vierailijatsuu
on, että fotonit värisyttävät nenäkarvoja. Tiedemiehet eivät tätä tosin tiedä...
#kesäkysymys: MIKSI AURINGONVALO AIVASTUTTAA?
Ilmiötä kutsutaan foottiseksi eli valoon liittyväksi refleksiksi. Toinen, vekkulimpi nimitys on ACHOO (Autosomal Dominant Compelling Helio-ophthalmic Outburst). Taipumus on perinnöllinen, ja tutkimusten mukaan se on jopa 17-34 %:lla väestöstä. Reaktioon kelpaa mikä tahansa yhtäkkinen valonlähde, vaikkapa taskulamppu. Jo Aristoteles pisti ilmiön merkille, mutta varmaa selitystä ei ole löydetty vieläkään.
Yhtenä mahdollisuutena pidetään näköhermon ja sen lähellä olevan, muun muassa nenän tuntemuksista raportoivan kolmoishermon välistä signaalisählinkiä. Näköhermon kautta tulvivan valon aiheuttama impulssi, jonka tarkoitus on saada silmät reagoimaan, toimitetaankin jakeluvirheen vuoksi nenän limakalvolle.
Toisen teorian mukaan tahdosta riippumattomassa parasympaattisessa hermostossa yhden alueen stimulointi voisi aktivoida myös toista sen vaikutuspiirissä olevaa osaa. Tässä tapauksessa siis silmän saama ärsyke tuntuisi myös nenässä.
Epäiltyjen joukossa ovat myös parasympaattisen hermoston ylireagointi ja kolmoishermon erityisherkkyys silmäkuoppien seudulla. Kaikki nämä voisivat johtaa siihen, että äkkiä jo painellaankin aivastusnappulaa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/16/yle-tieteen-kesakalenteri-miksi-auringonvalo-aivastuttaa
#kesäkysymys: MIKSI AURINGONVALO AIVASTUTTAA?
Ilmiötä kutsutaan foottiseksi eli valoon liittyväksi refleksiksi. Toinen, vekkulimpi nimitys on ACHOO (Autosomal Dominant Compelling Helio-ophthalmic Outburst). Taipumus on perinnöllinen, ja tutkimusten mukaan se on jopa 17-34 %:lla väestöstä. Reaktioon kelpaa mikä tahansa yhtäkkinen valonlähde, vaikkapa taskulamppu. Jo Aristoteles pisti ilmiön merkille, mutta varmaa selitystä ei ole löydetty vieläkään.
Yhtenä mahdollisuutena pidetään näköhermon ja sen lähellä olevan, muun muassa nenän tuntemuksista raportoivan kolmoishermon välistä signaalisählinkiä. Näköhermon kautta tulvivan valon aiheuttama impulssi, jonka tarkoitus on saada silmät reagoimaan, toimitetaankin jakeluvirheen vuoksi nenän limakalvolle.
Toisen teorian mukaan tahdosta riippumattomassa parasympaattisessa hermostossa yhden alueen stimulointi voisi aktivoida myös toista sen vaikutuspiirissä olevaa osaa. Tässä tapauksessa siis silmän saama ärsyke tuntuisi myös nenässä.
Epäiltyjen joukossa ovat myös parasympaattisen hermoston ylireagointi ja kolmoishermon erityisherkkyys silmäkuoppien seudulla. Kaikki nämä voisivat johtaa siihen, että äkkiä jo painellaankin aivastusnappulaa.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/16/yle-tieteen-kesakalenteri-miksi-auringonvalo-aivastuttaa