TAMMIVAUVAT 2007

17.11.06 Emma83 tyttö 2010g ja 42,5cm 33+4 Saana Isabella

27.11. HattiVatti poika 2660 ja 46 cm 35+0

2.12.06 Maria-84 poika 2490g ja 46cm 35+3

20.12.06 ibiza poika 2060g ja 44cm 36+0
tyttö 3350g ja 49cm 36+0

31.12.06 Minttuli77 poika 3080g ja 48cm

1.1. Santsu83 poika 3345g ja 48cm 38+6

2.1. pulleroballerina poika 3510g ja 49cm 39+5 Saku Oskari
Marihoi79 poika 3550g ja 49,7cm 38+2 Tuomas Arvo Kalevi
Ona86 poika 4270g ja 54cm 40+0 Leevi Julius

3.1. vilipi tyttö 3640g ja 51cm 39+4 Krista Karoliina
epuska tyttö3320g ja 52cm 40+2 "Justiina"
kanappa poika 2920g ja 48cm 38+5 Jere Ukko Kristian

4.1. Myyra poika 2450g ja 46cm 36+3 Ville Aleksi
Nipsu tyttö 4180g ja 51cm 41+5 Emmi Pinja Aurora
Tanja72 poika 3220g ja 52cm 39+1 Lenni Nuutti Akusti
iizi tyttö 2464g ja 44cm 38+2 Minni Ruusu Rebecca

5.1. Viveka-75 tyttö 3690g ja 51cm 37+0 Leona Aurora

6.1. Hilmuska poika 3845g ja 50cm 40+1 Ropert Johannes

7.1.cukkis poika 4455g ja 52cm 40+0 Oskari Heikki
IllanHämy poika 3456g ja 49cm
Tyffe tyttö 4100g ja 52cm
MiHLa tyttö 3300g ja 50cm

8.1. Lili77 tyttö 2910g ja 49cm 40+4 Pinja Sofia
lilijana tyttö 2850g ja 47cm 38+4 Nea Helena Tuulikki

9.1. Kränä poika 3355g ja 52cm 38+2

10.1. metu poika 3160g ja 49cm 38+3
sanuli tyttö 2615g ja 46cm 39+6
Lillerilalleri poika 4220g ja 54 cm 40+6
jänskättäjä poika 3610g ja 52cm 40+0

11.1. sirpa 23 poika 3810g ja 49,5cm 39+2 Joona Valtteri

12.1. Annette-79 poika 3490g ja 51cm 40+1 Joonas Alvin
Iitta tyttö 3160g ja 48cm Venla Minea Karoliina
keltainenaurinko tyttö 3345g ja 52cm 40+6
mallu86 tyttö 3350g ja 48cm 39+5

13.1. Poio poika 3670g ja 52cm Jere Matias
mikki hiiri tyttö 2775g ja 49cm 38+3 Miisa Amanda
-SuklaaSyöppö- poika 4035g ja 50cm 40+4 Leevi Elias Oskari
annilii86 poika 3150g ja 49cm 38+2
samu07 poika 4620g ja 55cm

14.1. Äippä07 poika 2880kg ja 47cm 38+2 Sami Petteri

15.1. Eeva82 tyttö 3746g ja 50cm 39+6 "Lydia"
Annilia poika 3090g ja 51cm Topias Jaakko Eliel
FourMomys tyttö 3200g ja 49cm Olivia Roosa Viola

16.1. Amalia K poika 3960g ja 53cm 39+3
melle poika 2800g

17.1. Piiuliina poika 3975g ja 52cm 41+5 Veeti Oliver

18.1. Röllimamma poika 4010g ja 53cm 42+0

19.1. galateija tyttö 3870g ja 50cm 40+1
Ella78 poika 3420g ja 51cm

21.1. Pikku-Akka poika Atte

23.1. akokiko poika 2900g ja 48cm 39+2 Niila Tapio
Aava-maria poika 4690g ja 53cm 40+0
hennukka tyttö Emma Lydia

25.1. pepsu tyttö 4030g ja 53cm 41+5 Aada Kaarina

26.1. Marianne80 tyttö 2410g ja 44cm Pinja-Maria

29.1.Emppu76 tyttö 4410g ja 52cm 41+3 Heidi Saara Kaarina

30.1. TeeTee72 poika 4080g ja 51cm 40+6 "Pete"

31.1.liini07 tyttö 3840g ja 52cm

2.2. Sartsa32 tyttö 3200gr ja 49,5 cm 40+5
saikku77 poika 4010g ja 52cm 40+6
Janette poika 3030g ja 48cm 40+2

5.2. Vilivinkka tyttö 4560g ja 52cm 41+4
sayenna poika 4800g ja 55cm 41+2 Aatu

10.2. Jadekettu tyttö 3420 g ja 51,5 cm 42+2

11.2.cartsa 81 tyttö 3900g ja 52cm 41+2

tyttöjä: 28
poikia:38<br><br>
 
Tännehän minäkin kuulun nykyään. =) Nostelen vähän, kun kadotaan muuten kaukaisuuteen.
sylissä on siis poika 2450g, 46cm. tai eihän tämä nyt noin iso sentäs vielä ole, heh. ei viikkoakaan synnytyksestä.
isot kirjaimet on aika hankalia näin yksikätisenä. hukkasin kantoliinan sidontaohjeen jonnekin, pitäisi etsiä kunhan saisi aikaiseksi.
kirjoittelen tänne taas joskus. jotenkin on jumissa tuolla odotuspuolella vielä. no, tänäänhän olisikin vasta rv37+2...
 
Hei!

Täällä ollaan kipuiltu syömisten kanssa koko ajan kun ollaan kotona oltu. Mies yrittää olla tukena ja tietty toivoo että tällä kertaa onnistuisi edes jotenkin kun kaksi vanhempaa lasta ovat olleet jo aika äkkiä pelkällä korvikkeella ja minä itkenyt huonoa vanhemmuuttani. Mutta jos jotain positiivista niin viime yönä ei mennyt pullosta maitoa ollenkaan eikä tänään eli ollaan nyt oltu vuorokausi ilman korviketta. Toissayönä annettiin kun meni jo kolmatta tuntia, tyttö valvoi ja minä väsyin. Ei ollu nälkä mutta se vaan on nyt ollut vauvalle sellaista seurusteluaikaa kahtena yönä tuo klo 3-5 aamulla. Olen nyt yrittänyt ajatella positiivisesti että kyllä se maito riittää kun on kuitenkin yöllä nukkunut melkein kuuden tunnin pätkän ja nyt päivälläkin nukkuu ihan älytön. Kakkaa ei vain meinaa kuulua. Taidan huomen aamulla maistaa vähän luumusosetta, jospa se menis sitten vauvallekin ja helpottais kun ihan selvästi on maha hieman kipeä ja piereskelee aivan älytön. Sanokaas viisaammat että eikös se kakka kuitenkin tulisi tulla rintamaidolla vähän useammin? No, huomenna kyllä soitan neuvolaan jos ei ala kuulumaan.

Synnytyksestä: TOsiaan, silloin yöllä heräsin kipuihin joita tuntui lähinnä alavatsalla. Ihan epäsäännöllisesti ja ihan alhaalla. Silloin kävin surffailemassakin koneella ja kerroin vielä että ei tunnu miltään en varmaan vielä synnytä. Mutta sitten tuli neljän aikaan kipuun muutos. Kävellessä kipu aina yltyi ja muuttui kuin renkaaksi lantion ympärille. VIeläkään en saanut kunnolla välejä mitattua, mutta kauratyyny ei enää helpottanut ja mies keitti aamukahvit itselleen. Kello 5.10 ollaan sitten kirjauduttu sairaalaan, jossa todettiin sisätutkimuksessa että olin jo 7cm auki. Olinpas todella ihmeissään! Niin paljon jo eikä nämä edes tuntuneet oikeilta supistuksilta. Kätilö oli merkinnyt kuitenkin supistusten välin minun ilmeestä päätellen 2-3 min. Suoraan saliin ja sänkyyn kiinni. '

Hyvä että vessassa sain käydä niin pullotti jo kalvorakko. Ilokaasua pyysin kivnlievitykseksi, mutta siitäpä tulikin tällä kertaa oksettava olo vaikka viimeksi sen teho oli ollut niin loistava. Ja vettä kun joi niin oksennus tulikin. Eli se siitä kivunlievittämisestä. Nopeaa oli kohdunsuu auennut ennen klo 7 9cm ja kätilö leikillään kysyi että jaksatko odottaa vuoron vaihtumista jos vasta seitsemän jälkeen synnyttäisit! No, siinä sitä kuitenkin oltiin kolme tuntia samassa tilanteessa ja kumpikin miehen kanssa väsyttiin. Minä nukuin supistusten välissä ja mies nukkui reilun tunnin keinutuolissa. Kunnes yhdeksältä lääkäri tuli ja lupasi lievitystä ja kalvot puhkaistiin vähän jälkeen yhdeksän. Kätilö oli tilannut lääkärin paikalle kun tilanne ei edennyt ja minä olin nukkunut väsymyksestä jo tovin aikaa. Ja kätilö tiesi kertoessani kivun paikan olevan edelleen alaselässä ja alavatsalla renkaanomaisesti, ettei kohdunsuu ollut auennut sen enempää kuin edellistä tutkimusta tehdessä. Eli olivat avaavia supistuksia, joiden voimasta ei tapahtunut kuitenkaan mitään. Jostain syystä oli hidastunut. Pari supistusta jouduin ottamaan "rennosti" koska reunaa oli vielä sentti jäljellä. Kunnes sitten klo 9.45 sain luvan ponnistaa, vaikka kyljelleen. Sen verran kuin hyvältä tuntui. Mutta minä en osannut sitä ja selälleen kääntyessäni mies piti kiinni niskan ja jalan takaa, että sain riittävästi voimaa ponnistaa. Koko synnytyskanavan läpi sieltä sitten tultiin ja kivut hellitti välittömästi. Klo 9.56 oli tyttö maailmassa!

Jälkisupistukset olivat kuin poltot olisi alkaneet uudestaan. Onneksi vain kaksi päivää ja niihin sain kunnolla lääkettä. Nyt kun ollaan rinnalla niin tuntuvat kivut tulevat takaisen mutta onneksi tajusin ostaa panadolia varastoon. Hieman kammo jäi synnytyksestä, mutta juttelin hoitajien kanssa siitä pitkään ja hartaasti ennen lähtöä. Ja kaikki synnytykset ovat yksilöllisiä. KÄtilön mukaan toisen synnytyksen kulun voi kuulemma ennustaa ensimmäisen perusteella, mutta kolmas ja seuraavat ovat kuulemma ihan yksilöllisiä tapauksia. Ja minulle tehtiin vuonna 2005 kaksi kaavintaa peräkkäin keskenmenon takia niin kätilö sanoi että ei ole ihme jos se olisi vaikuttanut erilaisiin supistustuntemuksiin. Kaiken muun voisin silti kestää uudelleenkin vielä, mutta se hormonitason romahtaminen on mielestäni kaikista kauhein.

Siihen kun olisi jonkinlainen lääke joka veisi sen masennuksen tunteen pois. Kun silloin kaikki tunteet kymmenkertaistuu ja ongelmat tuntuvat todella ylitsepääsemättömiltä. Väsyneenä se tulee aina, ja kun saa nukuttua tai muuten vaan levättyä niin olen ollut todella hyvän tuulinen. Mutta todellakin, toisinaan tuntuu että itku herkässä ja väsyttää eikä uni tule. Onneksi on kotona ja vauvakin on kotona niin ainakin iltaisin olen kuukahtanut sänkyyn kuin rätti kun olen vihdoin saanut vauvan nukahtamaan.

Mutta muillekin tilaa. Ihanaa saada purkaa jonnekin ajatuksiaan.

Vilipi ja viikon vanha tyttö
 
Miekin taidan sitten liittyä tälle sivulle kun olin tammimasujen mukana koko raskauden ajan. Pieni poikamme kyllä syntyi 31.12.2006 mutta etteköhän te huoli minutkin mukaan???

Meillä on arkea harjoiteltu nyt sitten vasta neljättä päivää. MInulle tehtiin kiireellinen sektio raskausmyrkytyksen vuoksi jonka takia sairaalassa meni pitempään. Kovasti tämä vielä on tätä rytmin hakua... välillä seurustellaan yöllä ja välillä päivällä. Ruokaa menee kolmen tunnin välein kun mulle sanottiin että pitäisi herättää kolmen tunnin välein syömään jotenka olen sitten herättänytkin. Painoa pojalla oli parin päivän kotonaolon aikana tullu 20g. Hyvä niin!!!!

Mutta nyt ollaan liitytty tänne...

Minttuli77 ja Poika 1vko3pvä
 
No niin,päätinpä minäkin nyt sitten kirjotella.....Eli meillä "jo" pian 8vkoa vanha neiti,tosin hää varmaa ois edellee mahassa jos kaikki ois menny niiku aikasempien raskauksien kanssa.

Tyttö siis syntyi kiirellisellä sectiolla,eteisistukan runsaan verenvuodon takia,vuotoa tuli ennen leikkausta istukasta n:600ml,sekii on kuulema vain arvoitu hemon mukaa,eli voi olla enemmänkin tullu.....olihan sitä valtavsti joka paikassa sillo.....siks siis lääkäri päätti että on leikattava koska istukka,minä sekä vauva ei oltas enää kestetty seuraavaa vuotoa. Niin ja istukka irtos leikkaussalissa ennenku edes irrotettiin.
Tällänen synnytys oli mulla,eli ei mikään mieleinen....olisin niin mielelläni synnyttäny alakautta ja halunnu vauvan rinnalle....vauva lähti suoraa salista keskolaan,vietti siellä 3½ vkoa ja pääsi jouluksi kotia....maailman paras joululahja saatii :heart: :heart: !!!!

Nyt neiti voi hyvin,hemo alhaalla mut keskosilla se on yleistä joten siitäkää ei tarvii hirmusesti huolehtia,rautalääke käytössä onneks.

Torstaina neiti oli tasan 3kg ja 49cm.


:heart: Emma83 ja Neiti pian 8vkoa :heart:
 
Hui kun väsyttää... :/

Sanotaan ettei vauvoilla ole rytmiä. Meidän vauva ainakin osaa herätä joko klo2 tai 3 yöllä ja valvoa sitten ihan reilustikin. Viime yönäkin valvottiin kellon tarkasti kahdesta eteenpäin, nukkumaan pääsin vasta puoli kuuden aikaan.

Mites muilla tuo maidon tuotanto ja imettäminen? Meillä vasta maanantaina neuvolatäti tulee punnitsemaan. Mutta minua huolettaa kovasti kun laitoksella joka vaipassa oli vauvalla kakkaa ja kotona ei ole maanantai-illan jälkeen tullut yhtään. Ilmavaivoja on kovasti, mahassa kiertää. Onko se maidon vähyyttä vai mistä se kertoo? Tietääkö kukaan?

Neuvolassa sanoivat että jos ei kahteen viikkoon (!) tule kakkaa niin sitten pitää auttaa. Minusta se on liian kauan. Muistaako joku kuinka monta pissavaippaa pitää päivässä tulla että tietää maidon riittävän vauvan tarpeisiin? Ajattelin ihan laskea kun ei anneta enää lisämaitoa ollenkaan. Oma itsetunto on nyt nollilla ja olen alkanut epäilemään tuon ruuan riittävyyttä. Pumpulla en saa mitään aikaiseksi vaikka olisi syötöistä pitkäkin aika. :/

Pitää alkaa päivällä syöttämään tiheämmin, herätellä vaikka. EI tästä muuten oikein tule mitään...

Vilipi ja tyttö 1vk1pv
 
pulleroballerina har
Moikka Vilipi!

Mulla on ollut ihan samanlaisia fiiliksiä imetyksestä ja maidon riittävyydestä. Tänään kuiteskin pumppaus yllätti ja sain kerralla tulemaan jopa 60 ml, joten ilmeisesti kova treeni auttaa...
 
Iltaa!

Kannustuksesta huolimatta, meillä taidetaan siirtyä korvikkeeseen. Olen koko päivän juonut ja syönyt todella tiheään ja herätellyt vauvaa syömään. Aina imetyksen jälkeen olen pumpannut käsipumpulla. Ja päivän saalis neljän pumppauskerran jälkeen: 20ml maitoa. Ja tunnin imetyssession jälkeen meni neidille vielä 70ml lisää maitoa, korviketta. Koko ajan on tuntunut että kyllä sitä maitoa tulee, mutta ei ilmeisesti tarpeeksi... :'( :'( Itkut on taas herkässä. Mutta onneksi mies on mukana ja on myös sitä mieltä, että kunhan saa maitoa, vaikka sitten kaupasta, niin sitten annetaan se sieltä mistä se parhaiten tulee. Toivottavasti saan olla vielä mukana tässä ketjussa vaikka olenkin korvikeäiti?
 
Heippa!!

Jäisin minäkin tähän ketjuun mikäli sallitte..?? LA 3.1.07, syntyi 2.12.06 rv 35+3

Poika ja 2490g oli painoa, pituutta 46 cm..

Synnytys oli helppo, kestoksi oli laitettu 4h 45 min.. Kalvojen puhkasulla hieman vauhditettiin aukeamista ja supistuksia, kun olin jo valmiiksi auki ja kaula kadonnut, näin siis siksi, koska sairastin raskaudenaikasta korkeata verenpainetta ja viimisellä ultrakäynillä todettiin, että lapsivettä vähän...ja sitten oli jotain napa virtauksissa vastusta, eli kauaa ei olis pojalla ollut hyvä olla vatsassa.. toki olihan se jo itekseenkin "käynnissä", mutta tiedä nyt sitä kuinka kauan siinä olisi mennyt..

Nyt ollaan jo arkea harjoiteltu kuukauden verran, saatiin myös poika jouluksi kotiin.. kivasti "oppi" syömään niin lääkäri laski pojakin kotiin :D :heart:
Täällä ollaan rytmiä haettu ja jonkin moinen ollaan löydettykin :D
Syö pääsääntöisesti 3-4.5 h välein, tai tuo pätee öisin, toki välissä on niitä huonoja öitäkin..Eihän kaikki yöt voi olla samanlaisia :kieh:

Imettämistä en päässyt kokeilemaan kun n. 10 kertaa.. pojalla kun oli nenämaha-letku.. ja sitten maidon tulo loppui kun stressasin niin paljon, ja vaikka kuinka yritin lypsää, ni se vaan loppu...

Onkos kaikilla th käynyt kotona?? Täällä ei ole mitään puhuttukkaan kotiin tulemisesta ja jo kaksi kertaa ollaan neuvolassakin käyty painoa mittaamassa :heart:

Pojalla oli 1kk neuvolassa painoa 3400g ja pituutta 50.5, eli aikas jässikkä jo :D

Nyt katsomaan mikäs tuhina sieltä makkarista kuuluu :)

Kyselkää uhmeesä jos jotain kiinnostaa enemmän kuulla :D Yritän olla hieman ahkerampi palstailija, kuin mitä odotus ketjussa =)

Maria :heart: Poika 1kk 6pvä

 
No moi! Ent. myyrä on nykyisin hoonolla soomella Myyra.
Pystyin nyt vasta rekisteröitymään, kun kone tuli huollosta. Joku jossakin on pöllinyt mun pilkut.

Meillä kävi terkka just tänään. Tampereella siis. Kysyi puhelimessa, että halutaanko mennä sinne vai tuleeko meille. Olihan se näin helpompaa. Esikoisen aikaan hoitaja ei edes kysellyt, tuli ilman muuta kylään. Tarkasti samalla meidän kämpän, onko sopiva vauvalle. Tänään ei tullut kämppätarkastusta, ellei tehnyt sitä siinä sivussa.

Tällä kertaa en saa imettää, mikä masentaa.
Viimeksi mulle kävi kanssa niin, että stressasin liikaa ja maidon tulo loppui siihen. Imetyksestä tuli mulle pakkomielle. Vietin vaan päivät miettimällä miten imetän seuraavaksi ja missä, tuleeko maitoa yms. Tiedän tunteen erittäin hyvin.
Mun mielestä ei tarvitse kokea huonoa omaatuntoa, jos maito loppuu. Ei sille voi mitään, jos on sen tyypinen ihminen, että huolehtii "liikaa". Hyvää äitiä ei kenestäkään tee pelkästään tisseistä vuolaana valuva maito.

Nyt olisin edes halunnut koittaa imetystä, mutta se kiellettiin mun lääkitykseni takia. (Joudun siis nykyään syömään solunsalpaajia.) Ymmärrän sen hyvin, mutta masentaa se silti. Mikään ei ole ihanampaa kuin oma vauva tuhisemassa rinnalla. Huokaus.
 
Huomenta!

Yö meni paremmin kuin edellinen yö. Nukuttiin sikeästi ja minä olisin kyllä voinut nukkua vaikka katkotta mutta lapsen syötin kerran yöllä mikä ei ole kovin iso urakka. Ja tällä kertaa siihen meni vain 1tunti! Lapsi söi pullosta ja vähän aikaa kiehnäsi, on vissiin tottunut nukahtamaan syliin. Ja minä nukuin pitkästä aikaa moneen kuukauteen mahallani :D Ihana asento!

Illalla alettiin miehen kanssa antamaan korviketta ja nyt aamulla vasta tarjosin rintaa. Ei ollut edes täyden tuntuiset mutta ettei pakkautuisikaan. Ja silti lisämaitoa kun jäi nälkäiseksi. Täydet kaksitoista tuntia olis luullut saavan maitoa sen verran aikaiseksi että lapsi on kylläinen mut ei niin ei. Rinnanpäät on nyt tosi arat kaiken lisäksi kaikesta siitä eilisestä pumppaamisesta. Jos joku sen aloittaa niin olkaa varovaisia ja rasvailkaa rintojen päitä ahkeraan. Ja kaalinlehdet rintojen päälle niin ei tartu liivinsuojukset kiinni ihoon. Tähdet lentää silmissä kun vauva imaisee kipeästä rinnasta. Mutta meillä on nyt oltu onnellisia siitä että vauva on tyytyväisempi, virkeämpi ja herää itse syömään ihan 3-4 tunnin välein. Se on parempi kuin kuuden tunnin unet monesti peräkkäin. Vaipatkin on alkaneet kastumaan ja se kakkakin tuli vihdoin.

Hoitaja muuten tunnusteli mun rinnat silloin laitoksella ja meinasi että minulla ei ole rinnoissa kuin kainaloiden puolella maitorauhasia. Kysyin että mistäs sen tietää, niin sanoi että kyllä synnyttäneellä äidillä tuntuu kun on siellä kuitenkin sen verran maitoa että rauhaset vähän turpoaa. Ja minulla on kuitenkin kohtalaisen suuret rinnat, ei kai ole kuitenkaan näköjään mikään imettämisen tae. Ja oma äitini on luovuttanut jopa äidinmaitoa sairaalaan kun on niin holisemalla tullut. Huomaa, että tästä aiheesta on tullut mullekin hieman pakkomielle... :ashamed: Mutta kiitos kun olen saanut purkaa tunteita myös täällä.

Meillä tulee terveydenhoitaja maanantaina käymään kotona. Meillä on käynyt aina ja Rovaniemellä asutaan. Olisin saanut käyttää neuvolassakin jos jokin hätä olisi ollut, mutta sanoin että mieluummin puhun täällä kotona rauhassa mieltä painavista asioista. Ja vihdoin tuli sitä pakkastakin! JES! Vihdoin saa petivaatteet tuulettumaan ulos ja pöpöt tapettua. No mutta aamusarjaa seuraamaan ja pienet päikkäritkin ehkä vois ottaa ;)

Vilipi ja Saara 1vk2pv (alkaa muuten toi tytön antama nimi jo kuulostamaan kivalta korvissa. Pojalle isosisko antoi aikoinaan nimen Kuisma, melkein jo kastettiinkin sillä nimellä, mut suku painosti että ei.)
 
Heipparallaa!

Minä täällä pirteänä, kun meidän "möykky" nukkui todella hyvin viime yön. yhden jopa viiden tunnin pätkän!!! Olen huomannut, että kahden - neljän tunnin unet kerrallaan päivällä ovat sopivat ja sitten olisi hyvä syöttää, niin poika pysyy rauhallisena.

Neuvolatätikin kävi keskiviikkona ja poika oli jo saavuttanut syntymäpainonsa, vaikka ensimmäinen viikko meni arpoessa tissin, pumppauksen ja korvikkeen kanssa. Nyt olemme olleet jo vuorokauden ilman korviketta, kun lopetin stressauksen imetyksestä ja maidon riittävyydestä. Päätin, että sitten syötetään vaikka korviketta palkästään, jos poika ei tule kylläiseksi. Yhtäkkiä eilen maitoa alkoikin tulla mielestäni enemmän ja olen saanut jopa pelkällä tissimaidolla pojan rauhalliseksi.

Illalla ajattelin jopa lähteä käymään alennusmyynnissä ostamaan itselleni uuden toppatakin ja poika jää isän kanssa kotiin syömään pumpattua maitoa...

Hyviä unia kaikille, pulleroballerina
 
elikkäs tähän pinoon kuulun.

tyttö syntyi rv 40+5, 4.1-07 klo.23.31 4180g ja 51cm.

iltasella alkoi n. klo. 18 aikaan supistelemaan ... olin kotosalla klo.20 asti, sillä kivut alkoi olla jo aika kovat. päästiin kysille klo 21. kätilö tutki ja tuumas et siehän olet jo 6cm auki, eikun synnytyssaliin.
laittoivat sydänanturit mittaamaan kohta pelmahti paikalle lääkäri ja 3 kätilöä lisää, eivät meinanneet saada sydänääniä kuuluviin. lääkäri puhkaisi kalvot. sain spiraalin. ja sitten tyttö päättikin syntyä klo:23.31. eli nopea synnytys oli.

ja lisään vielä et imetän . ja th kävi tiistaina silloin tyttö oli melkein ottanut syntymäpainonsa kiinni. kävin ke aamuna verikokeessa th sanoi et hb haluaa tietää... se oli 131. eli ok. sen takia halusi tietää sillä verenhukka oli 800ml. ja kohtu ei meinannu millään supistua synnytyssalissa, eli tuli kunnolla tuota verta. synnystyken jälkeen en päässyt heti suihkuun niin paljon heikotti, verensokerit alhaalla, et piti ensin syödä *yöpalaa* ja sit suihkuun...<br><br>
 
Myyra harmailee
Heipsun!

Kauankos tämä hormoonimyrsky kestikään? En yhtään muista esikoisen ajoilta. On ihan vauhko olo koko ajan.

Meidän sintti päätti sitten alkaa syömään öisin 80ml:n annoksia. Aikamoinen satsi tuohon ruumiiseen. ;) Päivällä menee sentään inhimillisemmin. Jospa tämä enteilisi pitempiä yöunijaksoja? Nyt syö 2-3 tunnin välein. Toivotaan, toivotaan.

Nyt, kun alan päästä tuosta imetyskieltomasiksesta alkaakin hirvittämään nämä kilot. Niitähän tuli sitten reippaasti, 25kg. Iiks! Millä ihmeellä saan kesään mennessä suurimman osan pois?!
Kaverilla on kesäkussa häät ja suunnittelin mahtuvani vanhaan mekkoon. Taitaa jäädä haaveeksi.Voi kyrsä!
Viimeksi mulla toimi ananas-raejuusto-sötkötys. Sitä kun välillä söi ruuan tilalla niin auttoi. Voi kun ei tulisi kamalia pakkasia niin pääsisi kävelylle.

Tämmöisiä jaaritteluja tällä kertaa. Ai niin. Esikoinen antoi aamulla esimakua tulevasta. Pissasi tyynesti lattialle, kun syötin vauvaa. Kiva, kiva. Toivottavasti ei ala ihan hulluuksiin, kun keksii että vauvan ruokailun aikana voi tehdä mitä vaan...

myyrä ja poitsu 8pv
 
Hei Myyra!

Vauhko olo? Siis onko sulla virtaa kuin pienessä pitäjässä? Anna tännekin vähän! :eek: Minä olen niin väsynyt että ei mitään rajaa. Ja meilläkin vauva on kuitenkin pullolla ollut tästä päivästä lähtien. Minulla kesti sitä hormonimyrskyä ensin kaksi päivää ylipirteetä ja sitten yksi todella maaninen päivä kunnes kolmas päivä synnytyksestä minulle iski se itku oikein hurrikaanin voimalla. Niin kuin ennenkin. Sitä itkua kesti vielä kotona pari päivää. Mutta nyt alkaa helpottamaan jo, mieskin uskaltaa jo puhua ihan normaaleja. Ja reilu viikko on synnytyksestä. Ei kaikki ole tietenkään mennyt vielä ohi, mutta ystäväni ovat kertoneet että heillä on yleensä mennyt kaksi viikkoa ihan liian pirteesti ja sitten tulee vasta se itku ja romahdus. Eli voihan se tulla myöhemminkin.

Meillä vauvan paino oli laskenut sunnuntainlähtöpainosta 100g neuvolan puntarin mukaan. Ja minä päätin että sitten mennään kokonaan pullolle. Alkoi jo menemään hermot kun vauva vain nuokkui ja oli oudon väsynyt koko ajan. Vaatimalla vaadin punnitusta eikä se th:kaan mielestä näyttänyt enää hyvältä tilanteelta. Näköjään isot rinnat eivät ole maidon tae, kun ei sitä rauhaskudostakaan ole tutkimuksissa paljoa löytynyt. :'( No, kunhan lapsi saa ruokaa jatkossa ja kasvaa hyvin....

Vilipi
 
Mullekin mies sanoi tänään, että pelkää mua. Huh, taidan olla aika hankala tapaus. :saint: Itkin tiistaina, kun päästiin kotiin, ihan joka asiasta. Sen jälkeen olen ollut kireänä kuin viulunkieli. Yritän ottaa rennosti vaan ja olla oma itseni, mutta ei onnistu sitten millään. Viinilasi illalla tosin helpotti hiukan. Nam, olipas hyvää pitkästä aikaa.

Väsyttää täälläkin, mutta se on auttanut hurjasti, että tuo 3-v on vielä muutaman tunnin päivästä hoidossa ja saan nukkua pikku päikyt. Eikä nyt ole ollut tuon imetyksen kanssa stressausta, se kulutti viimeksi loputkin mehut.
En ole moista ajatellutkaan, että maitorauhasiakin on toisilla enemmän kuin toisilla. Ethän sille maidon loppumiselle sitten mitään voi, vaikka mitä tekisit. Ja musta tuntuu ettei esim. meidän pojan ruokahalua tyydyttäisi mitkään tissit. Ehkä joku supertuottaja, mutta itse en ainakaan viimeksi sellainen ollut.
 
epuska
Tervehdys!

Saanen esittäytyä, olen Myyran tänne ohjaama herttaisen 3.1. syntyneen tyttövauvan äiti. Meillä alku oli hieman hankala, ja tyttö joutui synnytyksestä välittömästi lisähapelle ja lämmölle kaappiin, koska nielussa oli limaa ja ilmeisesti hän oli vetänyt lapsivettä henkeen tullessaan tähän maailmaan. Koko sairaala-ajan tyttö oli kirjoilla lastenosastolla.

Osastoaikana olin itse melko huonossa kunnossa, joten pulloruokinnassa oli tyttö. Maito nousi vasta kotona, ja täällä on kyllä ihan samat fiilikset tuon imetyksen kanssa, kuin monilla muilla näyttää olevan. Ei tiedä riittääkö maito, ja itkenyt oon, etenkin öisin, kun ei riitä ja pulloa on annettu.

Sitten taas olen positiivisempi, ajattelen, että tärkeintä on se, että tyttö saa ruokaa ja paino nousee, kun se on varsin hoikka tapaus. Tänään käytiin neuvolassa puntarilla, kun kotikäynti on vasta ma, ja piti tarkastaa, saako tyttö tarpeeksi ruokaa, ihan vaan äidin hermojen vuoksi. Paino oli onneksi noussut hyvin. Ja terveydenhoitajan mukaan se on tärkeintä. Että korvikkeella täällä mennään myös. Osan saa rintamaitoa. Huomaan kuitenkin, että mulla myös alkaa tuo imetysstressi painaa päälle. Mietin sitä kohta 24/7. Aina valveilla ollessani. Että imetyksen riemu on täällä vielä hukassa.

Mutta ihana kuulla, Myyra, että poika on kotona! Ja kasvaa ja voi hyvin. Teidän esikoinen on selvästi sitkeä mies, ja osaa ottaa tämän alkutaipaleen rauhallisesti, keskittyen olennaiseen: syömiseen ja kakkaamiseen sekä pissaamiseen! Toivottavasti esikoinenkin piakkoin tottuu tilanteeseen, onhan nyt ainakin äiti kotona. :)
 
Moi epuska!
Kiva juttu, että tyttö kasvaa. Tosi harmi, kun niin monta äitiä joutuu itkeskelemään imetyksen kanssa. Sitä luulisi, että maailman luonnollisin asia olisi ihan läpihuutojuttu, mutta ei tosiaankaan ole.
Kukas tuossa aiemmin laittoi, että maitoa alkoi tulemaan, kun vaan rentoutui ja lopetti stressaamisen?

Ei muutakuin vinkkupullo auki, mies yösyöttövuoroon ja kunnon lepoa. ;)

Terv. karmea äiti joka usuttaa toisia juopottelemaan :whistle:
 
Huomenta!

Joo, kukaan ei koskaan sanonut, kun ensimmäisen sain, että ei se alkuun ole se imettäminen mitään autuutta. Ja sen olen karvaasti kokenut kaikkien kolmen lapsen kohdalla että ei todellakaan. Mutta silloin kun rintaa tarjoan niin se tuntuu vaan niin oikealle. Tosin nyt kun olen ollut eilisillasta asti imettämättä taas niin ei edes ole rinnat täyden tuntuiset. Ja vaikka kuinka yritin olla onnellinen hyvistä tuloksista sairaalassa niin ilmeisesti ressaus kotona ei auttanut paljoa asiaa. Eilen imetin päivän ja vauva itki koko päivän. Raasu, oli puolesta päivästä viiteen hereillä ja minä vaan miehelle et mie imetän! Mies ei sitten oikein uskaltanut sanoa mitään kunnes ton viiden tunnin imettämisen jälkeen minäkin olin jo valmis myöntymään pulloon. Ja siihen se sitten loppui.

Olen huomannut että tuttavapiirissäni ei ole oikeastaan muita kuin joko korvikkeella ruokittuja vauvoja tai sitten sellaisia joita on imetetty kaksi vuotiaaksi asti. Ei ole oikein sellaisia ystäviä joilta voisi ihan oikeasti kysyä, että mitä nyt, kun ongelmien kanssa kamppailleet eivät niistä muka muista mitään, ja ne jotka on imettänyt sanovat ettei ongelmia ollut. Että kaikki meni alusta asti ihan hyvin. Minäkin kokeilin tuota että annetaan sitten pullosta jos ei muuten, mutta ei toiminut minulla :ashamed:

Mitä korviketta käytätte jos käytätte? Oli vähän muuttunut tuo nan-korvikejauhe. Ennen sitä sai tehdä päivän annoksen kerrallaan, nyt vain yhden annoksen kerrallaan. Eikä sitä tietenkään siellä kaupassa älynnyt katsoa sitä purkin kylkeä sen tarkemmin. Miten, voiskohan sitä keittää sen veden kuitenkin valmiiksi ja lämmittää sen pelkän veden mikrossa ja sitten vasta laittaa jauheen?

Onko muilla alavatsa kipuja vielä? Sattuu ihan äly paljon! Siis ei suoranaisesti mitään supistelua vaan jotain tosi epämääräistä. Ja maha on sekaisin, ruoka ei ole maistunut pariin päivään. Ja kun syö niin alkaa oksettaan. :$ Mulla tuli se "hormonimyrsky" silloin viikko sitten perjantaina josta tuli kauhee ripuli, mutta sekin loppui jo maanantaina. Onkohan sitä jotain liikenteessä, kun näin velloo? Ja liitoskipujakin on...valivalivali. :LOL: Kauhea napsuminen kuuluu aamulla kun nousee sängystä ylös.

Joko olette käyneet alennusmyynneissä? Löytyisköhän sieltä mitään kivaa ristiäisiin? ;)

Vilipi ja tyttö 10pv
 
Ainiin, Myyra: meillä lapset sanoo aina, että äiti on kiva kun se on niin pehmee. Että kun kelpaat perheellesi sellaisena kuin olet niin kyllä se se aika hoitaa loput. :wave:

Tosin sairaalasta palattuani 3,5 vuotias poikani tuumasi, että ihanko sulla olis äiti toinenkin vauva mahassa kun siellä vauvamahassa vielä pömpöttää. (tarkoitti siis tota navan alapuolista aluetta.) :LOL:

~Vilipi~
 
Vilipi Mie imetin 7vkoa kunnes maito loppui,olisin imettäny toki pitempääkin mutta ei sitä vaa tullu,johtuen varmaa ressistä.....nyt siis tyttö korvikkeella. Ensin annettii NAN-maitoa(ei jauhetta),nyt sit vaihettii TUTTELI OMNEO:hon(se on jauhetta) kun tyttö valitti mahaansa tuosta nan maidosta.....ja nyt siis pari hiljasta yötä ja taas alko itkeminen....meinataa varmaa vaihtaa takas nan maitoo :whistle: ,on tää hullua....!!

Nii ja me keitetään aina aamulla vesi ja sen voi lämmittää mikrossa sit sopivan lämpöseks ku on jo jäähtyny iltaa mennessä :D .

Torstaina oli neuvola,tyttö oli 3400g ja 50.5cm hui mikä kasvu pyrähdys neitille on tullu....viikossa tullu painoa 400g ja pituutta 1,5cm.

Noh nyt täytyy rientää..... :wave: :wave:

:heart: Emma83 & prinsessa 8vkoa1pv :heart:
 

Yhteistyössä