Toisia ns. sikiöseulonnoissa kiinni jääneitä..vol 2

Viestiketju alueella 'Odotusaika' , aloittaja Piku81, 03.01.2009.

  1. Hannele77

    Hannele77 Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    20.07.2017
    Viestejä:
    33
    Saadut tykkäykset:
    1
    Hei Maikkilainen,
    Otan osaa ihan hirveään odotuksen piinaasi!
    Tässä ja vol1 ketjussa muistan lukeneeni useankin terveen vauvan tarinasta samoilla riskiluvuilla. Eli älä siis menetä toivoasi!
    Minä jätin lisätutkimukset tekemättä ja LA on kk päästä..siinä sitten nähdään mitä tulee.
    Tiedän ja tunnen kauhusi ja tuskasi, voimia siihen. Itse valvoin monta yötä kun pohdin mitä teen.
    Oletko jo päättänyt mitä tulosten tiedolla teet, siis jos ne ovat huonoja?
    Tsemppiä ja voimia!
    T. Hannele 36+1
     
    #2301
  2. Maikkilainen

    Maikkilainen Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    19.12.2017
    Viestejä:
    11
    Saadut tykkäykset:
    4
    Me saatiin perjantaina surullisia uutisia: meidän pienellä vauvalla on down. Ollaan oltu nyt shokissa ja mietitty mitä tehdään. Koska vauvalla oli nestettä keuhkoissa, ja ei voida etukäteen tietää kuinka sairas poikamme olisi, niin luultavasti päädytään raskauden keskeytykseen, vaikka se ihan hirveältä tuntuukin. Tiistaina mennään juttelemaan perinnöllisyyslääkärin kanssa vaihtoehdoista vielä :( ihan kamalaa.
     
    #2302
  3. jamma

    jamma Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    18.12.2014
    Viestejä:
    37
    Saadut tykkäykset:
    1
    Onneksi löytyi tämä ketju. Itkun kans olen tätä ketjua lukenut ja saanut jo paljon tukea muiden kirjoittamista kokemuksista. Onneksi on ollut myös onnellisia tarinoita! <3

    @Maikkilainen , olen todella pahoillani teidän puolesta! Minulla kans alla keskenmeno ja nyt seulat hälyttää. En ollut yhtään osannut varautua tähän keskenmenon jälkeen. Olin vaan niin onnellinen kun pieni pysyi matkassa. Niskaturvotus oli 2,4mm ja soitto sairaalasta tuli, että veriseulat on pahasti pielessä ja pitää mennä heti tapaamaan lääkäri. Puhelimessa ei hoitaja suostunut mitään tuloksista sanomaan. Itkettää ja pelottaa. Onneksi lääkäriaika on hetken päästä, että pääsee asiasta keskustelemaan,

    Voimia kaikille samassa tilanteessa oleville!
     
    #2303
  4. Lilje

    Lilje Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    31.10.2017
    Viestejä:
    35
    Saadut tykkäykset:
    16
    NIPT-tulokset tulivat ja downia epäillään vahvasti sen perusteella. Kävin lukemassa omakannasta, että NIPT:in herkkyys ja luotettavuus on yli 99 % paikkansapitävä. Minut ohjattiin kuitenkin lapsivesitutkimukseen saamaan "varmistus" asiasta.

    Kysynpähän vain, että mikä hiton varmistus? Jos he itse sanovat, että positiivinen tulos on positiivinen yli 99 prosentin todennäköisyydellä, niin todellako joudun nyt odottamaan vielä lapsivesitutkimuksen tuloksia (kuulemma 3 viikkoa, siihen päälle valviran lupahakemukset ja sitten vasta keskeytysaika, menee varmaan yli kuukausi aikaa)? Siis että se yli 99 % varmuus ei riitä?

    Koska olemme päättäneet keskeyttää raskauden vamman perusteella, tuntuu kohtuuttomalta odotella jopa kuukausi, että abortti saadaan.

    Päälimmäisenä tässä on suru, mutta sen jälkeen kiukku ja viha. Ymmärtäisin, jos NIPT:n luotettavuus olisi matalampi.
     
    #2304
  5. susannas86

    susannas86 Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    01.01.1970
    Viestejä:
    15
    Saadut tykkäykset:
    2
    Kurjaa, että tämä ketju taas aktivoitunut, voimia kaikille huonoja uutisia saaneille!!

    Lilje, valitettavasti jostain syystä NIPTin tulos täytyy varmistaa lapsivesi/istukkanäytteellä, jonka jälkeen vasta voi hakemuksen jättää Valviralle. Valvira käsittelee päätökset tiistaisin ja torstaisin klo 10 palaverissa.

    Itse sain (viime kesänä) istukkabiopsian tulokset 1,5 viikossa perjantai iltapäivällä. Maanantaina pääsin heti sairaalalle, josta laitettiin hakemus Valviralle ja sain ajan keskeytyksen aloitukseen jo heti seuraavalle päivälle eli samalle päivälle, jolloin valvira käsittelee hakemukset.

    Odotus on inhottavaa, kovasti tsemppiä! Tulosten jälkeen asiat etenevät kyllä nopeasti...
     
    #2305
  6. jamma

    jamma Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    18.12.2014
    Viestejä:
    37
    Saadut tykkäykset:
    1
    Voi @Lilje , tunnen niin surusi ja vihasi. Me odotellaan vielä niptn tuloksia reilun viikon verran. Tuntuu niin epäreilulta, että ikävien uutisten jälkeen joutuu vain odottamaan lisää eikä pääse asiassa eteenpäin. Kantamaan lasta sisällään, tuntemaan liikkeet ja kiintymään entisestään pieneen.

    Mulle tarjottiin heti mahdollisuutta lapsivesitutkimukseen, mutta valitsin niptn ja nyt harmittaa. Mikäli tulokset ovat huonoja, olisi säästynyt edes muutamalta piinalliselta ja kauhealta viikolta. Kovasti voimia sinulle!

    Itse en ole raskaudesta vielä kertonut ystäville ja nyt kökötän kotona neljän seinän sisällä, ettei kukaan vain näkisi mun mahaa. En halua saada vauvaonnitteluja ja joutua heti perään kertomaan mahdollisia huonoja uutisia ja selvittämään niiden perusteella tekemiämme päätöksiä.
     
    #2306
  7. Maikkilainen

    Maikkilainen Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    19.12.2017
    Viestejä:
    11
    Saadut tykkäykset:
    4
    Käytiin perinnöllisyyslääkärin juttusilla ja hirveästi se ei toivoa antanut, että pieni selviäisi mahassa edes synnytykseen asti.

    Me päädyttiin raskauden keskeytykseen ja keskeytys tapahtui lauantaina. Saatiin meidän pieni rakas kaunis poika synnytyksen jälkeen syliin. suru on tällä hetkellä mitä hirvein ja ollaan hoidettu hautausjärjestelyjä.

    Toivon sydämeni pohjasta että teillä muilla joilla seulat on hälyyttäneet, olisi parempi onni matkassa.

    Toivoa antaa vain toive tulevasta, että jonain päivänä olisin äiti terveille lapsilleni. Vaikka pelottaa jatkaa raskaushaaveita, aijomme lähteä yrittämään uudestaan heti kuin vain se on mahdollista.
     
    #2307
  8. Lilje

    Lilje Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    31.10.2017
    Viestejä:
    35
    Saadut tykkäykset:
    16
    Kamala kuulla, Maikkilainen. Voimia. Paljon.

    Itse sain ajan lapsivesipunktioon varmistamaan nyt sen jo-aika-varman downin. Pahimmalta tuntuu tällä hetkellä odottelu. Sain ajan vasta 1.5 viikon päähän. Riskiluvut tulivat NIPT-papereiden kanssa samassa ja riskiluku olisi näyttänyt näköjään kohdallamme lukua 1:9. Iän mukainen riski olisi ollut vain 1:1400. Verikokeet näyttivät olevan kyllä ainakin omaan silmääni aika pielessä, mitä nyt jotain niistä ymmärsin googlauksen perusteella (PAPPA 0.35 MoM ja hCG-C-V 2.93 MoM).Varsinkin tuo HCG näyttää mielestäni aika hurjalta.

    Niskaturvotuskin oli 2.17 (MoM, millimetreissä 2.45). Monet yli 3 mm turvotuksellakin ovat kuitenkin saaneet terveen paperit, joten mielestäni tämä 2.45 ei aluksi kuulostanut edes kovin pahalta. En oikeastaan osannut edes varautua pelkän niskapoimu-ultran perusteella mitä tulisi tapahtumaan.
     
    #2308
  9. Maikkilainen

    Maikkilainen Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    19.12.2017
    Viestejä:
    11
    Saadut tykkäykset:
    4
    Meillä niskaturvotus oli 5,1mm ja jotkut turvonneet kystat tai vastaavat löytyi myös kaulan molemmin puolin. Toisessa keuhkossa oli myös nestettä muistaakseni 2,1 mm. Meidän riskiluki oli 1:5 ja HCGb 2,49 MOM, PAPPA-A 0,77 MOM ja nt 3,39 MOM

    Ikäni puolesta ei pitäisi olla mitään erityisempiä riskejä vielä, mutta tuo riskiluku tuli veriseulonnan mukaan.

    Sikiöllä oli silminnähden kaula todella turvonnut kun syntyi.

    Toivon Lilje kovasti että teidän pienellä on enkeleitä matkassa ja saatte terveen paperit tästä koettelemuksesta huolimatta. Toivoa on niin pitkään kuin mitään ei varmaksi ole ilmoitettu. Ilmoittele tänne kun saat lapsivesipunktion tulokset. Me saatiin pikatulos kahdessa päivässä.
     
    #2309
  10. Lilje

    Lilje Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    31.10.2017
    Viestejä:
    35
    Saadut tykkäykset:
    16
    Ovatko muut yrittäneet rekisteröityä enkelinkosketus-foorumille? Itse olen rekisteröitynyt jo useita päiviä sitten (viikko?) eikä mitään kuulu. Mahtaakohan olla vielä aktiivinen?
     
    #2310
  11. Maikkilainen

    Maikkilainen Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    19.12.2017
    Viestejä:
    11
    Saadut tykkäykset:
    4
    Mäkin rekisteröidyin sinne joulukuun alussa ja oon päässyt vasta esittelyosioon. Varsinainen keskustelupalsta ei vielä näy, mutta toivon että sekin avautuisi pian.

    Oletko kokeillut kirjautua sisään? Luulisi,että ainakin tohon esittelyosioon pääsisit jo.
     
    #2311
  12. jamma

    jamma Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    18.12.2014
    Viestejä:
    37
    Saadut tykkäykset:
    1
    Minäkin pääsin rekisteröitymään foorumille ja sain esittelyn kirjoitettua, mutta muut foorumin alueet eivät ole vieläkään avautuneet.

    @Lilje kannattaa kokeilla omia tunnuksia, jos pääsisit kirjautumaan. Mulle ei ainakaan tullut mitään ilmoitusta, että tunnukset olisi aktivoitu.

    Minulle tuli nipt;n tulokset ja kromosomit olivat ok! :love::love: kertauksena, vauvalla oli turvotusta 2,4mm ja veriseulat hälyttivät.

    Voimia ja halauksia jokaiselle, joka käy samaa läpi!
     
    #2312
  13. Maikkilainen

    Maikkilainen Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    19.12.2017
    Viestejä:
    11
    Saadut tykkäykset:
    4
    Koska en ole päässyt tuonne Enkelinkosketus -foorumille, kyselen nyt täällä:

    Kuinka pitkään jälkivuoto kestää? Itselläni nyt jo 15 päivää keskeytyksestä, välillä luulen että on loppunut ja sitten tulee loraus, välillä vain tuhrua.

    Onkohan se merkki, ettei tyhennys ole toiminut kunnolla?
    Jos kuitenkin tyhjennys on onnistunut niin mietin koska mahdollinen ovulaatio tulee, toivottavasti ei nyt vuodon aikana koska haluaisin heti lähteä yrittämään uudestaan.

    Raskaustestissä oli joitain päiviä sitten ihan haamujen haamu. Milloin sen pitäisi näyttää negaa, ja tarkoittaako nega, että tyhjennys on onnistunut? Vuoto voi varmaankin jatkua negan jälkeen, ja silloinhan oviskin voi tulla vuodon aikana. :/

    Onko täällä ketään joka olisi raskautunut heti keskeytyksen jälkeen niin, ettei olisi edes kuukautisia tullut väliin? Itsellä tuntuu, ettei mikään muu lohduta, kuin ajatus uudesta raskaudesta. Syli tuntuu niin tyhjältä, ja pieni oli niin toivottu. Silti enkelimme on aina yhtä rakas, mikään ei sitä voi korvata. Haluan kuitenkin olla äiti, ja haluan hoivata pienokaistani. Haluan masuni takaisin.
     
    #2313
  14. CVAD

    CVAD Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    20.07.2011
    Viestejä:
    170
    Saadut tykkäykset:
    13
    Maikkilainen. Laitoin sinulle yv:tä
     
    #2314
  15. Lilje

    Lilje Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    31.10.2017
    Viestejä:
    35
    Saadut tykkäykset:
    16
    Maikkilainen, vuodosta en osaa sanoa, kun oma keskeytys tulossa todennäköisesti vasta seuraavalla viikolla.

    Mutta tuo ajatus uudesta vauvasta ja sylin tyhjyys, se kuulostaa niin tutulta. :( Kun kyseessä on ensimmäinen raskaus, keskeytyksen matkassa menee myös se ajatus äitiydestä. Äitiys, jonka ehti jo ottaa omaksi roolikseen, menee kaiken tämän muun surun matkassa. Tuntuu kamalalta, ettei minusta tulekaan äitiä.

    Ajatus uudesta raskaudesta tuntuu samalla raskaalta, mutta myös lohdulliselta. Kaipuu siihen pieneen on kasvanut jo niin suureksi, ettei sitä kaipausta voi täyttää mikään muu kuin oma lapsi, jonka saisi pitää.
     
    #2315
  16. Annie1977

    Annie1977 Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    06.02.2018
    Viestejä:
    1
    Saadut tykkäykset:
    0
    Hei kaikille! Pahoittelut niille, jotka tähän ketjuun liittyvät, onneksi tämä on olemassa kuitenkin! Ajattelin itse kertoa tähän meidän vielä keskeneräisen tarinan, lähinnä siksi, että viimeisten viikkojen ajan olen tätä itse selannut läpi ja lukenut jokaikisen viestin ja saanut sekä lohdutusta tilanteeseeni että valmiuksia siihen, mitä voi tapahtua ja millaista tietoa tarvitsen omassa tilanteessani.

    Olen täyttänyt 40 vuotta pari kuukautta sitten. Lapsia on ennestään kaksi: 2004 ja 2010 syntyneet. Kummatkin saatettu alkuun keinohedelmöityksellä, eka IVF:llä, toinen ICSI:llä. Taustalla paha ja vaikea endometrioosi, mitä on laparoskopian jälkeen vuosia hoidettu mm. Visanne-lääkityksellä. Pidin siitä pienen tauon viime vuoden lopulla ja kuinka ollakkaan, tein esikoisen 13-vuotissynttäripäivänä plussatestin! Kyllä kuulkaa ihmetytti! Plussa oli vahvin ikinä, aikaisemmat olleet haaleita aluksi ja sitten vahvistuneet vähitellen.

    Koska taustalla on näitä gynen ongelmia ennestään, en uskonut että raskaus jatkuisi kovin pitkään, mutta kuinka ollakkaan, ei Aunt Flo:ta ole näkynyt.

    Ekassa ultrassa 6+ viikolla seurasi lisää yllätyksiä: kaksi sikiöpussia ja syke molemmissa. Meinasin pudota tutkimuspöydältä... Pahoinvointi oli jo alkanut ja ehkä siten olisi voinut arvata tämän. Viikon päästä uudessa ultrassa toisen syke oli hidastunut ja kovin heikko.

    Viikolla 9+ kävin seuraavan kerran katsomassa tilannetta neuvolalääkärillä ultrassa ja tuolloin toisen syke oli loppunut, toinen oli vitaali ja kasvoi.

    Viikolla 10+ otettiin veriseulat ja sen jälkeen aloin miettimään tätä nk. vanishing twin -tilannetta. Hormonimäärä oli selvästi suurempi kuin aikaisemmissa raskauksissa koska oksensin ihan kokoajan, aikaisemmin oli vain muutamana viikkona iltaisin pahoinvointia.

    Edelleenkään mitään vuotoa ei ollut. Rv 12+ oli niskaturvotusultra ja meidän sairaala yhdistää tiedot silloin. Hcgb oli (101) korjattu MoM 1,65 (korjaamaton 1,74) ja Papp-a (1330) korjattu MoM 1,43 (korjaamaton 1,52) ja NT 2,2. Ikäriski Downiin 1:109 ja henk koht luku 1:124. Edwardsiin 1:97264. Muista ei lukemia.

    Oli onni, että olin käynyt tätä ketjua jo ajoissa läpi ja hankkinut lisää tietoja, muuten olisin varmaan panikoinut. Aikaisemmissa raskauksissa ei ole ollut korkeita riskilukuja. Nyt oli jo suunnitelma valmiina. Ongelma oli tuo kaksosraskaus ilman sitä toista elävää sikiötä mutta kuitenkin sikiöpussi ja hormoniarvot sitä myöden koholla.

    Jatkotutkimusvaihtoehdot ovat tietysti NIPT tai suoraan invasiivinen tutkimus (istukkabiopsia, myöhemmin lapsivesipunktio). NIPT:in ongelma kaksosraskaudessa on, että se ei pysty erottelemaan, kummasta sikiöstä dna on peräisin ja näin ollen negatiivinen vastaus (eli ei trisomioita 13, 18 tai 21) kertoo kyllä että kummatkin ovat terveitä, positiivinen vain "osatotuuden" eli jommalla kummalla (tai molemmilla) on trisomia. Samasta syystä se pystyy kertomaan kaksosista sukupuolen vain jos molemmat ovat tyttöjä (XX kromosomi). Tämä oli asia, mitä kovin moni ammattilainenkaan (kätilöt, gynet) eivät pystyneet selventämään, perinatalogit parhaita vastaamaan näihin.

    Päätin kuitenkin että otetaan NIPT vaikka sen tulos ei olisikaan välttämättä koko totuus, kun jostain syystä se toinen oli hiipunut (epäilin että trisomia, ihan vaan epäily ilman mitään tieteellistä taustaa). Tulokset luvattiin 10-14 vrk kuluttua ja verikoe lähetettiin Turkuun analysoitavaksi (vielä muutama vuosi sitten kaikki meni Jenkkeihin, nyt löytyy useampi kotimainenkin laboratorio joka sen tekee). Koe otettiin torstaina, seuraavan viikon perjantaina tuli soitto ja uutinen, että trisomioita ei löytynyt ja odotamme tyttöä (eli molemmat sikiöt ovat/olleet terveitä ja molemmat tyttöjä).

    Toinen sikiö on nyt vain pieni kaiku enää sikiöpussissaan toisen, jo reilusti isomman, vieressä. Sille ei tehdä mitään, katsotaan vuotaako jossain välissä itsekseen pois vai jääkö sitten istukan kylkeen vaan pieneksi lisäksi. Mitään osapoistoja ei tehdä tällaisessa tapauksessa.

    Tässä tilanteessa ollaan nyt rv 14+4. Koska riskejä edelleen on, en ole ihan vielä osannut huokaista helpotuksesta. Usko siihen, että meille pieni tyttö saataisiin kesällä on vielä aika kaukaista. Toivon, että tämä tarina kuitenkin auttaa sitä, kuka joutuu tällaiseen vanishing twin tilanteeseen, koska veriseulaluvut ja NIPT ongelmallisuus ei ole mitenkään laajasti julkituotuja ja jouduin itse kaivamaan aika paljon ulkomaisiakin tutkimuksia näistä (hyvää dataa kyllä löytyy MoM luvuista kaksosraskauksissa kun jaksaa penkoa, yhtään linkkiä en valitettavasti säästänyt). Onneksi päätin silti antaa NIPT:lle mahdollisuuden, jos se olisi osoittanut trisomioita, sitten olisin antanut tehdä lapsivesipunktion mutta vasta sitten kun ollaan lähellä rakenneultraa. Lähinnä siksi, että endometrioosin takia on hyödyllistä olla raskaana mahdollisimman pitkään ja toisaalta, omat hermot kestäisi epätietoisuuden kun ne muutenkin on jo rikki ja huolehtivat joka vessakäynnillä, tuleeko vuotoa vai ei. Ja tässä iässä ja tällä taustalla ei ole enää realistista vaihtoehtoa että yritetään luomusti uudelleen seuraavaan kiertoon.

    Paljon voimia kaikille näiden asioiden kanssa painiville! Oikeita ja vääriä vastauksia ja ratkaisuja ei ole, jokainen päättää omalta kohdaltaan ja se on oikea päätös silloin.
     
    #2316
  17. Miljamaaria

    Miljamaaria Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    12.04.2017
    Viestejä:
    265
    Saadut tykkäykset:
    107
    Eilen oli np-ultra. Vaikka esikoisen aikaan (olin 31-vuotias) riskiluku oli tyyliin 1:15000, pelkäsin tällä kertaa valtavasti mennä seulontaan. Ultra meni ihan hyvin, kohdussa jumppaili reipas viikkoja vastaava vauva. Kaikki rakenteet olivat niin kuin pitääkin, nenännypykkä, aivojen perhoskuvio, reisiluu, vatsalaukku. Turvotusta oli 2,0 mm. Ultran jälkeen oli hetken hyvä fiilis ja kätilö jutteli mukavia. Luulin jo kaiken olevan ok kunnes kätilö sanoi pelkäämäni sanat: "Nythän on niin että riskirajana on 1:250 ja tässä näkyy kohonnut riski. 21-trisomialle 1:169." Tuli vähän puskista, ensin en osannut oikein edes reagoida. 18-trisomian riski oli 1:100000 joten sitä ei tarvitse pelätä mutta nyt huolena on down. Niin hirveää kuin se onkin, elämäntilanteemme on sellainen etteivät voimavarat ja säästöt riitä vaikeavammaisen lapsen hoitoon. Eli jos vamma todetaan, raskaus on pakko keskeyttää. Sain heti tulevalle maanantaille ajan NIPTiin. Nyt alkaa parin viikon piina. Vauva on meidän pieni ihme, todella alentuneesta hedelmällisyydestä huolimatta tullut luomuyllätys. Toivottu, odotettu, nyt jo kovasti rakastettu. Tuntuu epäreilulta että kaikki se voidaan ottaa pois. Ultran piti olla ihana kokemus jonka jälkeen olisimme kertoneet ilouutiset miehen (jo teini-ikäisille) lapsille ja selittäneet asian ultrakuvan kanssa mun nelivuotiaalle. Nyt piilottelen pikkuhiljaa kasvavaa vatsaa ja pelkään koetuloksia. Riski on alle prosentin luokkaa mutta silti huolettaa :(

    Miljamaaria & pikkuinen Piipana 12+6
     
    #2317
  18. Pamsku

    Pamsku Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    01.11.2011
    Viestejä:
    838
    Saadut tykkäykset:
    7
    Empä olisi ajatellut ikinä vielä tännekin kirjoittavani. Lapsettomuustaustaa, kaksi elävää tervettä lasta. Viime syksynä keskeytynyt keskenmeno, spontaani km ja kemiallinen raskaus. Uudenvuoden aattona plussa testiin. Rv5+ vuoti verta, mutta kaikki oli kunnossa. Rv7+ ultrassa edelleen kaikki hyvin. Neuvolassa ja kotona saatu sydänäänet kuuluviin ja kaikki on ollut hyvin. Tänään oli nt ultra. Niskaturvotusta 2,63mm, rajana täällä 2,1mm. Verikokeet täällä otetaan ultran jälkeen eli riskilukua saadaan odottaa pari pitkää viikkoa. Miltä tuo turvotus teistä kuulostaa?

    Huolestunut pamsku ja pikkuinen 11+6(11+2)
     
    #2318
  19. susannas86

    susannas86 Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    01.01.1970
    Viestejä:
    15
    Saadut tykkäykset:
    2
    En olisi pelkästään vielä huolissaan tuosta turvotuksesta, useimmissa paikoissa rajana pidetään 3 mm. Hassua kuitenkin että veriseulat otetaan vasta ultran jälkeen kun useimmissa paikoissa otetaan rv 10+0-10+6. Kaikki on todennäköisesti teillä hyvin, tsemppiä!
     
    #2319
  20. Ravishing

    Ravishing Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    24.04.2016
    Viestejä:
    52
    Saadut tykkäykset:
    13
    Vuosia ilman ehkäisyä ja vuosia ollaan yritetty lasta. Vihdoin menimme tutkimuksiin, jossa todettiin munanjohtimet olevan ummessa. Päädyimme IVF hoitoihin. Munasoluja saatiin hedelmöitettyä vain kolme. Ensimmäinen raskaus onnistui tuorealkiosiirrosta. Joka meni kesken viikolla 9. Mitään oireita ei tietenkään tullut ja tämä selvisi vasta NP ultrassa. Kemiallinen tyjennys, joka meni päin persettä ja jouduin lopulta kaavintaan. Pakastealkion istutus ei onnistunut ja kolmas alkio ei sulatusta kestänyt.

    No siinä sitten keräilimme raahaa ja jäin työttömäksi, joten rahan keräys ei ollut kovinkaan vauhdikasta. Vihdoin saimme uuden hoitosuunnitelman. Ja nyt maaliskuussa olisi pitänyt uusi hoitokierros aloittaa.

    Jostain ihmeestä kuitenkin joulukuun kuukautisten jälkeen yksi munasolu oli päättänyt raivota itsensä oikeasta munanjohtimesta läpi ja hedelmöittyä luomusti. Pääsin onneksi varhaisultraan ja siellä kaikki hyvin. Tänään oli NP ultra, mitä olen odottanut useamman viikon jo pelossa, mitä löytyy. Ennen kuin hoitaja kerkesi mitään sanomaan, näin pienen sydämmen sykkeen. Siellä on jotain elossa.

    MUTTA. Niskassa turvotusta yli 5mm ja yleistä turvotusta. Ei siten voinut vain olla positiivisia uutisia. Nyt odotellaan, että saadaan aika istukkanäytetutkimukseen ja sieltä tulos.
     
    #2320
  21. Miljamaaria

    Miljamaaria Aktiivinen jäsen

    Rekisteröitynyt:
    12.04.2017
    Viestejä:
    265
    Saadut tykkäykset:
    107
    Olen pahoillani puolestasi @Ravishing :cry: On hirveää odottaa tuloksia eikä sitä toivoisi kenenkään joutuvan käymään läpi. Raskauden pitäisi olla ihana juttu, ei täynnä pelkoa ja huolta. Toivon teillekin kaikkea parasta.

    Meille niptin tulos toi onneksi onnen kyyneleitä. Riski oli pienehkö mutta pelko suuri, mutta verikoe antoi tulokseksi puhtaat kromosomit tutkituilta osin. Halusimme tietää sukupuolen ja selvisi että odotamme pientä prinsessaa :love:

    Mm & prinsessa 16+1
     
    #2321
  22. Ravishing

    Ravishing Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    24.04.2016
    Viestejä:
    52
    Saadut tykkäykset:
    13
    Miljamaaria sepä se. Kun ekalla kerralla saimme tuossa ultrassa tietää, että oli mennyt jo aikaisemmin kesken, niin nyt ajattelin, että saan mielen rauhan siitä sitten. No juu sain, mutta nyt sit saa tätä asiaa jännittää. Ja kun tästä ei ole mitään lukuja missään, että voisi päätellä jotain. Ei voi kuin vain odottaa testin ottoa ja tuloksia.
     
    #2322
  23. Ravishing

    Ravishing Jäsen

    Rekisteröitynyt:
    24.04.2016
    Viestejä:
    52
    Saadut tykkäykset:
    13
    Toivonpilkahdus. Lääkäri soitti eilen ja pikatesti näytti normaalia. Ja kirsikkana kakunpäällä, tyttö olisi tulossa. Odotellaan vielä pidemmän testin tulos ja sitten rakenneultraa. Mutta nyt hieman helpottuneempi olo jo.
     
    #2323
  24. Moons_86

    Moons_86 Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    20.03.2018
    Viestejä:
    14
    Saadut tykkäykset:
    1
    Heipähei kanssasisaret, tänne päädyin nyt itsekin. Esikoistani odottelen ja nt-ultrassa huomattiin turvotusta keskimäärin 4,4 mm niskassa. Uutinen oli odottamaton ja musertava (olin vain keskittynyt varmistumaan siitä, että sikiö on olemassa, elossa ja sydän lyö). Paljon ei mitään tietoa saatu tai osattu tuloksesta kysellä, lähinnä kätilö ja lääkäri nostivat esille puheissaan riskit ja niistä mahdollisesti seuraavat päätökset. Onnekseni (ja kauhuksenikin) lueskelin ja selvittelin itse vertaistilanteita netistä ja tämänkin keskusteluryhmän löysin, täältä olen eniten lohtua ja konkreettista tietoa löytänyt. Tänään olin istukkabiopsiassa, jossa samalla veriseula huomioituna riskiluvuksi downille arvioitiin 1:48. Toisaalta myös kerrottiin sydänviasta vaihtoehtona, mutta mitään varmaa ei vielä voinut näillä viikoilla sydämestä kertoa, muuta kuin että se mitä on nähtävissä, vaikuttaa normaalilta. Turvotus oli myös kuulemma jonkin verran laskenut, mutta niin ilmeisesti alkaa muutenkin näillä viikoilla tekemään (nyt 13+1). Tuloksia biopsiasta odotellaan siis, korkeintaan viikko.. ja reilun 2 viikon päästä aika seuraavaan ultraan, jossa tarkastellaan sydäntä paremmin. Rakenteellisesti ja kaikin puolin muuten sikiöllä on kunnossa kaikki se, mitä voidaan tässä vaiheessa nähdä. Ristiriitaisissa, mutta varovaisen toiveikkaissa fiilareissa täällä nyt ollaan.. Henkisesti raskasta on huoli ja epätietoisuus, suuret tsempit kaikille samaa eläville! <3
     
    #2324
  25. _pikkumyy_

    _pikkumyy_ Uusi jäsen

    Rekisteröitynyt:
    03.04.2018
    Viestejä:
    10
    Saadut tykkäykset:
    1
    Moikka. Oon koko päivän lukenu tätä viestiketjua, onneks löysin tämän. Onkohan täällä enää kukaan lukemassa näitä?
    Tänään tuli soitto sikiöseulan tuloksista ja pelko heräs samantien.
    Kävin siis ekassa ultrassa rv 12+5. Kaikki oli kunnossa, sano rakenteiden olevan kunnossa ja raajat tallessa ym. Niskaturvotusta tais olla 1,2, sai myös välillä lukeman 1,1.
    No nyt sit olin tuossa seurassa jääny kiinni ja riskiluku oli 1:130. Puhu et ois valkosoluja ja istukkahormoni koholla. Mitähän se voi tarkoittaa? Downin riski on ainakin? Menen nyt perjantaina sinne sikiötutkimusyksikköön ja siellä varmaankin otetaan se verikoejuttu. En taida uskaltaa keskenmenoriskin takia sitä lapsivesitutkimusta tehdä...
    Miten saa tän huolen pois kun pelottaa et tämä kamala ahdistava stressi tekee pahaa pikkuiselle?
    Mulla on kohta 3 vuotta täyttävä tyttö ja sillon ei ollu mitään häikkää sikiöseulassa. Mulla löyty edellisen raskauden jälkeen harvinainen munuaissairaus. Voikohan se olla osasyynä tähän? Pelottaa kyllä hirmuisesti.

    Nyt rv 13+3.
     
    #2325
Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti