Tässä on teille siitä geenimuunnellun maissin tuottamasta

Viestiketju alueella 'Mitäs nyt? Aihe vapaa' , aloittaja vierailija, 12.01.2018.

  1. vierailija

    vierailija Vieras

  2. vierailija

    vierailija Vieras

  3. vierailija

    vierailija Vieras

    No sitä, että kun täällä lähes päivittäin nousee esiin se asia, että gm maississa on MYRKKYä, niin ihan samalla aineella ruiskutetaan ei-gm maissi, myös luomu, kuin mitä se siirretty geeni tuottaa. Eikä siitä ole vaaraa ihmiselle kun se ei hajoa ihmisen happamassa suolistossa vaan kulkee läpi.
     
    #3
  4. vierailija

    vierailija Vieras

  5. vierailija

    vierailija Vieras

    Jos siitä ihmiset sairastuu, mutta eivät itsekään tietoa saa mistään, ei noilla lehtijutuilla ole mitään arvoa.
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15666734

    "Since the identification and cloning of the first Bt insecticidal crystal protein gene in 1981 [16], the number of genes coding for novel insecticidal proteins has continuously increased, generating the need for an organized nomenclature system.

    In the first such system, names for Cry toxins and their corresponding genes included a Roman numeral (primary rank distinction) depending on the insecticidal activity of the crystal protein, namely:

    CryI for proteins toxic for lepidopterans,
    CryII for proteins with toxicity against both lepidopterans and dipterans,
    CryIII for proteins toxic for coleopterans;
    and CryIV for proteins toxic exclusively for dipterans [1].

    However, this system exhibited important complications;

    for instance, the activity of new toxins had to be assayed against a growing list of insects before the gene and the toxin could be named,

    some novel homologous proteins were in fact non-toxic as expected,

    and others (e.g., Cry1I) exhibited dual toxicity against dipteran and lepidopteran species [17].

    To avoid these problems, the Bacillus thuringiensis Toxin Nomenclature Committee was created and a novel system of classification proposed [8,17].

    In this new system, a novel toxin is given a four-rank name depending on its degree of pairwise amino acid identity to previously named toxins;

    additionally, grouping by this criterion does not imply a similar protein structure, host range or even mode of action. A"

    Miten se ei pystyisi syövyttämään suolistoa ihmiseltä, kun se tekee sen niin tehokkaasti sille koisaperhosellekin?
     
    #5
  6. vierailija

    vierailija Vieras

  7. vierailija

    vierailija Vieras

  8. vierailija

    vierailija Vieras

  9. vierailija

    vierailija Vieras

    OIKEA myrkytön luomu ei olekaan enää mikään vaihtoehto, kaupoista sitä ei saa. Tarkistin asian kun olin hirveän sairas monta vuotta sitten, eviran ylitarkastajalta, et se on luomusallittu. Tietyllä varauksella siis täytyy suhtautua kaikkiin vihanneksiin, Suomessa ainakin. Luomua yritetään pilata kaiken aikaa ja siitä tosiaan voi sairastuakin.
     
    #9
  10. vierailija

    vierailija Vieras

  11. vierailija

    vierailija Vieras

  12. vierailija

    vierailija Vieras

    #12
  13. vierailija

    vierailija Vieras

    Lehtiartikkeli vuodelta 2005 taitaa olla vastaisku tähän aiempaan:
    http://slideplayer.com/slide/4419676/

    Miksi niitä eläinkokeita on ikinä on tehty, jos ei haluta uskoa tuloksia? Myrkyllisyys on aivan selvä. Maltodekstrini ja askorbiinihappo, joka maissista tehdään, tietysti täytyisi poistaa kaikista lääkkeistä, eikä se taida onnistua, kun ovat niin kytkyssä patenttiensa kanssa, solmussa niihin?
     
    #13
  14. vierailija

    vierailija Vieras

    "Bacillus thuringiensis (Bt) is an aerobic, sporeforming, Gram-positive, rod-shaped bacterium distributed widely in the natural environment from the Arctic to the Tropics (Martin and Travers, 1989).

    The entomopathogenic and insecticidal action (“sotto” disease) of the bacterium was first noted by Ishiwata in Japan in 1901.

    In 1915, another strain was found in Thuringia, Germany, by Berliner, who named it B. thuringiensis.

    The first Bt-based microbial insecticide was commercialized in France in 1938;

    Bt
    was registered in the United States in 1961.

    Thorough overviews on the history, biology, early and current use, and (eco)toxicology of this most important microbial insect control agent are available (Bravo et al., 2005; Burges, 1981; Glare and O’Callaghan, 2000).

    This section will address issues related to the conventional use of this bacterial insecticide and genetically engineered crop plants expressing Btinsecticidal toxins will only be mentioned when appropriate." täältä lainattu-
     
    #14
  15. vierailija

    vierailija Vieras

    Jos joku kiinnostui "sotto"disease- aiheesta, joka löytyi tuota kaukaa, tässä siitä perhosen taudista. Olen muuten saanut (ei ollut Ruskovilla se, vaan joku muu) melkoisen ihottuman, vaikka pesin sen kerraston. Lääkäri antoi sille oireelle tubular nummularus- diagnoosin. Se tosiaan rajoittui vain sinne, missä paitakin oli, mut olihan hurja reaktio.:sick::cool:
     
    #15
  16. vierailija

    vierailija Vieras

  17. vierailija

    vierailija Vieras

  18. vierailija

    vierailija Vieras


    surku lapsia, kun kaikki pilataan...
     
    #18
  19. vierailija

    vierailija Vieras

    #19
  20. vierailija

    vierailija Vieras

    "Suosituksen valmistellut työryhmä:
    Outi Nuutinen FT, ravitsemusterapian lehtori Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto

    Ulla Siljamäki-Ojansuu MMM, johtava ravitsemussuunnittelija Tampereen yliopistollinen sairaala, Ravitsemussuunnitteluyksikkö

    Ritva Mikkonen ETM, ravitsemussuunnittelija Tampereen yliopistollinen sairaala,

    Ruokapalvelut Terttu Peltola MMM, ravitsemussuunnittelija Tampereen yliopistollinen sairaala,

    Ravitsemussuunnitteluyksikkö Marja-Leena Silaste FT, ravitsemussuunnittelija Oulun yliopistollinen sairaala, Ravintopalvelut

    Heini Uotila ETM, kehittämispäällikkö Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Ravioli

    Sirpa Sarlio-Lähteenkorva FT, neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö"

    Järkyttävää, miten voi päätyä MALTODEKSTRIININ käyttöön. Eikö kukaan ole kertonut, että se maissi tekee reikiä suolistoon?
     
    #20
  21. vierailija

    vierailija Vieras

    Myrkkymaissi pilaa vähitellen pohjavedet ja pellot kokonaan...
     
    #21
  22. vierailija

    vierailija Vieras

  23. vierailija

    vierailija Vieras

  24. vierailija

    vierailija Vieras

    Kääriydyin juuri folioon ja siirryn nyt nurkkaan sikiöasentoon itkemään.
     
    #24
  25. vierailija

    vierailija Vieras

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti