¤ ¤ Tammikuun tuikkeet 2016 ¤ ¤ elo-syyskuu

Pitkälle oot Welmu päässy "paljastumatta"! Ja kivat ultrakuulumiset! Mäkin pääsin pitkälle yli puolen välin viimeksi. Nyt ei toivoakaan, oli pomollekkin kerrottava nt-ultran jälkee kun ois huomannu heti...

 

Hei taas pitkästä aikaa! Sori kun en ole päivitellyt listaa, olin reilun viikon poissa, mutta nyt pitäisi olla ajan tasalla. Tervetuloa uudet!! Kiva kun joku jaksaa kirjoitella.

Onkos teillä ilmaantunut uusia raskausoireita tai tuntemuksia vai jäänyt vanhoja pois?

Uutena oireena on valtava paineentunne jaloissa. Seuraakohan tästä hirveät suonikohjut, kulkevat nimittäin suvussa... Välillä on päiviä, jolloin tekee mieli nostaa koivet ilmaan ja pyöritellä, jotta ei tuntuisi niin pahalta. Jalkahierontakin kelpaisi. Paheneekohan tämä loppuraskautta kohti? Ajattelin hakea muutaman parin tukisukkia, jos välttyisi suuremmilta vahingoilta. Tiedä sitten onko niistä mitään iloa....

Pahoinvointi ja väsymys ovat kadonneet täysin, olen elämäni kunnossa (toistaiseksi). Onneksi liikkeet tuntuvat hyvin selkeästi pitkin päivää, en muuten varmaan enää uskoisi olevani raskaana Tunsin liikkeet ekan kerran 16+ viikolla, mies on tuntenut liikkeet vatsan päältä 19+0 lähtien. Ei ole aiempaa kokemusta mihin verrata, mutta kovin aktiiviselta lapselta vaikuttaa, vähän väliä jotain möykkää. Lennettiin eilen takaisin Suomeen ja tuntui nousun aikana, että dude tulee vatsasta läpi! Kaippa se semmoisen ryminän ja paineenvaihtelut aistii. Ihanaa kun liikkeet tuntuvat, mutta toisaalta taas huolestun heti, mikäli ei muutamaan tuntiin tunnu mitään.

Rakenneultra ylihuomenna, vähän jänskättää että onko kaikki hyvin... Sukupuolta ei ajateltu kysyä.

Heinis1 ja Wellmu onnea hyvistä ultrakuulumisista!!!

Meillä on seuraava neuvola öööö tämän kuun lopulla(?) ja sillä kerralla käydään ilmeisesti tarkemmin läpi noita KELA-asioita. Hyvä näin. Sen verran yritin työpaikalla selvitellä, että mitä pitää ilmoittaa kenellekin, missä muodossa ja millä aikataululla, mutta vähän pihalla vielä ollaan. Niin tuntui kyllä olevan työpaikkakin; miesvaltainen ala ja ilmeisesti olen ensimmäinen työntekijä 20v. aikana joka jää äitiyslomalle Mutta eiköhän kaikki selviä aikanaan.

Onko teillä ollut joitain ruokamielitekoja?

En muista kerroinko tästä jo aiemmin, mutta mulle tulee aina välillä ihan out of nowhere sellainen "vitsit kun sais piparkakkutaikinaa" -fiilis! Siis nimenomaan taikinaa, pipareista viis. Olisi ihanaa syödä sormin kulhosta rasvaista, maukasta ja mausteista taikinaa <3 Enteileeköhän tämä jouluvauvaa? Toivottavasti ei, mieluummin synnyttäisin vasta tammikuun puolella.

Leppoisia odotuksia.

Bons ja Pikku-Possu 21+0

 

Kantsii hommata lääkinnälliset hoitosukat, triplasti kalliimmat mut 100 kertaa paremmat, just laskimoverenkierron ongelmiin. Kestävät vaikka vuoden ja ovat yksilöllisesti mitatut. Jos pelkona kohjut ni heti hankkimaan! Säästyt ehkä jopa myöhemmin ongelmilta ja saat kevyemmät jalat!

 

Liikkeet myös vahvistuneet vihdoin ja torstaina on rakenneultra, toivottavasti saadaan tietää kumpi tulee ja toivottavasti kaikki hyvin. Muuten en ole vauva-asioita ehtinyt juuri pohtimaan kun työ- ja arkikiireet alkaneet. Maha näkyy jo sen verran selvästi että ei jää kenellekään enää epäselväksi

Galette rv n.20

 

Keijunkainen kiitos vinkistä, soittelin eilen paikalliseen jalkahoitolaan ja kyselin noista hoitosukista. Fysioterapeutti siellä kehotti ensin kokeilemaan markettien lentosukkia ja jos ne eivät riitä, niin sitten otetaan mitat koivista lääkinnällisiä hoitosukkia varten. Vähän kalliiltahan ne kuullostivat, kokeillaan nyt noita halpiksia ensin

Eilen käytiin rakenneultrassa. Täytyy myöntää, että vähän ehkä petyin koko toimitukseen. Suurimman osan ajasta ruudulla näkyi zoomia epämääräisistä elimistä, joita en todellakaan osaa tulkita, ja ultraajan ulosanti ei ollut mikään erityisen hyvä, vaikka muuten ihan symppis nainen olikin Mutta sen verran nyt saatiin tilanteesta irti että kaikki on tutkimusten perusteella hyvin, ja sehän on se pääasia!

Saatiin ekstra-aika neljän viikon päähän, tuolloin tarkastellaan sikiön munuaisia vielä tarkemmin; miehen suvussa munuaisiin liittyvää perinnöllistä sairautta, ja vaikka onkin hyvin epätodennäköistä, että olisi periytynyt lapselle (olemme ilmeisesti molemmat vanhemmat terveitä) niin halusivat kuitenkin varmistaa. Vissiin Keski-Pohjanmaalla on tavattu enemmänkin sukuja joilla tämä vitsaus, mikäli nyt tulkitsin ultraajan sanomaa oikein.

Rupesin eilen illalla unen pöpperössä pohtimaan, että mitä jos en rakastakaan lasta tai osaa kiintyä syntymän jälkeen? Mitä jos tunne jääkin tasolle "jaa tässä tää nyt ois, ihan söpö, pitääpä pitää hyvää huolta"? Päivänvalossa moiset ajatukset tuntuivat kaukaisilta ja hölmöiltä, mutta tuleepa pohdiskeltua näin esikoisen odottajana... Eksyin yöllä myös keskusteluketjuun, jossa toisen lapsen odottajat panikoivat, että kuinka voivat koskaan rakastaa kuopusta yhtä paljon kuin esikoista. Mites muilla, onko missään vaiheessa ollut pieniäkään epäilyksiä että osaako sitä sitten aikanaan kiintyä "oikealla tavalla"?

Tuli tänään taas vähän kirppisteltyä pikkuvaatteita, sekä eka "oikea" mammapaita äipälle.

Bons & Pikku-Possu

 

Hei vaan! On tosi kauan aikaa siitä kun viimeksi täällä kävin. Esikoisen aikana ei mennyt varmaan päivääkään kun en olisi täällä roikkunut Niin se oli vain jännää aikaa se.

Niskaturvotusultrassa tuli uusi la 1.2 eli sen voisi päivittää minulle. Toisen ollessa kyseessä mahdollisuudet ovat kuitenkin hyvät tammikuun vauvalle heh.

Oireita ei ole paljoakaan eikä liikkeitä tunnu nyt viikoilla 16+5 vielä ollenkaan. En ota stressiä kun ei tule mitään vuotoja eikä kipuja. Ja eilen neuvolassa kuultiin hyviä sydänääniä

Mulla kesti kyllä jonkun aikaa ennen kuin todella kiinnyin vauvaan ja aloin rakastaa sitä. Tykkäsin vauvasta kuitenkin. Sehän on ihan vieras ihminen ja minun piti ainakin ensin saada oppia tuntemaan hänet eikä sellaisen vastasyntyneen kanssa voinut oikein kunnolla edes kommunikoida. Mitä vanhemmaksi lapsi tuli sitä enemmän aloin iloitsemaan hänestä. Nyt parivuotiaana se on ihan huipputyyppi, vaikka rastaakin "vähän" vanhempiensa hermoja

Mietin sitä että mitenköhän pystyn rakastamaan tätä uutta yhtä paljon ja samalla antamaan esikoiselle hänen ansaitsemansa huomion. Mutta toisaalta tunnen nyt enemmän kiintymystä mahavauvaa kohtaan, koska ajattelen sieltä tulevan vähän samanlaisen tyypin, kuin mitä isosiskonsa on. Ei sellaisesta voi olla tykkäämättä Ekalla kerralla en osannut rakastaa mahavauvaa millään tavalla. Tietysti huoletti että miten se siellä pärjää ja odotin innolla hänen kohtaamistaan mutta ei mistään rakkaudesta voinut vielä puhua.

Meillä aloittaa esikoinen päiväkodin tulevana maanantaina ja sekös vasta äitiä huolestuttaa...

 

Heippa vaan!
Tänään olikin neuvolakäynti ja kaikki näyttäisi olevan ok. Sydänäänet kuultiin pienen etsinnän jälkeen ja kyytiläinen meni kovasti karkuun sitä laitetta

Eilen taisin ekan kerran tuntea liikkeitä!? Jotain kuplivaa tuolla masussa tapahtui, mitä ennen en ole tuntenut. No sitä kesti hetken eikä tänään ole tuntunut mitään.. Mulla tosin istukka on edessä, mikä ilmeisesti vaimentaa tuntemuksia ja neuvolassa sanoivat että saattaa mennä vielä monta viikkoa ennenkuin tunnen mitään selvemmin.

Nyt on muutamana päivänä ollut myös lievää kipuilua ja jomotusta, lähinnä jos töissä on pitänyt kiirettä. Ilmeisesti ovat niitä liitoskipuja ja muita kohdun kasvuun liittyviä juttuja.

En nyt muista, mitä kaikkea tuolla aiemmin kyseltiin mutta tuohon rakkausjuttuun voisin sanoa, etten vielä tunne varsinaista rakkautta. Odotan innolla kaverin näkemistä ja syliin ottamista, mutta en näe itseäni vielä äitinä en kuitenkaan epäile sitä, ettenkö rakastaisi pikkuista. Onhan se osa minua.

Rakenneultraan on enää kaks viikkoa, jännittää!

Mymmeliini 18+1

 

Rakenneultrassa käyty ja kaikki hyvin! Sukupuoli jäi vielä epävarmaksi ja päädyttiinkin menemään vielä yksityiselle 4D ultraan.

Mulla oli jotenkin vaikeuksia kunnolla kiintyä toiseen lapseen aluksi kun tuntui että tavallaan petän esikoista rakastamalla myös jotain muuta yhtä paljon. Meni kyllä ohi ja nyt molemmat on ihan yhtä rakkaita. Jotenkin uskon että tähän kolmoseen on helpompi kiintyä kun tavallaan muutos on pienempi.

 

Itse en raskausaikana halunnut kiintyä vielä vauvaan kun pelkäs loppuun asti että jotain huonoa käy. Synnytys ei mennyt ihan putkeen joten syntymän jälkeen meni varmaan kuukaus kun vasta oli varma että tämä on mun eikä sitä oteta enää pois Tietysti Kätkytkuolemat ym hiipii välillä mieleen kun kaverin vauva kuoli päikkäreitä nukkues mutta yrittää vaan heti miettiä kivoja asioita jos alkaa hiipimään mieleen. Tähän tulevaan en vielä tunne mitään muuta sidettä kuin liikkeitä. Kuulostaa kylmältä mutta ei kaikki ole heti mitään superäitejä jotka tietää kaikesta kaiken tai "hurahda" heti sikiöön tai vauvaan Eikä ssiitä tarvi olla huolissaan rakenneultran jälkeen alkaa tuntumaan vähän todellisemmalta että on tulossa.

 

Mä uskon myös että siihen vauvaan kiintyy kyllä syntymänjälkeen, koska luonto on järjestänyt niin. Samalla lailla kuin hormonit vaikuttaa alkuraskaudesta niin myös syntymän jälkeen. Ja niissäkin on meidän naisten välillä eroja joten kai se "rakastuminenkin" on yksilöllistä. Turhaa huolta ei kannata asiasta etukäteen kantaa! Ja joskus synnytysmasennus tms sotkee alkuun mutta siihenkin on nykyisin apuja saatavilla. Koko maailman tunteet palas kyllä itelle kun sain esikoisen. Uskon että nyt käy samallai!

 

Kuulumisia täältäkin pitkästä aikaa! Taukoa tosiaan tullut, kun kiirettä pitänyt Suomeen muuton, töihin paluun, päiväkodin alkamisen ja tietenkin sairastelun tiimoilta!

Viikkoja kasassa 20+5 ja liikkeitä tunnen jo kovasti. Viime viikolla oli rakenneultra ja siellä kaikki hyvin. Lupaili meille pientä poikaa

Huono olo vaivaa enää satunnaisesti, mutta nyt tosiaan päällä vuosisadan flunssa kurkkukipuineen ja kaiken kukkuraksi sain vielä esikoisen tuliaisina päiväkodista silmätulehduksen... Hurjan rankaa pyörittää arkea ja käydä töissä näin puolikuntoisena ja raskaana. Olen jaksanut panadolin voimalla ja tänään alkaa tuo antibioottikuuri silmätulehdukseen (toivottavasti en ole tehnyt mitään haittaa vauvalle noilla lääkkeillä....?) Luonne ei vaan anna periksi hakea sairaslomaa ennen kuin pää on kainalossa!

Hankintoja olen hieman tehnyt eli pieniä poikamaisia vaatteita. Muutoin kaikki isompi tallessa esikoiselta. Tietenkin mieli tekisi laittaa kaikki uusiksi!

Minäkin uskon, että vauvaan kiintyy kunhan hän vain maailmaan saapuu. Esikoista kohtaan on varmasti erilainen rakkaus läpi koko elämän, toiseen yhtä suuri mutta erilainen

Hyviä vointeja kaikille!

 

Kiva kuulla erilaisia kokemuksia tuosta kiintymisestä! Kai ne asiat vain loksahtelee paikoilleen omalla painollaan.

Onnittelut hyvistä ultrakuulumisista!

Äh en millään jaksaisi odottaa vuoden vaihteeseen. Eka puoliska vain jotekin hujahti ohi, nyt taas aika muka matelee?? Ehkä se johtuu noista liikkeistä, saa useasti päivässä konkreettisen muistutuksen siitä että joku on matkalla maailmaan niin ei pääse unohtumaan <3

Eilen saatiin neuvolasta raskaustodistus ja käytiin kelan raha-anomuslomaketta läpi, puhuttiin mahdollisista lomista ja hoitovapaista yms. Otettiin myös ensimmäinen SF-mitta, nätistä osui käyrälle.

Bons & Pikku-Possu 22+2

 

Heippa kaikille!

On jäänyt kuulumiset päivittelemättä tänne, kun on parisuhde-elämä ollut melko raskasta ja vienyt turhaan energiaa. Mies käyttäytyy hirveän itsekkäästi ja saan itkeskellä yksikseni huomiotta jäämistä.

Vauvalla toivottavasti kaikki hyvin,ensi viikolla ois rakenneultra ja sitä odotan kovasti. Olen ihan pieniä hipaisuja mahassa tuntenut ja toivon,että ne ovat vauvan liikkeitä.

Oma vointi ollut muuten tosi hyvä, mutta nyt viikon aikana tullut aamuisin pientä pahoinvoinnin tunnetta. Jännää,minulle siis näköjään tulee pahoinvointia vasta keskiraskaudessa. maha on omasta mielestä jo kovin iso,mikä vähän harmittaakin, kun taitaa olla lähinnä syömällä aikaan saatua..

Tsemppiä odotukseen muille!

OdessaK viikolla 19

 

Sokerirasituksessa istuskellaan. Ei ollut niin kamalaa kuin ennakkoon oletti nyt 19+4 ja 16.9 vasta ru, ei malttaisi odottaa
Olo on hyvä. Välillä on kunnon virtapiikkipäiviä ja välillä täysin veto pois-päiviä

 

Voihan flunssa! Löysi siis minutkin ja olo kuin jyrännyt alle jääneellä. Kurkku kamalan kipeä, nenä vuotaa ja päätä särkee kuumettakin mittailin, mutta alilämmöllä mennään... Oon kyllä mielestäni sairastanut ihan riittävästi jo tälle vuodelle!

Kiva kuulla, ettei sokerirasitus ole kaikille kurja kokemus. Itsellä se on vielä edessä, mutta vasta reilun kuukauden päästä.

OdessaK, harmi että parisuhde on tökkinyt :/ toivottavasti saatte asiat järjestykseen! Käytiin miehen kanssa ekassa perhevalmennuksessa ja siellä puhuttiin, että joskus jotkut miehet reagoi raskauteen siten, että saattavat lisätä menojaan eivätkä tunnu tajuavan asiaa ennenkuin vasta ihan loppuraskaudessa. Itse vähän pelkäsin omalta mieheltäni tollasta käytöstä, mutta hän yllätti ja osaa aika hyvin ottaa huomioon. Tai ainakin kyselee vointia ja pitää huolen, etten tee kovin raskaita juttuja enää.

Keskiviikkona on rakenneultra, toivottavasti flunssa helpottaa siihen mennessä!

Mymmeliini 19+4

 

Moikka taas!

Oli ihan pakko tulla kirjottamaan, kun nyt tais iskeä se "vauvakuume" sairastupaa pidellessä on ollut aikaa selailla vauvanvaatteita ja voi että kun ne on ihania! Tähän asti en ole ollut juuri kiinnostunut ja nyt tekis mieli alkaa täyttää vauvaa varten siivottuja kaappeja

Ja tästä päästäänkin kysymyksiin niille, joilla on enempi tietämystä. Kuinka paljon niitä perusvaatteita kannattaa samaa kokoa hankkia? Koosta 50cm on ilmeisesti hyvä aloittaa? Ja mitä kaikkea vaatetta tammikuiselle kannattaa hommata? Onko esim. kietaisubodyt vastasyntyneellä helpompia kuin tavalliset bodyt? Ja varmaan pitkähihaisia kannattaa pukea, kun on talvi? äitiyspakkaus aiotaan hankkia, mutta eihän sen vaatteet aluksi varmaan riitä?

Tulipa ehkä miljoona kysymystä ja osa jopa tyhmiä, mutta valaiskaa vähän ensikertalaista

Ja nyt tietty, kun innostuin niin huomenna rakenneultrassa selviääkin jotain kamalaa...

Mymmeliini 19+6

 

Omana kokemuksena Vaatemäärät Riippuu siitä kuinka usein tykkää konetta pyörittää ja kuinka nirso on käyttämään samoja vaatteita. Meillä oli ihan liikaa vaatteita Siihennähden ku tykkäs käyttää tiettyjä ja ainakin puolet jäi käyttämättöminä laatikon perälle. 50 koko on hyvä vaikka voikin olla väljä mut nopeesti kasvaa eron kiinni ja kietaasubodyt on käteviä pari ekaa kuukautta kun ei vielä uskalla väännellä pienen käsiä hihoihin ja 2 koon vaippoja jos syntyy yli 2,8kg (tutulle synty 2,5kg ja joutu käyttämään 2,8 asti ykkösiä ja 40 koon vaatteita) meillä oli esikoinen 4,5kg 54cm ja 50koko oli hyvä pari ekaa viikkoa kun oli joustavia vaatteita.

 

Moikkamoi pitkästä aikaa!
Onnea hyviä ultrakuulumisia saaneille
Noita vaateasioita olen itsekin miettinyt, kun ei ole ollut talvivauvaa aiemmin. Kietaisubodyja kannattaa olla alkuun. Itse tykkään niistä, missä nepparit. Kannattaa hankkia muutama pikkuvaate alkaen koosta 50. On kiva, että on muutama sopivan kokoinenkin vaate, vaikka monesti jää tosi nopeasti pieneksi. Kirpparilta löytää hyvin. Varmaan jotain jumpsuitteja tai muita kokohaalareita voisi olla myös hyvä olo talvella. Olisi ihanaa hommata joku söpö pikkuhaalari, mutta se taitaa olla aika turhaa.
Oletteko muita hankintoja vielä hankkimassa? Meillä isoja hankintoja hommaamatta vielä kaukalo ja kaksostenrattaat.
Heinis 22+3

 

Rakenneultrassa oli kaikki niinkuin pitää! Nyt vaan odotellaan kyytiläisen saapumista <3 eikä ihme, etten mitään potkuja tunne, kun istukka peittää koko etuosan. Siellä se kaveri kovasti potkiskeli enkä tuntenut mitään ja muutenkin oli kätilön mukaan kova liikkumaan.

Meillä on hankittuna vaunut, turvakaukalo ja pinnasänky. Nyt ultran jälkeen ajettiin kirpparin kautta kotiin ja löydettiin muutamia bodeja, paitoja ja housuja koossa 50 ja 56. Tosi vähän kyllä oli koon 50 vaatetta eikä sellasia potkuhousuja ollenkaan. Ite oon aatellut, että just potkuhousut olis hyvät käyttää bodyn kanssa. Sitten mietin sellasta, että millasen vaatteen tarvii potkuhaalarin kanssa?? Niitä tuntuu nimittäin olevan paljon kirppareilla myynnissä. Onko niiden alla ihan normi bodyt vai joku paita? Paita kyllä varmaan rullaantuu ylös.. Oon kyllä näköjään ihan uusavuton näissä asioissa! Mitenköhän selviin kun se vauva oikeesti syntyy

Mymmeliini 20+0

 

Hienoa että kaikki on hyvin
Ittelläki oli ekas raskaudes etuistukka. Turhautti silloin kun joka jutus luki että liikkeet alkaa tuntumaan n. rv16 jaepääli kokoajan ettei kaikki oo kunnossa kuin vasta rv 28 kun tunsi liikkeet.
Itsellä myös eka raskaus ja tämäkin - kohtu nousee todella korkealle, alkaa rintojen alapuolelta - sf mitoilla ei tee mitään mun kohdalla synnytyksessä kun oli 4-5cm auki niin vauva ei ollut vielä edes laskeutunu. Joutuu käymään pelkopolilla syksymmällä kun ei jäänyt hirveän hyvät tunnelmat ekasta koitoksesta. [/QUOTE]
Varmasti tulee sujumaan hyvin sitten kun vauva syntyy koska silloin sulla on oikea arvostelija (vauva) joka kyllä ilmaasee jos ei oo jokin hyvin ja pystyy kokeilemaan päälle vaatteita ym. itse en ollut pitänyt ennen syntymää vauvaa edes sylis ja hyvin on mennyt.

 

Hellou, pitääpä päivitellä kuulumisia.

Kun kesä on nyt virallisesti ohi ja illat pimenevät, niin vuoden loppuun tuntuukin olevan yhtäkkiä kovin vähän aikaa. Vauvahan syntyy ihan just! On sellainen olo, että pitäisi jo kovaa kyytiä ruveta ihan oikeasti valmistautumaan (=haalia vauvakamaa ja miettiä synnytystä).

Naputtelin juuri kelan sivuilla hakenukset äitiyspakkauksesta, vanhempainrahasta ja lapsilisästä, eli yksi asia ainakin poissa päiväjärjestyksestä. Mies kantoi tänään pinnasängyn sisälle ja nyt se odottelee eteisessä kasaamista. Käytettyjen vaunujen tarjontaa olemma katselleet tori.fi:ssä aktiivisesti jo muutaman päivän ajan. Sittereitä kanssa katseltu käytettyinä, mutta nyt mietityttää, että kuinka paljon sitä loppujen lopuksi tarvitaan / kannattaako ostaa vasta syntymän jälkeen mikäli kokee tarpeelliseksi... Prismasta bongattiin muumikuvioinen hoitoalusta pesukoneen päälle, mutta ei jostain syystä vielä saatu kotiin asti vietyä. Onpahan valmiiksi katsottuna.

Vaatepuoli on joten kuten hanskassa. Ajattelin pidättäytyä toistaiseksi lisäostoksilta ja tehdä kunnollisen inventaarion ja pyykkäykset jahka äitiysloma alkaa. Sitten voi tehdä vielä viime hetken hankintoja, ja varmaan tuleekin tehtyä

Hämmästyin melkoisesti viime viikolla, kun huomasin mustia liivejä käyttäessäni, että molemmat rintani olivat erittäneet muutamia pisaroita maitoa. Tai siis, en keksi mitä muutakaan ne kuivuneet läntit nännien kohdalla voisivat olla :'D Tämä on nyt toistunut parina muunakin päivänä. En osannut kyllä yhtään ennakoida, minulla ei ole oikeastaan koko raskauden aikana ollut kerrassaan mitään tuntemuksia rinnoissa. Ei monien muiden valittamaa arkuutta tai rintojen kasvua, ei kerrassaan mitään.

Liikunta ei luonnistu enää vanhaan malliin, hengästyn nopeasti ja reipas kävely aiheuttaa ikäviä tuntemuksia, pakko hiljentää vauhtia. En tiedä mikä yksi päivä oikein tuli, kun kinnasin parin kaverin perässä menemään ja maha meni todella raskaaksi ja pinkeäksi. Supistuksiako? Mutta tämä tila kesti ja kesti, jouduin soittaa miehen hakemaan autolla pois kun meni kulku niin hitaaksi ja säikähdin. Ei sinänsä voi sanoa että olisi kipeää tehnyt, mutta... epämiellyttävä olo. Loppui vasta kun pääsin kotiin lepäämään.

Painoa on tullut yhteensä 3 kg, masu kasvaa, possu potkii, on onnellinen ja tasapainoinen olo

Bons & Pikku-Possu

muoks niin joo tänään poksuu 25+0

 

Hellou! Täällä on nyt vihdoin raskauden puoliväli ylitetty. Nyt menossa rv 20+2. Viime viikolla aloin tuntea tunnistettavia potkuja mahastani, joita en enää epäile suoliston toiminnaksi.Pahoinvointinikin taitaa vihdoin olla takanapäin. Nyt jo 3 päivää oksentamatta!! Pystyn myös syömään ilman kuvotusta, ihanaa! Väsymys on nyt tullut uudestaan esille ja viikonloppuisin, kun on vapaata voisin nukkua vaikka kahden tunnin välein. Hemoglobiini oli alkainen, joten rautalisää mulle määrättiin.

Tiistaina rakenneultra ja sitä malttamattomana odotan! Onneksi aika on heti aamusta, niin ei tarvitse koko päivää jännittää.

Meillä on hankittuna jo pinnasänky, lipasto vaatteille ja turvaistuin.

Ihanaa odotusta kaikille! <3

 

Heissan!

Täällä voidaan erittäin paksusti ja pelätään noottia painnoususta. miehen kanssa edelleen jatkuvaa taistelua huomiosta,ehkä pitäisi vaan itse yrittää hellittää välillä.

Vauva liikuskelee kovasti ja muutamia kivuttomia supistuksia myös ollut, lähinnä töissä niitä tulee. Nänneistä mullakin erittyy jotain "esimaitoa", välillä enemmänkin.

Ei malttaisi odottaa pikkuista enää

OdessaK rv 22+0

 

Hei taas! Täälläkin on nyt rakenneultra takanapäin ja poikaa povattiin esikoistytön kaveriksi. Olen koko ajan ajatellut että poika se varmaan on kun raskaus on ollut erilainen verrattuna esikoiseen ja että olis kiva nyt vaihteeksi saada poikakin. Mutta täytyy sanoa että petyin silti hieman kun kuulin että poika tulee. Ihan hölmöä mutta näin se vain on. Meille tuskin tulee enempää lapsia kuin nämä kaksi ja jotenkin tuntuu ikävältä että ei tule enää toista tyttöä. Minulla on itselläni pikkuveli ja me ei olla oikein koskaan tultu keskenämme juttuun niin ehkä pojan vierastaminen johtuu siitä tai jotain. On se vauva kuitenkin varmasti ihan yhtä ihana kun se sieltä tulee, oli se sitten mitä sukupuolta tahansa. Katselin jo tänään poikien nimiä ja löysinkin jotain aika kivoja. Nyt pitää koittaa pehmitellä tota miestä niiden suhteen

Muuten oli kaikki aivan erinomaisesti siellä ultrassa ja kävi ilmi että mulla on istukka edessä kun viimeksi oli aivan takana. Tunnen silti liikkeitä ihan hyvin, varsinkin alavatsalla.

Bonsin mahahomma kuulostaa supistukselta. Ne on vaarattomia kunhan ne menee just levossa pois. Mulla ei maha tykkää ollenkaan jos housut vähänkin painaa alavatsalle. Iso pissahätäkin ärsyttää sitä.

Meidän ei hankintoja tarvitse tehdä paljoa mitään kun esikoisen jäljiltä on kaikki tallella. Turvakaukalo vuokrataan vakuutusyhtiöltä varmaankin taas. Jotain poikamaisen väristä vaatetta voisi tietenkin hankkia ettei raukka joudu pelkissä pinkeissä kulkemaan Onneksi mun oma mummuni on ollut kaukaa viisas ja ostellut meille lähinnä neutraaleja tai poikamaisia vaatteita. Vaatekaappiin ei tällä hetkellä mahdu mitään lisää eikä makuuhuoneeseen mitään uutta lipastoa tms., joten vaatteiden sijoittamista täytyy miettiä.

Olen vähän kateellinen teille, joilla tämä on ensimmäin kerta Kaikki on jotenkin niin paljon jännempää silloin.

 

Onkohan uus ketju lokakuulle tulossa ?