The ketju

Tänään paistettua lohta ja uunijuureksia
Maailman parhaimmassa seurassa

Slurps.
Ja kiitos, muidenkin puolesta.

 

Tänään paistettua lohta ja uunijuureksia
Maailman parhaimmassa seurassa

Sinä se jaksat esittää että sinulla olisi nainen

 

Mikähän tässä vehkeessä on, en näe kuvia, ainakaan epekin laittamia.

 

Olikohan se jokin vihjaus mun arkipukeutumisesta, kun yhtenä lahjana sain 200€ lahjakortin dresmannille?

Voi olla.

 

 

Jaa. Te tulette kun mä olen muualla.

 

Miksi nykyään uusissa automalleissa takavalot eivät pala ajaessa? Vähänkö on haastavaa nähdä sumussa edellä ajavaa, jos tämä ei ole älynnyt laittaa takasumuvaloa päälle. Mikä on tämän valottomuuden funktio?

 

Jaa. Te tulette kun mä olen muualla.

Mää mittää oo tullut vielä

 

Jaa. Te tulette kun mä olen muualla.

Olisiko siihen joku syy.

 

Mää mittää oo tullut vielä

Aijaa Mä olen nyt sängyssä.

 

Olisiko siihen joku syy.

Ei kai? Kuinka nyt niin voi olla?
Älä ota niin vakavasti mun viestiä.

 

 

Jaa. Te tulette kun mä olen muualla.

Mie tulin taas

 

 

Rakkaus on tehtykin sattumaan.
Sen pitää tuntua syvällä niin hyvässä kuin pahassa.

Mitäs se semmoinen rakkaus olis joka ei tunnu miltään missään?

"Vain ne joita rakastamme voivat meitä satuttaa. Muut voivat korkeintaan tappaa."
(Eräs AK vuonna miekka&dinosaurus)

 

Iltoi!

Ja möööh. Jo kolmas lapsonen muuttui "isoksi". Yöpyy siis ekaa kertaa poikaystävänsä luona. Vain yksi pieni jäljellä ja mulla on vanha olo.

 

Rakkaus on tehtykin sattumaan.
Sen pitää tuntua syvällä niin hyvässä kuin pahassa.

Mitäs se semmoinen rakkaus olis joka ei tunnu miltään missään?

"Vain ne joita rakastamme voivat meitä satuttaa. Muut voivat korkeintaan tappaa."
(Eräs AK vuonna miekka&dinosaurus)

Mä aattelen silleen että rakkaus ei satuta vaan ihmiset joita me rakastamme satuttavat..tai voivat satuttaa. Rakkaus tunteena on aivan mahtavaa, kihertää mahanpohjassa saakka ja saa höpöttämään ihan hassuja, mutta ne on ne ihmiset jotka hoitaa sen satuttamisen...

 

 

Jaa. Te tulette kun mä olen muualla.

Taas tulin

 

PÖHH

 

Höh juuressipsit loppu ja bataattidippi kans

 

 

Taidanpa ottaa lasin konjakkia, nih

 

Elenalle

 

Noloa tunnustaa...

Äsken sentään ehdin kaupalle niin kauan kun vielä olutta myyvät.
Tossa hiljattain kävi sillai, että en ehtinyt.
Jolloin pitääkin suunnistaa samantien nurkkabaariin eikä ne päästä sieltä pois ennen valomerkkiä. Jolloin rahaa menee kymmenkertainen määrä, unilaatikko on huomattavasti kauempana kuin jääkaapin vieressä, telkkariohjelman valitsee joku muu kuin minä (yleensä jotain urheilua), ja anniskelu on kiinni baarimikon röökitauoista eikä minun röökitauoistani.

Mutta nyt siis on hallussani viikonlopun tupakit ja sapuskat, sekä tämän illan oluet.
Paremmassakin kuosissa elämä tietty vois olla mutta eipä ainakaan hetkeen tartte lähteä mihinkään.