baariin tms mulla ei tietty ole mitään asiaa...jos en ole minnekkään menossa hänelle on ok vaikka menisinkin,mutta jos oikeasti olisin menossa niin "et kuitenkaan selviä ikinä kotiin tms",ei siis kannata toivoa tyttöporukassa ulospääsyä koskaan.
Autoillessa hän on rattiraivo,puikkelehtii itse pieniin rakoihin,ajaa ylinopeutta jne mutta auta armias jos joku tulee hänen eteensä,torvi soi,keskaria näytetään ja välillä hän huutaa täysillä kuinka vtun idiootti tuokin oli.
Välillä hän alkaa muutenkin huutamaan pienestäkin riidasta kuin hullu,muutoin en voi tätä kuvailla.Esimerkkinä vaikka kerta kun olin kaupassa,hän parkkiksella sopimassa auton renkaitten ostosta,hän soitti mulle kauppaan,jätin ostosreissun ja maksoin ne mitä olin ehtinyt koriin kerätä mutta viivyin liian kauan (vapaa kassa,max 3 minsaa) Autossa kysyin minne ollaan menossa ja hän ei tiennyt osoitetta joten alkoi mulle huutaa aivan täysillä että vitun ämmä kun kyselet tyhmiä
tälläisiä äkillisesti alkaneita huutokohtauksia on ollut jo kymmeniä ja hän todella huutaa niin että korvissa soi.En koskaan auta häntä,en tue häntä,näen asian niin että kun autoa korjataan,olen mukana auttamassa,kun tarvii kirjoittaa virallinen valitus,minä kirjoitan jneJos joskus olen kipeä,hän on vielä kipeämpi,hän on aina oikeassa,minä väärässä.
Hän jättää mut täysin huomiotta,usein rangaistukseksi luulisin kuten esim aamuisin kun teen hänen lähtönsä mahdollisimman helpoksi enkä edes suukkoa saa,kun hän tulee illalla töistä ja jo ennen ovesta astumista hänellä on somekeskustelu käynnissä joten voi mennä 30 minsaa ennenkuin hän sanoo mulle muutakuin moi,mistään suukosta tai halista nyt haaveilemattakaan,mikä omasta mielestäni on melko outoa kun kyseessä aika tuore suhde.Itse ohi kävellessäni usein nopsaan halaan häntä tai annan suukon poskelle,silitän hiuksia tms.Kuuntelen kun hänellä on asiaa,kun mulla on saan usein puhua somen päälle ja parin päivän päästä onkin taas riidan aihe siinä kun en muka ole hänelle jotain kertonut vaikka fakta on vaan ettei hän ole kuunnellut.
Inhoan sitä kun alan vähitellen aina vaan enemmän miellyttämään häntä koska en halua riitoja,joka päivä ainakin kerran hän saa mut tuntemaan itseni huonoksi ja mitättömäksi.
Olen huomauttanut etten kamalasti jaksa arvostaa esim tapaa jolla hän haukkuu mua,mutta ei se kuulemma haukkumista olekkaan vaan puhetapansa vaan
hänellä kun on tapana sanoa ihmisistä kaikenlaista tarkoittamatta sitä..just Hänen isänsä on kuvailujen mukaan melko samanlainen ihminen joka kohtelee hänen äitiään kurjemmin kuin koiraa,syy jonka takia hän inhoaa isäänsä,kysymys kuuluu miten hän itse VOI OLLA huomaamatta että hänkin on samanlainen,haluaa vain saada toisen täysin tahtonsa alaiseksi,nöyryyttää toista.
Ja kolikolla on kääntöpuolensa,hän muistaa kertoa rakastavansa mua,välillä mainitsee että näytän hyvälle,hellii seksin jälkeen,seksi on mahtavaa hänen kanssaan,
sanoo fiksuksi ja sanoo arvostavansa..mutta teatteriako se sitten vaan on
Summa summarum,ei tästä elämästä näemmä mitään opi kun aina vaan antaa käyttää itseään kynnysmattona.