Tarvitsen autoa ja niin tarvitset sinäkin

Haaparannassa tarve käyttää autoa kaupungin sisäiseen liikkumiseen on paljon pienempi kuin Torniossa yksinkertaisesti siksi, että matkat ovat lyhyitä ja paikallisbussitkin palvelevat paljon paremmin tiheässä kaupunkirakenteessa.

Haaparannan keskusta on vain muutaman satametriä kanttiinsa, ei siellä tarvita paikallisbusseja. Ne jotka asuu muualla kuin keskustassa ajelevat autoilla ihan samoin kuin torniolaisetkin. Haaparannalla ei ole käytännöllisesti katsoen ollenkaan paikallisbusseja.

 

Hallitus teki tulo- ja menoarvion ensi vuodelle. Velkaa otetaan ainakin kaksi miljardia ja ilman autoilusta saatavia verotuloja velkaa jouduttaisiin ottamaan yli kymmenen miljardia. Ei kannata tappaa lypsävää lehmää.

 

Haaparannan keskusta on vain muutaman satametriä kanttiinsa, ei siellä tarvita paikallisbusseja. Ne jotka asuu muualla kuin keskustassa ajelevat autoilla ihan samoin kuin torniolaisetkin. Haaparannalla ei ole käytännöllisesti katsoen ollenkaan paikallisbusseja.

Kyllä Haaparannalla liikennöi paikallisbussilinja Ringlinjen.

 

Hallitus teki tulo- ja menoarvion ensi vuodelle. Velkaa otetaan ainakin kaksi miljardia ja ilman autoilusta saatavia verotuloja velkaa jouduttaisiin ottamaan yli kymmenen miljardia. Ei kannata tappaa lypsävää lehmää.

Mielenkiintoista logiikkaa, missä autoilu ei ilmeisesti maksa sen paremmin valtiolle kuin kunnillekaan mitään.

 

Mielenkiintoista logiikkaa, missä autoilu ei ilmeisesti maksa sen paremmin valtiolle kuin kunnillekaan mitään.

Oletko miettinyt mistä kunnat ja valtiot saavat rahansa?

 

Oletko miettinyt mistä kunnat ja valtiot saavat rahansa?

En tietenkään.

 

Hiljalleen ajaessa ei tarvi suihkua. Mutta jos polkee ihan sikana, tarvii sen suihkun

No mutta ei kai kenenkään kärsivällisyys kestä niiiiin hidasta polkemista???

 

No mutta ei kai kenenkään kärsivällisyys kestä niiiiin hidasta polkemista???

Tykkäätkö enemmän kovemmasta polkemisesta?

 

Tykkäätkö enemmän kovemmasta polkemisesta?

Asia, johon sinä olet kykenemätön

 

No mutta ei kai kenenkään kärsivällisyys kestä niiiiin hidasta polkemista???

Pyöräily on paljon kevyempi tapa liikkua kuin kävely. Eli jos pyöräilee vain niin kovaa, että rasitus ei ylitä kävelyn rasitusta, niin pääsee silti huomattavan kovaa verrattuna kävelyyn.

Pyöräilyn aiheuttama rasitus suhteessa vauhtiin on myös paljon kiinni pyörän kunnosta ja mallista. Esimerkiksi hyvin monet pyöräilijät eivät hoksaa, että niinkin yksinkertaisella keinolla kuin renkaiden pumppaamisella kivikoviksi niiden suurimpaan sallittuun ilmanpaineeseen asti pyöräily muuttuu aivan olennaisesti kevyemmäksi. Myös ketjujen pitäminen rasvassa tuottaa selvän edun. Enemmän pyöräilevän kannattaa myös hankkia kunnon pyörä joka on kevyt, toimii hyvin, vaihteita on runsaasti ja jossa ajoasento on aerodynaamisen matala.

 

Miljardien eurojen verohyödyt (mut nehän ei sulle kelpaa).

Tämä on suora hyöty. Tässä oli puhe välillisistä hyödyistä.

 

Ei Suomi mitenkään erityisesti ollut muuta Länsi-Eurooppaa jäljessä autoistumisessa. Toisin kuin Itä-Eurooppa, jossa kenties olisi ollut halua laajaan autoistumiseen, mutta kommunistisen talousjärjestelmän tehottomuus esti laajamittaisen autonvalmistuksen.

Suomi oli autoistumisessa merkittävästi jäljessä. Tämä on yleistietoa. Vasta 1960-luvulla alkoi autokanta kasvaa.

Jos et usko, niin katso ja vertaile karttoja. Voin linkittääkin sinulle yhden, missä näkyy Tornio ja Haaparanta:
https://www.openstreetmap.org/#map=13/65.8392/24.1619

Tornion kaupunkirakenne on Haaparantaan verrattuna hyvin "repaleinen" ja asutus jatkuu varsinaisten lähiöidenkin ulkopuolella hiljalleen harventuen pitkin teiden varsia. Haaparannan asutus sen sijaan on tiivis ja kaupungin ja maaseudun raja on kuin veitsellä leikattu.

Haaparannassa tarve käyttää autoa kaupungin sisäiseen liikkumiseen on paljon pienempi kuin Torniossa yksinkertaisesti siksi, että matkat ovat lyhyitä ja paikallisbussitkin palvelevat paljon paremmin tiheässä kaupunkirakenteessa.

Tornion keskustaajamassa asuu yli kolme kertaa niin paljon ihmisiä kuin Haaparannassa. Jos aluetta katsoo goole mapsin sateliittikuvista, huomaa että Haaparannassakin on epämääräistä asutusta syrjässä. Jos tekee "kävelylenkin" katunäkymässä, Tornio vaikuttaa tiiviimmin rakennetulta.

 

Kyllä tulisi miehelle pitkiä päiviä jos pitäisi pyörällä käydä töissä 75km:n päässä.

 

Tornion keskustaajamassa asuu yli kolme kertaa niin paljon ihmisiä kuin Haaparannassa. Jos aluetta katsoo goole mapsin sateliittikuvista, huomaa että Haaparannassakin on epämääräistä asutusta syrjässä. Jos tekee "kävelylenkin" katunäkymässä, Tornio vaikuttaa tiiviimmin rakennetulta.

Haaparannassa "epämääräinen asutus syrjässä" on poikkeus, Torniossa se taas on sääntö. Tornion lähiörakenne on myös hyvin aukkoinen ja rönsyilevä.

Yleisemminkin Ruotsissa taajamien keskimääräinen asukastiheys on yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna ja taajamien alueet ovat yhtenäisempiä. Tämä tarkoittaa sitä, että Ruotsin kaupungit ja isommat kylät ovat olennaisesti tiiviimmin rakennettuja kuin Suomessa.

Yleisesti suomalaista kaupunkisuunnittelua leimaa ennen kaikkea pyrkimys siihen, että kaikilla asukkailla olisi mahdollisimman lyhyt matka toisaalta pieneen metsikköön ja toisaalta isompaan metsään, jotka tunnetaan käsitteellä "lähivirkistysalue". Tämä johtaa hyvin hajanaiseen kaupunkirakenteeseen jossa kaupungin sisäiset matkat ovat pitkiä ja lähipalveluita ei pienestä asukastiheydestä johtuen juuri synny. Panostus "lähivirkistysalueisiin" on toki ideologinen valinta, mutta jos seuraa kuinka harvoin ihmiset keskimäärin oleskelevat niissä metsiköissä (joista monet ovat enemmänkin pusikkoja), niin aika erikoiselta tämä suunnitteluvalinta tuntuu jos vertaa kaikkiin niihin haittoihin mitkä se aiheuttaa.

 

Haaparannassa "epämääräinen asutus syrjässä" on poikkeus, Torniossa se taas on sääntö. Tornion lähiörakenne on myös hyvin aukkoinen ja rönsyilevä.

Yleisemminkin Ruotsissa taajamien keskimääräinen asukastiheys on yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna ja taajamien alueet ovat yhtenäisempiä. Tämä tarkoittaa sitä, että Ruotsin kaupungit ja isommat kylät ovat olennaisesti tiiviimmin rakennettuja kuin Suomessa.

Yleisesti suomalaista kaupunkisuunnittelua leimaa ennen kaikkea pyrkimys siihen, että kaikilla asukkailla olisi mahdollisimman lyhyt matka toisaalta pieneen metsikköön ja toisaalta isompaan metsään, jotka tunnetaan käsitteellä "lähivirkistysalue". Tämä johtaa hyvin hajanaiseen kaupunkirakenteeseen jossa kaupungin sisäiset matkat ovat pitkiä ja lähipalveluita ei pienestä asukastiheydestä johtuen juuri synny. Panostus "lähivirkistysalueisiin" on toki ideologinen valinta, mutta jos seuraa kuinka harvoin ihmiset keskimäärin oleskelevat niissä metsiköissä (joista monet ovat enemmänkin pusikkoja), niin aika erikoiselta tämä suunnitteluvalinta tuntuu jos vertaa kaikkiin niihin haittoihin mitkä se aiheuttaa.

Ja sekös se on ihmisen terveydelle se surkein asia, ettei enää viihdytä pusikoissa ja metsiköissä. Miten paljon paremmin täällä voitaisiin, kun ihmiset olisivat yhteydessä luontoon ja liikkuisivat siellä. Kyseinen mahdollisuus tarjotaan hopeavadilla, eikä sitä osata arvostaa.

 

Ja sekös se on ihmisen terveydelle se surkein asia, ettei enää viihdytä pusikoissa ja metsiköissä. Miten paljon paremmin täällä voitaisiin, kun ihmiset olisivat yhteydessä luontoon ja liikkuisivat siellä. Kyseinen mahdollisuus tarjotaan hopeavadilla, eikä sitä osata arvostaa.

Mitä viihtymistä normaali-ihminen harjoittaa esimerkiksi tällaisessa metsikössä?
https://goo.gl/maps/xk46duUKF1htmBjk8
Tai tällaisessa?
https://goo.gl/maps/WpBfNgeYGTCMeYga7

Jostain syystä kaupunkisuunnittelija on kuitenkin viisaudessaan päättänyt tuollaisia jättää joka taloryhmän väliin, ja siten pidentänyt ihmisten matkoja työhon, kouluun, harrastuksiin, kauppaan, kavereille ym.

 

Jostain syystä kaupunkisuunnittelija on kuitenkin viisaudessaan päättänyt tuollaisia jättää joka taloryhmän väliin, ja siten pidentänyt ihmisten matkoja työhon, kouluun, harrastuksiin, kauppaan, kavereille ym.

Niin ja myös pidentänyt matkoja niille todellisille virkistysalueille ja todellisiin puistoihin, joissa joku voisi ehkä viihtyäkin.

 

Ja sekös se on ihmisen terveydelle se surkein asia, ettei enää viihdytä pusikoissa ja metsiköissä. Miten paljon paremmin täällä voitaisiin, kun ihmiset olisivat yhteydessä luontoon ja liikkuisivat siellä. Kyseinen mahdollisuus tarjotaan hopeavadilla, eikä sitä osata arvostaa.

Suomessa ei kunnon luontoa enää olekaan. On ihan totta, että ne lähimetsät ovat pusikkoa ja sitten taas ne oikeat metsät ovat puupeltoa.

 

Sähköautojen hehkutus on loistava markkinointitempaus - kukapa haluaisi ajaa autolla joka tappaa tulevat sukupolvet. Mutta mikä on totuus:
"Vaikka jokainen Euroopassa rekisterissä oleva henkilöauto muuttuisi yhdessä yössä sähkökäyttöiseksi, se olisi koko maailman hiilidioksidipäästöissä vain olemattoman pieni korjausliike. Käytännössä tuo manööveri pudottaisi globaalia hiilidioksidin päästömäärää 0,4 prosenttia, muistutti Vavassori."

https://www.ksml.fi/teemat/autot/Autojohtajalta-hätkäyttävä-arvio-Jos-kaikki-Euroopan-henkilöautot-sähköistyisivät-päästöt-putoaisivat-vain-04-prosenttia/1372904

 

Sähköautojen hehkutus on loistava markkinointitempaus - kukapa haluaisi ajaa autolla joka tappaa tulevat sukupolvet. Mutta mikä on totuus:
"Vaikka jokainen Euroopassa rekisterissä oleva henkilöauto muuttuisi yhdessä yössä sähkökäyttöiseksi, se olisi koko maailman hiilidioksidipäästöissä vain olemattoman pieni korjausliike. Käytännössä tuo manööveri pudottaisi globaalia hiilidioksidin päästömäärää 0,4 prosenttia, muistutti Vavassori."

https://www.ksml.fi/teemat/autot/Autojohtajalta-hätkäyttävä-arvio-Jos-kaikki-Euroopan-henkilöautot-sähköistyisivät-päästöt-putoaisivat-vain-04-prosenttia/1372904

Älä pilaa faktoilla hyvää tarinaa, Ylelläkin aina ilmastonmuutosuutisten taustakuvana henkilöautoja.

 

Hallitus teki tulo- ja menoarvion ensi vuodelle. Velkaa otetaan ainakin kaksi miljardia ja ilman autoilusta saatavia verotuloja velkaa jouduttaisiin ottamaan yli kymmenen miljardia. Ei kannata tappaa lypsävää lehmää.

Jos valtio tappaa lypsävän lehmänsä, eli auton, niin sitten ne puuttuvat miljardit tullaan keräämään jollain muulla tavalla. 8 miljardia jaettuna kaikkien suomalaisten kesken tekee 1600€, 6400€ per nelihenkinen perhe. Joutuisivat autoverokiertäjätkin maksumiehiksi.

 

Niin ja myös pidentänyt matkoja niille todellisille virkistysalueille ja todellisiin puistoihin, joissa joku voisi ehkä viihtyäkin.

Sun olis hyvä käydä vaikkapa kirjastoautossa joskus, kun se tuo kaikki mitä pyydät ihan lähelle

 

Stadin päättäjät haluavat tiivistä ja korkeaa. Tässä hieno malliesimerkki vaikka onkin juttu kiinteistösijoitusyhtiöstä Kiinassa. Mutta sitähän täälläkin halutaan, laitetaan kiinteistösijoittajille kilpailu kuka maksaa Stadin tonteista eniten ja sinne vaan paraatipaikoille kuten Elielinaukio ja Hietalahdenranta.

Evergrande: Foreign investors are losing out in the company's battle to survive - CNN

 

Stadin päättäjät haluavat tiivistä ja korkeaa. Tässä hieno malliesimerkki vaikka onkin juttu kiinteistösijoitusyhtiöstä Kiinassa. Mutta sitähän täälläkin halutaan, laitetaan kiinteistösijoittajille kilpailu kuka maksaa Stadin tonteista eniten ja sinne vaan paraatipaikoille kuten Elielinaukio ja Hietalahdenranta.

Evergrande: Foreign investors are losing out in the company's battle to survive - CNN

Siis kaupunki haluaa lisää sijoittajia Stadiin. Emme me asukkaat, vaan me kaipaamme luontoa ja väljyyttä merellisessä Helsingissä. Nyt on luonto kovilla rakentamisen takia ihan joka paikassa. Suuret muutokset yhtäkkiä koko kaupungissa ja kyllähän se on totta että autoilijoiden elämää on hankaloitettu.

edellinen postaaja