Toisen kaksosen "liiallinen" huomionkaipuu

Elikkäs mulla on pieni, tai ehkä isokin ongelma noiden kaksosten kanssa. Toinen (vanhempi) on syntymästä asti ollut ihan äitin tyttö, ikää kohta 2 vuotta. On aina ollut siskoaan tempperamenttisempi ja kova uhma ollut pitkään päällä. Nyt tilanne on jo jonkin aikaa ollut sellainen, ettei kukaan muu saisi olla äidin sylissä, tai tää neiti saa ihan hirveät raivarit. Huutaa siis vieressä naama punaisena, yrittää töniä ja repiä siskoa pois sylistä. Tietenkään en lähde tähän leikkiin mukaan, vaan yritän rauhallisesti selittää, että myös sisko saa olla sylissä. Tämä tyttö myös yrittää ottaa siskolta usein lelut pois ja on muutenkin aina ollut dominoivampi. Onko kenelläkään ollut samaa ongelmaa tai mitään, edes pientä, neuvoa miten voisin toimia ettei joka päivä saataisi useita raivareita äidin sylistä? Tämä tyttö on muuten todella ihana ja usein huolehtii siskostaan ja auttelee mielellään äitiä.

 

Voi Sarmiina, kuulostaa niin tutulta. Meilla on asiat ihan samalla tolalla paitsi että meidän kaksoneidit on 15 kk ja siitä johtuen eivät vielä ole ns. uhmaikäisiä. Tämä meidän vanhempi neitokainen on tytöistä ns. dominoivampi, aktiivisempi, herkempi, isokokoisempi, sosiaalisempi ja haluaa enemmän huomiota. Ja herkkä äidin tunteiden vaistoamiseen. Meidän pienempi neitokainen taas leikkii/ viihtyy enemmän omissa oloissaan, on paljon passivisempi ja arempi. Molemmat tietenkin aivan ihania, mutta luonteiltaan kuin yö ja päivä. Toivottavasti kasvattavat siten toinen toisiaan.

Valitettavasti minulla ei ole mitään kaikenratkaisevaa neuvoa. Olen vain itse ajatellut, että kyse on vaan luonne-eroista. Jotkut vaan osaavat vaatia enemmän. Ajattelen myös niin, että kun tämä aktiivisempi neiti touhuttaa ja sosialisoi enemmän, ja on herkempi niin ehkä se itsenäistymisprosessi ottaa jotenkin hänelle kovemmalle ja niimpä pitää äidiltä “tankata” läheisyyttä enemmän. Pyrin tietenkin kohtelemaan molempia tasapuolisesti ja puuttua pahimpiin tappeluihin tavaroista yms. mutta toisaalta yritän antaa tyttöjen ratkaista riitansa itse. Ja ei “palkita”/ antaa huomiota pahasta käytöksestä.

En tiedä sitten auttaisiko se, että molemmat vanhemmat viettäisivät aikaa erikseen molempien lasten kanssa. Ei mitään sen ihmeempää kuin vaikka puistossa käynti tai joku muu aktiviteetti vain yhden lapsen kanssa. Pientä laatuaikaa. Voin kuvitella kuinka kaksosia kyllästyttää joskus kun taas toi toinen on tossa! Taas!

Että samojen asioiden parissa taistellaan. Tsemppiä vaan sinulle! Kerro itsekkin vaan jos keksit jonkun ratkaisun ongelmaan. X

 

hei, ei mullakaan mitään erikoista neuvoa ole, eikä meillä ihan noin vahvasti ole ongelma näkynyt. meillä nyt kaskoset tyttö ja poika 3v2kk ja juuri tyttö ollut se herkempi ja varautuneempi, mutta toisaalta se vahvempi. Pitkäään oli vain äiti kuka kelpasi yhtään mihinkään.... saa myös veljeään herkemmin "kilareita" ja on hyvin herkkä aistimaan kireän tunnelman (jos vaikka miehen kanssa kiukutellaan) ja reagoi siihen... Toisaalta on todella fiksu, ja "nohevampi" kun veljensä. On vaan koitettu olla tasapuolisia ja rauhallisia. Tosin meillä on kasosten lisäksi kuopus nyt 1v9kk, joten kaikki lapset tottuneet huomiota jakamaan.

Mutta noi ihan kahdenkesken jutut on kyllä lapsille tosi tärkeitä. Ihan se, että pääsee joskus YKSIN äidin tai isän knassa ruokakauppaan, on niille ihan juhlaa. Niitä kannattaa kyllä suosia, siinä itsekin näkee lapsensa erivalossa kun on yksin, eikä aina ole se kaksikko tai kolmikko kasassa....