Tossa on kaksi pikku muttaa.
Erossa luovuin autosta, eikä minulla enää sellaista ole. Joten joudun sopimaan paitsi pojan kanssa myös isäukon kanssa milloin olisi semmoinen hetki, että poika on kotosalla ja isäukolta farkku joutaa.
Toinen juttu on se, että mulla ei ole aavistustakaan minkä kaiken kaman rouva hyväntahtoisesti on katsonut olevan "minun".
Ja tossa puhutaan neljännesvuosisadan aikana kertyneistä yhteisistä kamoista joita ei ole ihan vähän, eli minulla ei ole vähäisintäkään mahdollisuutta ulkoa muistaa tai luetteloida kamoja joilla minulle olisi vaikkapa tunnearvoa.
Eli rouva on nyt hoitanut oman muuttonsa, valkannut uuteen kämppäänsä sopivat ja haluamansa kamat, erotellut jotain jonka katsoo olevan "minun" ja loppuroinan kohtalosta minulla ei ole aavistustakaan. Jotenkin veikkaan, että kun hän on kamoja jakanut periaatteella "kämppään, kirppikselle, roskiin, roviolle" niin siinä ei meikäläisen tunnearvot ole vaakakupissa paljoa painaneet.
Niin.
Jotenkin olettaisin, että auton lainaaminen isäukoltasi on soviteltavissa oleva asia. Kuin myös poikasi tapaaminen. Toki molemmat asiat vaativat sitten sitä puhelinliikennettä ja kalenterin katsomista ja pähkäilyä mutta yhtäkaikki - järjesteltävissä olevia asioita. Eivät mahdottomuuksia
.
Mitä tulee sitten niihin tavaroihin, mitkä odottavat hakijaansa.
Sä näet ne sitten poikasi luona. Ja niihinhän on sitten tyytyminen. Tapahtuneille kun et voi enää mitään. Mielessäsi toki voit harmitella tuhannen tulisesti sekä tehdä sitä tunnehyvästelyä, mikä kyllä kannattaakin tehdä.
Jos vaikka ne tunnearvokkaimmat tavarasi olisivat jossakin, niin - ajattele niin että joku toinen kenties saa niistä iloa, toivoa, onnea ja siten jatkaa niiden matkaa.
Sanon nyt kylmästi, anteeksi jo etukäteen.
Ne ovat vain tavaroita.
Älä kiinny niihin. Kiinny niiden tuomiin ja sisältämiin muistoihin. Tai jos ovat niitä kipeitä niin - hyvästele ja käännä sivua.
Mikään tavara kun ei sinua määrittele. Se olet sinä itse, joka sen tekee, mitä löytyy ajatuksista, kokemuksista, sydämestä. Tavaraa et iäisyysmatkallesi saa mukaan.
Halaan sua uudestaan. Laiha lohtu, ajatus isompi.
