tänä yönä tää kaikki tulee päätökseensä...

  • Viestiketjun aloittaja väsynyt ja kivuissa
  • Ensimmäinen viesti
väsynyt ja kivuissa
Ei täällä kellään ole helppoa mutta vain itsekkäät luovuttaa! :)
No siitä voi olla montaa mieltä, että onko se luovuttamista, jos kokee että elämän lopetus on ainoa kivunhoitokeino. On lääkäritkii usein nostaneet kädet pystyyn ja sanoneet "sori, mä en osaa auttaa." Että se siitä. Parin viime päivän aikana tää on tuntunu vaan entistä vahvemmin mielessä koska kivut on lisäänty varmaan kymmenkertaisesti.
 
No siitä voi olla montaa mieltä, että onko se luovuttamista, jos kokee että elämän lopetus on ainoa kivunhoitokeino. On lääkäritkii usein nostaneet kädet pystyyn ja sanoneet "sori, mä en osaa auttaa." Että se siitä. Parin viime päivän aikana tää on tuntunu vaan entistä vahvemmin mielessä koska kivut on lisäänty varmaan kymmenkertaisesti.
Mikä sairaus tai vamma sun kivut aiheuttaa?

Onko niihin olemassa vahvoja kipulääkkeitä (eri asia määräävätkö lääkärit niitä aina)?
 
vierailija
Mikä sairaus tai vamma sun kivut aiheuttaa?

Onko niihin olemassa vahvoja kipulääkkeitä (eri asia määräävätkö lääkärit niitä aina)?
Tätini oli saattohoidossa, siis kuolemassa syövän takia, hänelle annosteltiin morfiinia pieniä määriä koska aiheuttaa riippuvuutta. Todella järkevää, hän kuoli kovissa kivuissa muutamassa viikossa mutta ei ainakaan ollut riippuvainen :eek:
 
vierailija
Itselläni psyykkinen sairaus joka välillä oireilee niin rajusti että olen kyllä rukoillut eutanasiaakin. Kuin ei sairaus koskaan parane ja sen kanssa on varsin raskasta elää. Vaikka olisi hyvä kausikin niin on kovin rasittavaa tämän kanssa eläminen silti. En usko että näihin psyk sairauksiin liittyviin eutanasia toiveisiin saadaan edes minun luonnollisen elinikäni aikana otettua minkäänlaista kantaa, saati sitten myönteistä, mutta puhumpa asiasta lääkäreille aina välillä ja muistuttelen asiasta. Minusta kun jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus päättää omasta elämästään ja kuolemastaan mikäli sairaus on vakava ja parantumaton ja aiheuttaa jatkuvaa kärsimystä. Mutta tästä ollaan varsinkin psyk. Sairauksien kohdalla ihan pihalla. Samanlainen se psyykkine kipu on kuin fyysinen... Molempia kun olennjpitinut kestämään. Itsemurha ei minulle ole taas vaihtoehto, koska itsemurhan tekeminen sitten taas juurikin tekisin tyhjäksi sen periaatteellisen vaarimukseni että ihmiselle on hänen halutessaan ja kärsiessä sietämätöntä tuskaa parantumattoman sairauden johdosta annettava kuolinapua. Haluan kuolla arvokkaasti, kauniisti ja varmasti ammattilaisten avustuksella enkä sätkiä missään hirressä tai oksennella jotain unilääkkeitä tai muuta yhtä sotkuista. Toisinaan kyllä joudun hiukan tehostamaan vaatimuksia ja siitä keskustelua lääkäreiden kanssa esin nälkälakkoilemalla. Minulla ei juurilaan muodostu nälän tunnetta joten jokin n 8 viikon tai 15 kilon nälkälakko on minulle suhteellisen ongelmaton toteuttaa.
Ja muuten sille kommentoijalle joka kerton saattohoidossa olleen sukulaisensa saanneen vain vähäisiä määriä morfiinia, jottei hän tulisi riippuvaiseksi, toivon asian tapahtuneen kymmeniä vuosia sittan. Muussa tapauksessa kyseessä on selkeä hoitovirhe josta tulisi tehdä valitus potilasasiamiehen kautta. Entisenä sairaanhoitajana voin kertoa että nkyisten saattohoitosuositusren mukaan saattohoito on nimenomaan palliatiivista eli oireita helpottavaa hoitoa. Tarkoituksena on nimenomaan helpottaa ja poistaa potilaan sairauteen ja kuolemaan liittyviä oireita kuten kipua pelkoa ahdistuneisuutta hengenahdistusta ym muita oireita joita potilailla on. Hoitokeinoja on huvin monenlaisia, mutta yleensä lääkehoito ja nimenomaan vahvat kipulääkkeet korostuvat tässä mikäli potilas oireilee kivuin. Lääkeannosten rajoittaminen tässä vaiheessa hoitoa sillä perusteella että potilas tulisi riiippuvaiseksi näistä on paitsi epäeettistä myös täysin hoitosuositusten ja käytäntöjen vastaista ja kertoo lääkkeen määrääjän olevan täysein ammattitaidoton lääkäri, eli kyseessä on suoraan sanottuna hoitovirhe jollaista ei saisi tapahtua! Tänä päivänä ei moista mokaa saa enää sattua mutta olen kuullut tuonkaltaisia asioita tapahtuneen ehkä n 30 vuotta sitten
 

Yhteistyössä