Toivotut taaperot '09

emilyhienot mitat !! Ja vau, aika hieno ele jos miehes haluaa sun sukunimen!
Ja pahottelut imetyksestä Tiedän sen surun. Kurjinta on kun imetys loppuu vasten omaa halua ja "liian aikaseen". Mut tärkeintähän on että kaikki voi hyvin ja ruokailu on iloinen asia. Pakkopulla ja huudatus ei varmasti palvele ketään :hug:

 

Emily Pahoittelut imetyksestä. Ittekin oon tässä jo pohtinut,että mitenkähän se menee toisen kohdalla. Aavan kanssa ei meinannut oikein mitenkään lähteä.

Ollaan ensi viikko mökkeilemässä. Jee!!

Aava on ollut kyllä selkeästi vähän enemmän poikki sen mpr rokotuksen jälkeen. Eilen oksensi autoon. Sen jälkeen söi normisti ja kaikki pysyi sisällä. Ärsyttävä rokote.

Masuasukki on jo rv 21

 

emily: Harmi juttu, ettei imetys ota onnistuakseen! Kävikö sun luona imetysohjaaja? Hienot mitat Sisulla! Paulille tuli painoa 1-1½ välillä kanssa vain kilon verran, mutta pituutta se 4 cm:ä.

millis: Täällä myös omat sukukalleudet kiinnostavat. Ei pottailusta meinaa tulla mitään, kun pitää pippeliä räpeltää. Saunoessa haluaa hipeltää mun rintoja, ja tietty iso maha on kauhean kiva.

Mun ystävälle syntyi heinäkuun alussa vauva. Perheessä on ennestään Paulin ikäinen poika, jonka kanssa Pauli on leikkinyt ihan vauvasta saakka. Ollaan nyt käytetty tätä kaveria ja vauvasiskoa esimerkkinä, ja Pauli on alkanut pikkuhiljaa hoksata, että mun mahassa on samanlainen vauva. Ihan kiva, kun pystyy hieman etukäteen valmistamaan lasta pikkusisaruksen syntyyn, vaikka taitaa se varsinainen totuus valjeta vasta sitten, kun minä tulen vauvan kanssa sairaalasta kotiin...

Nukahtamisvaikeudet näyttävät olevan toistaiseksi takanapäin. Tosin vieressä pitää olla, mutta nukahtaa kyllä suht' nopeasti ja helposti. Jotain kesään tai uhmaan liittyvää taisi olla, mitä lie. Saa nähdä, miten tuleva muutto vaikuttaaa. Pikkuhiljaa ollaan viety tavaroita uuden asunnon varastoon ja ensi viikolla viikonloppuna on lopullinen muutto.

ON: Mulla oli eilen toistaiseksi viimeinen työpäivä. Jäin nyt sairaslomalle äitiysloman alkuun saakka ennenaikaisten supistusten takia. Onneksi kohdunkaulalla ei ole tapahtunut muutoksia, mutta töissä ja kotona jaksaminen alkoi käydä kipujen vuoksi tosi raskaaksi. Eipä mulla olisi ollut enää kuin 2 viikkoa töitä. Sijainen ehti onneksi aloittaa juuri eilen, joten ihan hyvillä mielin "luovutan" tässä vaiheessa.

-Pantsu rv 33

 

Pantsu hienoa että nukahtaminen taas sujuu! Ja kiva että Paulille on voinut jo etukäteen selittää vähän pikkusisaruksesta. Tsemppiä loppuraskauteen =)

Imetys ei meillä onnistu päivällä edelleenkään, oon jo luopunut koko ideasta sen suhteen. Öisin onneksi nyt taas olen voinut imettää, välissä kun ei sekään onnistunut. Nyt ei enää edes harmita niin paljon kun tuon yöimetyksen sain kuitenkin toimimaan. Soitin sinne imetystukipuhelimeen mutta se oli ihan yhtä tyhjän kanssa, en saanut kyllä mitään apua siitä. Sain myös netissä imetysohjaajalta yksityisneuvoja mutta ei sieltäkään mitään mullistavaa tullut. En sitten jaksanut enää pyytää tänne ketään kun tuntui että ei siitä mitään apua kuitenkaan ole.

Sisulla on välillä kauheita raivopäiviä, en tiedä onko taas joku uhmakausi vai kuinka paljon johtuu pikkusiskosta... Tosi raskasta kyllä välillä kun toinen vaan kiukuttelee

Onko teidän lapsilla muuten jo lempiruokia? Sisun ehdoton suosikki on kalakeitto Sitten myös kaalilaatikosta tykkää. Onneksi ei tarvi enää kärrätä niitä pilttipurkkeja himaan, koko ajan sai olla viemässä purkkeja keräykseen! Ja hauska kattoa kun toinen ihan ite nyt koittaa syödä haarukalla.

Nyt siellä heräilläänkin päiväunilta joten täytyy mennä!

 

pantsulle onnea loppuraskauteen ja muuttoon Hyvin varmasti menee, meillä ei muuttoon reagoitu oikeastaan mitenkään
Täälläkin nukkuminen/nukahtaminen on taas ihan ok.
Likkakin on hirmusen kiinnostunu kaikista vauvoista ja "tietää" että joillain tädeillä on vauva massussa (vaikka tuskin silleen täysin ymmärtää..) ja että tissistä tulee maitoa ja vauvat syö sitä Joskus mallailee minunkin rintojen imemistä. Liikuttavaa, kun itse tuskin muistaa imetyksestä yhtään mitään.

emily joo, meilläkin muuten likka on hulluna keittoihin. Siis eniten ehkä perus kirkkaaseen "lihakeittoon" jossa paljon erilaisia kasviksia ja lihaa/kalaa Muuten ei oikeastaa ole mitään erityisiä lempiruokia kun kaikki maistuu hyvin.

Ruokarytmi meillä on nykyisin aika boheemi eikä yleensä syödä kuin 3-4 kertaa päivässä. Annokset onkin sitten sitä reilumpia Iltapala on monesti siis "päivällinen", syödään kaikki vasta sitten lämmin ruoka. Sekin on osaltaan parantanu/pidentäny yöt, tuntui että pelkkä puuro ei ollu kovin toimiva iltapala.

Niin kai se kesä sitte loppu. Harmittavaa kun hellettä riitti niin hetkeksi. Taas olis edessä mm. kenkien osto, neidon jalka kasvaa kuin rikkaruoho, kaikki umpikengät on auttamatta pieniä. Sit pitää päivittää muukin ulkovaatevarasto. Huoh.

 

Hei, meilläkin on keitot ihan lemppariruokia! Anopin kesäkeittoa poika veteli 4 lautasellista! Paulista on tullut uusien makujen suhteen vähän nirso, saa aika pitkään houkutella, että suostuu maistamaan jotain uutta. Kaikkea tuttua syö kyllä hyvin. Juusto ja leipä taitaa olla suosikkeja.

Kauniskuu: Muakin harmittaa, että kesä meni niin nopeasti. En kyllä helteitä kaipaa, mutta lämpimät säät saisi jatkua pidempään. Ei tarvitsisi pukea niin hirveästi, se alkaa nimittäin tämän mahan kanssa olla vähän vaivalloista. Meillä menee vielä keväiset välikausihaalarit, mutta uudet kengät kävin jo ostamassa. Talvipukuakin mallailin pojalle päälle, ja se näytti ainakin toistaiseksi vielä mahtuvan. Saa nähdä tuleeko syksyllä joku kasvuspurtti, ja saa taas metsästää uutta haalaria hiki hatussa joskus joulukuussa...

Onko teidän lapsilla muuten jo erityisiä ystäviä? Meillä on juurikin tämä mun kaverin poika, jonka perään Pauli kyselee jatkuvasti ja päinvastoin. Sitten tämän pihan muut lapset (6 kpl samanikäisiä poikia) on sellaisia, joiden kanssa "leikitään". Eihän ne varsinaisia yhteisleikkejä vielä ole, mutta selvästi on sellaisia piirteitä jo olemassa. Jos joku keksii jotain tekemistä, toisetkin menevät tekemään samaa, jne. Pätee erityisesti kiellettyihin asioihin. Vähän on haikeaa muuttaa, kun naapureista on tullut sekä itselle että pojalle kivoja kavereita.

 

Heissan pitkästä aikaa! Niinpä, kesä on mennyt ihan supernopeasti... vielä kaipaisi edes muutamaa lämpimän kesäistä päivää =) Kesä on ollut todella ihana taaperon kanssa! Vaikka jo viime kesä tuntui kivalle reilun puolivuotiaan vauvan kanssa, niin kyllä tämä taaperoikä on vieläkin parempaa aikaa. Joka päivä typykkä tuntuu oppivan uusia asioita ja kujeita :heart: Käsittämätöntä, miten paljon hän jo osaa tehdä itse ja tajuaa ihan hurjan paljon asioita. Syöminen sujuu itse, myös haarukalla, aina silloin kuin huvittaa, vaatteita pitää itse saada riisua, valoja sytytellä ja sammutella jne jne.

Lueskelin teiän kuulumisia, kivalta kuulosti kaikkien kesäpuuhat =) Emilylle onnittelut vauvasta sekä ristiäisistä ja jännästä nimestä, Pantsulle onnea upouuteen kotiin ja tsemppiä muuttopuuhiin! Maarialle suuret pahoittelut ja jaksamista :hug:

Meiän kesään on kuulunut mökkeilyä, mummoloissa käyntejä ja kotosalla remontointia. Saimme talon maalattua ja pihalaatat laitettua - tosi huippu fiilis, kun näitä rästissä olleita puuhia on saatu tehtyä. Kävimme viikon reissussa Budapestissa. Tosi hyvin meni reissu typykän kanssa, lentomatkat sujui kuin vanhalta tekijältä ja muutoinkin sopeutui uuteen ympäristöön hyvin. Katseli innoissaan ison kaupungin ihmeitä; etenkin eläintarha oli kiva =) Kesän aikana ei tullut käytyä missään varsinaisessa lasten paikassa, kun tuntuu olevan ihan riittävästi säpinää erilaisissa leikkikentissä.

Ai niin, isona juttuna imetyksen lopettaminen - vihdoin! Homma meni vielä niin yllättävällä tavalla, että yhtenä iltana neitokainen totesi tissimaidon äärellä, jotta kiitti ei... Meni kyllä molemmilla se ilta itkuksi (ja muutama ilta sen jälkeenkin), mutta neitokainen pysyi päätöksessään eikä tissiä enää suuhunsa huolinut. Ikää oli tällöin 1 v 7 kk. Minulle olikin loppujen lopuksi kova paikka :'( Olin aatellut, että päätän itte, milloin imetys loppuu ja sopeutan typykän tilanteeseen, mutta hän päättikin itse... ei oo enää meillä pientä tahdotonta vauvelia, vaan ihan omatahtoinen pieni ihminen Kerran jouduin pumppailemaan, mutta sittenpä maidontulo loppui.

1,5 vee neuvolamitat 86 cm ja 10,4 kg. Pituutta ja ohuutta edelleen riittää, mutta nyt loppui painon kyttääminen, kun kasvaa edelleen tasaisesti omalla käyrällään. Joku kirjoittikin jonkin kommentin rokotteesta; täällä typykkä oli rokotuksen jälkeen tosi kiukkuinen viikon verran : /

Lempiruokia perunamuusi, liha ja kana vastapaistettuina, porkkana, kukkakaali, leipä. Juusto ja raejuusto herkkuja ja nyt kesällä marjat on ollu ihan huippuhyviä! Ruuat on edelleen vähän spesiaalia eli esim. jotain ittelle tehtyä laatikkoa tai keittoa on turha tarjota. Myöskään purkkiruoka ei maistu, mikä helpottais kummasti reissuelämää.

Ystäviä typykällä on kaksi, suht samanikäisiä. Tytön kanssa alkaa päästä jo väleihin ja viimeksi hiimailivat suloisesti käsikkäin, mutta pojan kanssa yhteisymmärrys ei vielä oo löytynyt. Toistaiseksi treffailu on ollut oikeesti enempi äiti-lähtöistä; oomme löytäneet toisemme muskarin kautta.

Kauniskuu, havahduinpa miekin ulkovaatekommentistasi miettimään, jotta mitenkähän syysvaatteet, mahtuukohan keväiset päälle... Pituutta on nyt tullut niin reilusti, että saattaa joutua vaatekaupoille. Sain aikaiseksi varata kirpparipaikan parin viikon päähän, jotta saa pieniä vaatteita pois nurkista, niin sittenpä mahtuu taas uusia vaatteita kaappeihin. Kengät meillä taitaa mennä samat kuin keväällä, jalka kasvaa maltillisesti.

Nyt unille. Mukavia elokuisia päiviä!

 

Puhumisesta ja sanoista piti miun vielä kirjoittaa. Typykkä on vasta nyt alkanut tapailla oikeita sanoja. Aiemmin oli vain omia sanoja hau ja pah ym., mutta nyt vihdoin löytyi se odottamani äiti :heart: Nyt hänellä vasta alkaa olla intoa edes yrittää joitakin sanoja. Kovin yksilöllistä näyttää siis tämäkin olevan.

 

Pikana, kun lapsi katsoo puuha peteä.. Aika haipakkaa on meillä meno, enkä palstalle oo kauheesti ehtinyt, täällä sitä silti ollaan. Elämä aika samanlaista kuin ennenkin, poika on kasvanut isoksi, on taitava ja uhmakas. Kovasti olis vauvakuume, mutta ei tuu toka meille helpommalla kuin ekakaan. Imetän edelleen öisin, siitä olis nyt tarkoitus luopua tän kuun aikana. Olen edelleen kotona, äiti jää nyt vuorotteluvapaalle ja on sitten pessin kanssa pari päivää viikossa ja mä jatkan opiskeluja. Meillä ruoka ei oikein uppoa, lapsella on niin kova tahto, että houkuttelemalla ei mikään laske. Muutenkin aika moni asia on tappelua, vaikka toki osaa ja innostuu monenlaisista asioista. On ihanaa, kun lapsi puhuu jo niin paljon.

Onnittelut emilylle vauvasta!
Onnittelut muille raskautuneille ja Pantsulle suuret onnittelut uudesta kodista, sekä voimia viimemetreille raskauteen.
Maarialle suuret sympatiat ja halaukset.

 

Hei vaan kaikille pitkästä aikaan! Aina silloin tällöin olen täällä käynyt lukaisemassa kuulumisia, mutta aika harvakseen niitä kesällä näytti tulevankin. Harvat ovat hetket kotona tietokoneen ääressä.

Joko Pantsun perhe on muuttanut? Mikä se sun laskettuaika olikaan?

Lempiruuasta oli puhetta. Meidän neiti (1v. 10kk) tykkää makkarasta ja kananmunista. Olen tarjoillut nitriinitöntä makkaraa. Kesällä itse syömisessä tuli takapakkia ja pelkästään herkkuruoka menee kokonaan itse syöden. Viinirypäleet ovat suurta herkkua myös. Keitetyt pikkuporkkanat myös katovat hetkessä. Puuro menee parhaiten voin kera, mutta muroja olisi aina mieluummin ottamassa.

Neitinen on luonteeltaan aika varautunut. Kuten ikäiselleen on ominaista hän tykkää seurata muiden lasten leikkejä, mutta ei niinkään osallistu -- paitsi ellei ole kysessä vanhempi lapsi, joka ohjaa leikkiä.

Isompien lasten sänkyyn neti siirtyi viime viikolla ja se on ollut totuttelua... Yksi tosi levoton yö oli ja nukkumaan menemiset ovat kiukuttelua. Ollaan päädytty siihen, että nukumme edelleen kaikki samassa huoneessa -- senkin jälkeen kuin vauva syntyy (täytyy siis toivoa, että olisi yhtä rauhallinen vauva tulossa kuin siskonsa oli...) Mitenkäs teillä muilla? Joko on siirrytty isompaan sänkyy? Entäs omaan huoneeseen?

Neiti on kova puhumaan ja laulamaan. Jos liikkelle lähteminen oli aikoinaan hitaahkoa, niin puhe on ollut sitten "edistyksellistä". Ihan kiva, että osaa ilmaista jo itseään sen verran hyvin, kun vauvakin on tulossa.

Raskaus on mennyt ihan ok. Parin kuukauden päästä meitäkin on sitten jo neljä... Otin äitiyspakkauksen tässäkin raskaudessa, koska se oli niin poikavärinen. Todennäköisesti siis odottelemme poikaa...

Mukavaa syksyä kaikille!!!

 

Hei vaan pitkästä aikaa!

Täälläpä on ollut hiljaista, toivottavasti joku edes käy täällä vielä lukemassa. Meille tuli muuton ja Elisan sotkujen takia mukava 3 viikon nettipimento, mutta nyt taas yhteys pelaa. Kiva kuitenkin lukea teidän kuulumisia.

Muutto meni hyvin, ja Pauli sopeutui yllättävän nopeasti uuteen kotiin. Paulille tämä on edelleen uusi koti, jossa on uuden kodin ovi ja uuden kodin sauna. Mitään kummallisia yöheräilyjä tai syömättömyyttä ei muutto aiheuttanut. Sen sijaan flunssaa meillä on sairastettu nyt pari viikkoa, ja vieläkin poika on ihan räkäinen. En tiedä, pitäisikö käydä näyttämässä korvia, keväällähän korvatulehdus jäi päälle, ja meni vasta sillä heinäkuisella ab-kuurilla ohi.

Uusi eroahdistuskausi alkoi jo ennen muuttoa, ja välillä poika roikkuu mun lahkeessa kuin henki riippuisi siitä. :kieh: Jotenkin nyt äidin perään itkeminen tuntuu paljon raskaammalta, varmaan johtuu siitä, että poika puhuu ja ymmärtää niin paljon, enkä aina muista, että tunne-elämältään se on vielä ihan pikkuinen.

Pukeminen ja riisuminen on nyt alkanut kiinnostaa, tekniikan miehenä Pauli haluaa vetää itse vetoketjut ja avata lenkkarien tarrat. Syöminen sujuu yleensä itse, mutta välillä haluaa, että äiti tai isi auttaa. Oletteko muut muuten alkaneet antaa jo ksylitolipastilleja? Pauli on melko ronkeli kaiken makean suhteen, ja pitkään aikaan ei suostunut noita pastilleja syömään. Yht'äkkiä ne kuitenkin alkoivat maistua, ja nyt varmin tapa saada lautanen tyhjäksi on muistuttaa poikaa pastillista!

Edelleen meillä tavarat hakee muuton jäljiltä paikkaansa, ja iso osa on vielä varastossakin, mutta olen sentään vauvan tavarat saanut laitettua kuntoon. Yhdessä koossa ollaan vielä, ensi tiistaina (4.10.) on laskettu aika. Kovasti kyllä mieli tekisi jo synnyttämään, alkaa selkä olla aika romuna, ja muutakin kolotusta ihan riittävästi. Välillä tulee pieniä paniikkikohtauksia, kun ajattelen tulevaa elämää vauvan ja taaperon kanssa. Yritän olla murehtimatta sitä sen enempää, näkee sitten millainen vauva tämä tulokas on ja miten Pauli tilanteeseen suhtautuu.

Ellastiinalle tsemppiä raskauteen ja onnittelut poikalupauksesta! :heart:

 

Joo, hiljaista täällä tuntuu olevan.
PANTSU hirmuisesti voimia ja onnea tulevaan koitokseen. Meillä oli sama juttu, eroahdistusta oli, se meni ja sit taas tuli uudelleen. Ja totta, oot oikeassa. Mustakin tää kitinän ja raivon kestäminen on paljon hankalampaa kun lapsi puhuu ja ymmärtää asiat täysin. Sitä oikeasti välillä "vaatii" lapselta paljon enemmän, koska taidot ja ymmärrys on aika suuria, mut kuitenkin pitäs aina muistaa, että lapsi on vasta näin pieni.

Me annettiin ksylitolia tossa joku aika sitten, nyt se on jäänyt..

Mites, nukkuuko kaikilla muksut vielä ihan kunnon päikkäreitä? Meillä on ollut kausia että menee päivä jopa ilman unia/superlyhyellä torkulla. Noina pv kyllä iltanukkumaanmeno on nopea ja helppo, mutta yö saattaa olla levottomampi. Vähän vaihtee.

 

Meille syntyi 6.10. klo 02:41 suloinen tyttö. :heart: Painoa oli 3190 g:a ja pituutta 50 cm:ä. Oli siis hieman pienempi kuin esikoinen syntyessään.

Synnytys oli vauhdikas, vain 6 tuntia kestoltaan, josta alle kaksi tuntia oltiin sairaalassa. En ehtinyt saada mitään kivunlievitystä, en edes ilokaasua. Aluksi olin ammeessa, ja kun kivut yltyivät hurjiksi, aukesinkin alle 10 minuutissa viimeiset viisi senttiä. Ponnistusvaihe oli myös nopea, tyttö syntyi kolmella ponnistuksella.

Kotona ollaan oltu nyt viikko. Muuten on mennyt hyvin, paitsi että sekä esikoinen että mies ovat sairastelleet koko viikon. Paulilla tauti meni jo ohi, mutta mies on kipeänä edelleen. Kiva isyysloma! :kieh:

Tyttö on ihana, perustyytyväinen vauva. Syö ja nukkuu hyvin. Maito nousi tällä kertaa jo heti seuraavana päivänä synnytyksestä, ja sitä tulee jälleen yli tarpeiden. Ilmoittauduin jo maidonluovuttajaksikin, mutta se saa nyt odottaa hetken. Mulla on lanneranka löystynyt sen verran hormonien vaikutuksesta, että pääsen liikkumaan vain buranan voimin. Särkylääkkeet estävät toistaiseksi luovuttamisen.

Esikoinen haluaisi halia vauvaa jatkuvasti, ja on muutenkin ollut kiltti ja reipas. Mustasukkaisuutta ei ole vielä ollut. Saa nähdä, miten käy, kun mies palaa töihin, ja me jäämme kolmisteen kotiin. Vähän jo jännittää.

Pauli nukkuu vielä täydet päiväunet. Riippuu paljon päivästä, mutta 1½-2½ h on yleensä kesto. Nukkuisi joskus pidempäänkin, mutta se taas vaikuttaa illalla nukahtamiseen negatiivisesti. Nyt on taas ollut yöheräilyjä sairastamisesta johtuen, muuten nukkuu rauhallisesti.

Olisi kiva kuulla muidenkin kuulumisia taaperoarjesta!

 

Pantsu, paljon onnea tyttövauvasta!!! :hug: Onpas synnytys ollut vauhdikas... Mukavaa kuulla, jotta kaikki sujuu hyvin uuden tulokkaan kanssa. Harmi vaan sairasteluja ja jotta sie joudut liikkumaan buranan voimin. Toivottavasti pian helpottaa.

Täälläkin flunssaillaan, mie sairastuin eilen illalla. Toivottavasti menis kevytversiona ohite eikä typykkä sairastuis, kun tulevalla viikolla on luvassa miehellä työmatkailua, niin kurjaa ois vaan olla kipeenä neljän seinän sisällä.

Ksylitolipastilleja oon antanut typykälle varmaan jo vuoden päivät. Ei erityisen säännöllisesti, lähinnä silloin kun muistuu mieleen ruokailun jälkeen. Oon miettinyt, jokohan purkan syönti onnistuisi. Muutoin ei karkkeja typykälle oo tarjottu vielä. Tosin suklaa ja jäätelö on herkkuja Viime viikolla leivottiin pullaa perhekerhossa; typykkä innoissaan värkkäsi korvapuusteja, mutta ei hän niitä sitten halunnut syödä... eli leivonnaiset ei vieläkään uppoa.

Päikkäreitä neitokainen nukkuu edelleen vaunuissa. Lämpöpussiin mahtuu nyt enää nippanappa, joten pitänee ehkä opetella hiljalleen sisällä nukkumaan. Taikka sitten hankin makuupussin Minusta on niin mukavaa aina käyä päiväkävelyllä vaunuja lykkien ja saan typykän sillä tavoin taistelematta päikkäreille. Päikkärit on tunnista kahteen tuntiin. Sen pitempään ei voi antaa nukkua, muutoin illalla kukutaan.

Pottailu on lähtenyt sujumaan nyt tosi hienosti! Muutaman viikon ajan typykkä on tehnyt pissat ja kakat sujuvasti pottaan, eikä kotioloissa sisällä enää vaippaa käytetä. Typykkä vaan yhenäkin hoksasi hädän ja potan yhteyden ja osaa nyt hienosti kertoa, milloin potalle on mentävä :heart: Toki vahinkoja vielä sattuu esim. leikin tiimellyksessä, eikä pihalle taikka kerhoon vielä ilman vaippaa uskalla lähteä.

Toivottavasti muutkin piipahtais täällä palstalla! Ois tosi kivaa kuulla, millaisia touhuja kenelläkin on

 

Onnea PANTSULLE pienestä neidosta! Toiv. itsekin joskus tulisi perästä

ANSELMIINA hienoa kuulla teistäkin!

Meidän kuulumisissa ei dramaattista kuultavaa. Unet vaihtelee edelleen. Joskus päikyt nukutaan, joskus ei. Yleensä päiväunille meno on melkonen tahtojen taistelu. Mieluiten nukkuis torkut liinassa jos jaksais kävellä pitkin metsiä. Vaipattomuus onnistunu jo kotvan aikaa 100% sisällä, myös vaatteet päällä. Ulos/reissuun en myöskään uskalla ihan vaipatta lähteä. Meillä lisävauhtia antoi porrasjakkaran hommaaminen vessaan. Sen jälkeen tarpeiden tekeminen pönttöön on ollut huippukivaa.

Puhetta tulee osin 4 sanaisin lausein. Terveenä ollaan. Edelleen nukutaan perhepedissä. Tahtoa ja tulisuutta löytyy entiseen tahtiin. Välillä äiti todella hukassa ja keinoton kestämään tämä kaikki uhma ja haastellisuus.

Tässäpä hektisimmät kuulumiset.

 

Pantsu lämpimät onnittelut prinsessasta :heart:! Hienoa että on lähtenyt hyvin sujumaan, toivottavasti flunssatkin hellittää. Meillä kanssa oli Sisu räkätaudissa kun tultiin laitokselta kotiin ja tottakai se tarttui Sissiinkin ja sai heti silloin nuhan.

Oltiin miehen kanssa 4 yötä Etelä-Ranskassa kahdestaan, eilen tultiin kotiin. Mies järjesti mulle yllätykseksi matkan kiitokseksi siitä kun olen lasten kanssa kotona. Ihanaa oli mutta ihan hirveä ikävä lapsia kun tuli lopulta 6 yötä erossa kun piti ensin viedä lapset hoitoon mummolaan ja eilen oli lento niin myöhään vasta perillä. Nyt on molemmat taas kotona ja ihana oli nähdä. En ehkä itse olisi järjestänyt noin pitkää eroa vaativaa reissua mutta en voinut kieltäytyäkään kun mies oli kerta minulle sen varta vasten järjestänyt.

Sisu on edelleen oma temperamenttinen itsensä Tahtoa ja ääntä riittää, välillä vähän liikaakin. Puhetta odotellaan vieläkin, tulee vaan muutamia sanoja. Meidän oli tarkoitus laittaa Sisu päiväkotiin 3 päiväksi viikossa, mutta saatiin paikka niin kaukaa että luovuttiin siitä.

Pottailuun ollaan yritetty nyt vähän aktiivisemmin mutta ei aina oikein kädet ja aika riitä näiden kahden kanssa. Melkein joka päivä käydään tuolla kerhossa leikkimässä ja Sisu on selvästi oikea ulkoilmaihminen, viihtyy parhaiten pihalla ja metsässä. Kaikki koneet ja autot on edelleen isoja hittejä, varsinkin ukin päältä ajettava ruohonleikkuri

Sissi on maailman tyytyväisin vauva, hymyilee ja jokeltelee päivät pitkät ja viihtyy sitterissä ja leikkimatolla. Nyt syödään jo soseitakin ja imetys tosiaan loppui sitten kokonaan. Hurjaa vauhtia tyttö kasvaa, viime kuussa oli tullut 4cm lisää pituutta! Sisu pitää huolen että Sissi otetaan aina mukaan kun ollaan jonnekin lähdössä

Melko hektistä on meidän arki mutta enää en edes muista millaista oli yhden lapsen kanssa! Äkkiä siihenkin tottuu että on kaksi syötettävää, vaipatettavaa ja puettavaa.

 

Pantsulle onnittelut pikkuisesta tytöstä

Meillä arki rullaa aika omalla painollaa. Olen välillä ihan loppu jatkuvaan uhmaan ja kitinään, tuntuu, että poika koheltaisi kaikessa niin innolla mukana, ettei äiti pysy perässä. Jos ehdottaa vaikka munakkaan valmistusta, poika on jo keittiössä hinaamassa tuolia hellalle ja vääntämässä liettä päälle ja hakkaamassa munia kulhonreunaan, joten täytyy sitten itsekin nousta sohvalta Tahtoa ja tempperamenttia siis löytyy, nukkumiset menee miten sattuu, välillä ilman päikkyjä, välillä sit aikaisin tai myöhään. Ei mitään logiikkaa, muuta kuin, että nukkuminen ei kiinnostais yhtään. Poika puhuu jo tosi paljon, pitkiä lauseita, vitsailee ja osallistuu keskusteluun. On ollut ihana oppia tuntemaan lastaan vielä paremmin puheen myötä. Ruoka maistuu vaihtelevasti, välillä on ihan yhtä tappelua, välillä menee ihan hyvin. Pääasiassa poika ei halua käyttää enää syöttötuolia. Pottailu onnistuu vaihtelevasti. Välillä innostuu ja ilmoittaa kakasta, mutta yleensä sitten, kun kakka on jo tullut. Kirjat kiinnostaa ja iloinen autokirja on suosikki. Kaikki oikeat työt, sahaus ja hakkaus ja puden kanto ja kaivurin kaivaminen on pop. Iskä on ihan paras. Haluttaisiin kovasti toista lasta, mutta ei ole vielä tulossa. Nyt mun äiti on vuorotteluvapaalla ja ollaan jaettu hoitopäiviä, niin, että itsekin olen saanut pari päivää viikossa opiskella ja tehdä töitä, mikä on ihanaa. Ei huvittais alkaa nyt palata työelämään ja aloittaa sitä rumbaa, mieluumin olisin nyt kotona kahden lapsen kanssa ja sitten palaisin töihin, mutta varmaankin olen nyt tämän vuoden onnellisesti kotona ja syksyksi sitten haetaan päivähoitopaikka ja täytyy aloittaa työt.

Kaikki sujuu siis perus ok, tuleva talvi ja pimeys vähän ennakkoon ahdistaa.

 

pantsu Onnittelut tytöstä. :heart:

ksylitolipastillit Annetaan oikeastaan silloin,kun muistaa pyytää. Saa kumminkin tarhassa joka aterin jälkeen ja hammaslääkäri sanoi,että ei oo tarvetta antaa joka päivä kun antaa pestä hampaat niin hyvin.

pottailu Vaihtelevasti. Mieluummin käy pöntöllä. Luulen,että siirrytään suoraan kokeilemaan ilman vaippaa oloa,koska osaa ilmoittaa millloin mikäkin tavara tulee housuun. Ei vaan halua potalle.

Päiväunet nukutaan edelleenkin 12-15 välillä. Kestoltaan 1-3tuntia. Vaihtelee aikalailla ja meillä on unia jätetty välillä väliinkin jos on pitkät yöunet takana.

Meillä syödään itte jos on sillä tuulella. Tänään on esim. taas syönyt kaikki ruoat itte omatoimisesti. Puhua höpöttää paljon ja sanavarasto lisääntyy huimaa vauhtia. Itte haluaa tehdä monia asioita. On minä itte ja nämä ovat minun vaihe menossa. Housut ja paidan pukee jo päälle näppärästi.

Meillä oli mun äiti täällä viikon ja yhdessä askartelivat Aavan kanssa meille joulukortit. Äiti muutenkin auttoi tosi paljon ja teki pikkusiivouksia.

Meillä eletään vieläkin aika säännöllisessä rytmissä. JOhtunee osaksi kun ollaan tarhassa ja Aava on tottunut siihen. Aamulla herätään 7.00/8.00,ruokaillaan 11.00 maissa,sen jälkeen päikyt,välipalaa,16/17 lounas,19 iltapalaa ja 20-21 unten maille.


millis ja vertti 32+6

 

Tervehdys kaikille todella pitkästä aikaa! Kesä oli ja meni vähän liiankin nopeesti ohi

Emilylle onnittelut uudesta vauvasta, Sissistä! Kivat nimet Sisu ja Sissi =)

Pantsulle onnittelut myös pikkuprisessasta!

Milikselle ja Ellastiinalle onnittelut poikalupauksesta!

Muille sit onnitteluja hyvistä neuvola kuulumisista ja uusista asunnoista jne.

Meillä Sasu täytti 2-vuotta! Mihin tääkin aika on mennyt, missä se mun vauvani on??? 2-v. mitat: 86,5 cm pitkä ja painoa 12,4 kg. Loppukesästä siirryttiin jatkettavaan sänkyyn ja synttäripäivänä annettiin tutit tontulle. Nämä muutokset onnistuivat helposti! Heinäkuun lopussa Sasulle tuli pieni patti kaulaan. Olimme juuri lähdössä viikon reissuun ja kävimme hakemassa antibioottikuurin. Eivät osanneet lääkärissä sanoa, mikä voisi olla. Reissun aikana patti kasvoi, alkoi punottamaan ja kuume nousi. Soitin lääkärille, mutta emme menneet ulkomailla lääkäriin. Patti ei kuumetta lukuunottamatta juurikaan haitannut Sasun menoa, ei aristanut, söi ja nukkui hyvin. Heti reissun jälkeen lääkäriin, joka passitti TAYSiin. Tutkimuksiin, osastolle, tiputukseen ja seuraavana päivänä leikkauksen. Oli äitillä ikimuistoinen 35-v synttäri, kun poika oli leikkauksessa. Siis ihan hirvee paikka! Mut onneks kaikki meni hyvin. Patti oli synnynnäinen kysta, jonka bakteeri aktivoi kasvamaan. Patti oli loppejen lopuksi sellanen kananmunan kokoinen eli aika valtava noin pienen kaulaanu. Alkuvuodesta vielä magneettikuvauksella tarkastetaan saatiinko kaikki leikattua pois.

Toissapäivänä olin alkion siirrossa eli kaikki peukut pystyyn! Siirrettiin 5 päivänen blastokysti. Nyt siis PP 2.

Sellasia kuulumisia meillä. Mukavaa syksyn jatkoa kaikille!

 

lion Tuuhan kertoo miten käy alkionsiirron kanssa. Tarrasukkia kovasti ja plussatuulia!! =)

 

Moikka kaikille !

Pitkästä pitkästä aikaa innostuin kirjoittelemaan tänne. Olen kyllä säännöllisesti lukenut kaikki viestit mutta jotenkin se vastaaminen on vaan jäänyt Jonkinmoinen haikeus nousi tänään kun avasin tämän ketjun... meidän taaparot täyttävät jo kaksi tai ovat täyttäneet! Toisilla on jo pikkusisarukset tai tuloillaan Erityisellä haikeudella muistelen niitä tekstejä kun jaoimme toisillemme neuvoja pikkuvauva arkeen... kuinka se aika menikin nopeasti ohitse! No, mutta tähän päivään..

Onnittelut Pantsulle pikkuruisesta prinsessasta <3

Lionille tarrasukkia ja vauvaliimaa!!!!

Meidän kuulumisia: Tytöllä uhmaa aikaslailla, syöminen on heikkoa lukuunottamatta herkkuja :kieh:, perhepedissä nukutaan vaikkakin tytöllä omahuone sänkyineen. Lauseita tulee jonkinverran ja joka päivä lisää. Ollaan kaksin kotosalla ja iskä töissä. Tosin nyt olen alkanut katselemaan työpaikkaa. Vauvakuumetta olisi ilmassa mutta mies ei ole oikein vielä suostuvainen.

Tälläistä meille
Tiinuli

 

Lionille peukutukset piinailuun! Ja oho, varmasti säikäytti moinen patti! Hyvä että kaikki ok!

Tiinuli meilläkin nukutaan samalla tavalla ja ihan heti en varmaan tota tahto-tiinaa saa omaan sänkyyn menemäänkään. Mut no, aika aikaa kutakin. Eiköhän se oma sänky joskus innosta

Mistä leikeistä ja jutuista teillä muksut tykkää? Meillä leikeistä muovailuvahat on nyt liiankin in, samoin monipalaiset tavan palapelit (ei nuppi). Legoja meillä on nyt viimin muutama ja niilläkin rakennetaan ja leikkihedelmiä pilkotas ja leikittäs "ostaa-myy"-leikkiä vaikka kuinka jos äiti istus seurana. Muuten noi leikki-leikit ei neitoa nappaa pidemmän päälle. Pitäs olla OIKEAA tekemistä, ruoan laittoa tai vaikka halon hakkuuta. Siinä toi viihtys liiankin kanssa.

 

Lion onnea tuleviin hoitoihin.

Kauniskuu Hyvin samanlaiset leikit on meilläkin in. Monesti keittelee munia omalla hellallaan ja hoitaa nukkeja, yleensä ruuanlaitto ei kiinnosta kauaa, koska pitäis päästä oikeasti kokkaamaan. Meillä onkin nyt aina pikku apuri innokkaana sekoittamassa ja laittamassa mausteita. Suihkupullolla suihkiminen on pop, ja kaivurit ja rekat. Brio junarata ja legot. poka rakentaa tornin ja hakkaa. Kaikki oikeat työt kuten sahaus, ruuvaus, poraus, hakkaaminen kaivaminen ja muu on ihanaa. mutta aina pitäis äidin tai isän olla leikissä mukana.

 

Olipa kiva tulla tänne, ja lukea kaikkien kuulumisia!

Tiinuli: Mäkin kävin juuri vähän aikaa sitten lueskelemassa odotus- ja vauva-ajan ketjuja. Haikea fiilis tuli, on se uskomatonta, miten nopeasti aika on mennyt!

Lionille on peukut pystyssä! b=)d Aika hurja juttu tuo patti, onneksi selvisi mikä se oli ja se saatiin hoidettua!

millis: Hurjaa, miten nopeasti sunkin raskaus on sujunut! :O Tsemppiä loppuaikaan! Jatkaako Aava päiväkodissa, vai jääkö kokonaan kotiin, kun jäät äitiyslomalle?

haltia: Kiva, että olet saanut omaakin aikaa ja tekemistä, kun teillä on hoitoapua noin hyvin tarjolla!

Kauniskuu: Meilläkin poika on aina auttamassa ruuanlaitossa. Tiskaus on erityisen kivaa, kun siinä saa läträtä vedellä. Takkatulta on aina virittelemässä isän kanssa. Brion junarata ja Duplot on suosikkileluja, isänsä kanssa jaksaa rakennella jo yllättävän pitkiä aikoja keskittyneesti. Meillä ei hoivaleikit oikein kiinnosta, toin varastosta jopa oman vanhan nukkeni Paulille, mutta pitäisi kai opettaa poikaa miten sillä leikitään.

emily: Meilläkin tyttö sai jo ensimmäisen nuhan, ja Pauli on jo toista kertaa kipeänä. Ihan putkeen tuli uusi flunssa. Tosi inhottavaa, kun molemmat sairastavat yhtä aikaa, etenkin tuo pieni.

Sairasteluista huolimatta arki on lähtenyt rullaamaan ihan mukavasti. Selkäkipuihin on löytynyt yllättävä apu: kantoliinailu. Vahvistaa ilmeisesti aika tehokkaasti selkä- ja vatsalihaksia. Tyttö viihtyy hyvin liinassa ja Manducassa, ja ostin jopa kantotakin, että voin ulkoilujenkin ajan kantaa tyttöä. Hankittiin rattaiksi Phil & Teds Explorer-tuplat, mutta aika vähän on toistaiseksi käytetty, kun liinailu on jotenkin kätevämpää.

Jahas, tyttö heräsi ja on ilmeisen nälkäinen...

 

Lionille paljon peukkuja ja plussatuulia!

Haltia meillä on kanssa tuota uhmaa ja kitinää Sisulla vaikka kuinka. Täytyy sanoa et onneks tää eka lapsi oli se "hankalampi" tapaus, jos olis esikoinen ollut yhtä hyväntuulinen ja tyytyväinen kuin Sissi nyt on niin olis ollu pieni järkytys tottua tollaseen kiukkupussiin :kieh: Sisu on kyllä sellainen ääripäiden lapsi, että näyttää aina tunteensa ihan täysillä. Välillä on kyllä pinna tosi kireällä kun kaikesta vängätään, esimerkiksi vaatteiden pukeminen uloslähtiessä on joka kerta yhtä tappelua.

Leikit meillä kans parasta on jos pääsee puuhaamaan jotain "oikeata". Suosikkeja on tällä hetkellä mopolla ajelu ja mopon "korjaaminen" mihin äidin pitää kanssa osallistua. Ulkona tykkää puuhata kaikista eniten ja työnnellä kottikärryjä ja leikkiä hiekkalaatikolla. Nyt on hauskaa seurata kun Sisu on alkanut jo leikkiä muiden kanssa. Käydään tuolla leikkipuistossa melkein joka päivä niin siellä riittää leikkiseuraa ja sitten naapuritalosta ollaan ystävystytty yhden perheen kanssa joilla on reilu parivuotias tyttö. Hellyyttävää kun kaverukset menee välillä käsi kädessä!

Pottailu on vieläkin ihan vaiheessa kun ei vaan ehdi ja Sisu ei kauheasti halua. Kyllä siinä joka päivä istutaan ainakin kertaalleen mutta tuotosta ei oikein tule.

Päiväunia nukutaan edelleen 2-3h, mikä on tän väsyneen äidin pelastus

Syöminen
sujuu vaihtelevasti, välillä syö hienosti ite koko lautasen tyhjäks ja välillä on kauheeta tappelua sekin. Syöttötuolia meillä ei oo ollu käytössä enää aikoihin, tosin kohta se pitää kaivaa esiin Sissille kun soseita menee jo hyvin.

Äkkiä ne vauvat tosiaan kasvaa, Sissikin täytti jo 5 kuukautta ja on jo ihan iso tyttö!

Mitäs ootte meinannut isänpäivänä? Mä tilasin miehelle yhden lehden lahjaksi ja tehtiin tuolla leikkipuistossa kortti mihin tuli lasten kädenjäljet. Ollaan varmaan ihan vaan kotona ja teen jotain hyvää ruokaa ja kakkua