Tapaamis oikeudet

  • Viestiketjun aloittaja Vasta eronnut
  • Ensimmäinen viesti
Vasta eronnut
Onko kenelläkään niin jotka ovat eronneet ja lapset ovat jääneet äidille, mutta isä saa tavata lapsiaan aina kun haluaa? Eli siis tavallaan yhteishuoltajuus säilyy?
Me erosimme mieheni kanssa kolme vuotta sitten. Erossa yhteiset lapsemme, silloin 9v, 7v ja 4v, jäivät minulle. Lapset ovat saaneet tavata isäänsä aina kun haluaa ja viime syksynä olivat myöskin isän uuden vaimon häissä.
Meille tämä järjestely on sopinut ainakin hyvin.
Koska ero ei ollut kovin riitainen, en ymmärrä miksi tapaamisia pitäisi rajottaa.
Tämä kysymys vaan nousi pintaan, kun keskimmäisellä oli lääkäri ja lääkärin mielestä meillä vanhemmilla pitäisi olla selvä roolinjako?
Meillä on- lapset asuvat luonani, tulevat kotiin koulusta, jos erikseen ei sovita....

Kommentteja
 
hakap
Meillä lapset saavat tavata isäänsä ja minua (2 asuu isällään ja yks mulla) millon ite tahtovat ja se on toiminu meillä parhaiten.Ei meille oo kukaan ikinä sanonu tosta mitään kritiikkiä..Todennu vaan että kiva ku näkevät vanhempiaan mahd. paljon ja että meillä on toiminu tapaamiset..Meillä on periaattena ollu se exän kanssa että minimissään lapset tapaavat toista vanhempaansa joka toinen vkonloppu,mutta mahdolisuuksien mukaan useamminkin kun kerta samassa kaupungissa asutaan...
 
anne-68
Ihme kommentti lääkäriltä!Käytäntö joka toimii ja sopii kaikille,etenkin lapsille,ei voi olla lapsille muuta kuin hyväksi.Kuinka se voisi olla muuta?Mun vanhempi poikani käy isällään joka 2.viikonloppu,välillä isä vie esim uimaan lisäksi.Pikkuiseni isä taas tulee joka päivä duunista suoraan viemään poikamme ulos tai leikkimään sisälle tai pappan luo kylään,siis joka päivä.Ottaisi joka viikonloppu yöksikin,mutta en siihen vielä suostu koska pieni täytti juuri vasta vuoden.Koen niin että vaikka hänellä varmasti on tarve tavata isäänsä,hänellä ei voi olla tarvetta olla yötä pois kotoa,äidin vierestä.Ehtii sitten kun osaa itse ilmaista halunsa selkeämmin.näissä tapaamis asioissahan on niin,että puhutaan lapsen oikeudesta tavata vanhempaansa,ei päinvastoin.Lapsen oikeudesta.Kyllä tällainen sopuisa tapailu silloin kun molemmille sopii on lapsellekin parasta.Sanokoon kuka lääkäri tahansa mitä tahansa.Ihmisiä hekin vain ovat,eivätkä kaikkea tiedä.Varmasti siis teidän tyylinne on juuri teille ihan paras mahdollinen.
 
Meidän äiti ja isä erosivat joskus kun olin teini ja mulla oli kaksi nuorempaa sisarusta(äidillä nykyään 2 murua lisää) Jäimme äidille mutta mitään sen kummempia tapaamisoikeuksia ei sovittu. Saimme olla milloin halusimme isällä yötä ja kylässä. Ero oli heillä hiukan katkera mutta se ei vaikuttanut meihin ja nyt ovat hyvissä väleissä. Tuo systeemi myös paransi meidän isä- lapsi suhdetta!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 20.05.2005 klo 19:46 anne-68 kirjoitti:
näissä tapaamis asioissahan on niin,että puhutaan lapsen oikeudesta tavata vanhempaansa,ei päinvastoin.Lapsen oikeudesta.
Mellä lapsi ei olisi halunnut mennä äitinsä luokse. Meni itkien ja itki myös siellä ikävää.
Tapaamiset olivat muutenkin välillä ei niin lapselle hyväksi.
No mutta olimme sossussa juttelemassa asiasta ja aluksi puhuttiin vain lapsen oikeuksista.
Kun selvisi sossulle,että lapsi ei halua mennä äidilleen asia vaihtuikin, että on äidin oikeudet ja lapsen oikeuksista ei edes puhuttukkaan.
Ja jos lapsi ei mene äidilleen tapaamiseen virkavalta tulee hakemaan!!!!!!!!!!!!!!!
Näin ne lapsen oikeudet....
 
emina
Mein poitsu on nyt 5kk vanha. Olen yksinhuoltaja ollut alusta asti. meil ei oo mitään sopimusta siitä, kuinka usein isä poikaansa saa tavata. Hän tulee silloin katsomaan poikaa kun pystyy ja kun me olemme maisemissa. Monesti hän on hoitanut poikaa sen aikaa, että olen päässyt hetkeksi tuulettumaan. meillä homma on sujunut oikein mainiosti, ei ole kertaakaan tullut kärhämää tapaamisiin liittyen =)
 

Yhteistyössä