Toukokuiset 2020

@addison täytyy mittailla verensokereita päivittäin kotona ja saan jonku diabeteshoitajan yhteyshenkilöksi, joka sit tsekkailee niitä mun arvoja. Tarvittaessa alotetaan tabletti- tai insuliinihoito. Mutta yleensä riittää ruokavalion ja liikunnan tasapaino. Vauva voi myös kasvaa liian isoksi, kun saa liikaa sokeria, jos mun verensokeriarvot on korkeella. Onneks tää toki vaan raskausajan diagnoosi, mutta en ois kaivannu kyllä yhtään mitään ylimäärästä stressiä tähän.

 

@kaktus- mä ymmärrän! Mutta en oikeen tiedä mitä sanoa helpottaaksee sun oloo mullakin sokerirasitus edessä, riskit myös koholla.

 

@addison kyllä tää tästä, eihän tää maailmanloppu oo.. tosiaan ylimäärästä stressiä vaan. :/ koska sä meet sinne sokerirasitukseen?

 

@kaktus- joo saahan sitä surra ja murehtia sen aikaa kun siltä tuntuu. Mutta ei tosiaan ole maailmanloppu sinua varmasti seurataan tarkemmim.
mulla nt ultra parin vkon päästä, niin ensimmäinen sokerirasitus ohjelmoidaan silloin, puhui rv 12-16. Tänään 10+3

 

@addison okei, no toivotaan, että sulla olis kaikki kondiksessa. kauheen stressaavaa tää raskaus. Yhtään päivää en oo ite voinu oikeesti olla ilonen raskaudesta (ehkä sinä päivänä kun tikutin plussan) vaan joka päivälle löytyy jotain stressattavaa tai murehdittavaa. Inhottavaa.

 

@kaktus- mullakin ilo pirskahtelee vain hetkittäin, en missään nimessä oo voinu olla pitkään onnellinen tai ilonen, aina joku murheuttaa ja mietityttää. Välillä otan tietosesti rauhottumishetkiä ja ajattelen pientä viikunaa mahassa ja oon hetken onnellinen... tilasin muuten dopplerin.

 

@addison I feel you. Doppleri ois varmaan ihan loistohankinta tällaselle stressierkille! Kattelin hintoja niin ei ne ookaan niin kalliita, kun luulin jos vaikka ekan ultran jälkeen harkitsis sen hankkimista..

Onks teillä muuten työnimiä pikkusillenne? Mies ehdotti meille Esaa mä oon toistaseks sanonu vaan vauvaksi tai pikkuseksi.

 

Noniin, aamulla kävin sokerirasituskokeessa ja iltapäivällä soittivat neuvolasta, että mulla on raskausdiabetes ihan paska olo. Soitin miehelle itkuhyperventilointipuhelun, se ihan paniikissa että "mikä on, mikä on" kun en saanut asiaa itkultani sanottua. Yritti lohduttaa mua sillä, että ehkä siellä masussa kuitenkin on elämää, kun sotkee mun sokeriarvoja, heh. Ei kyllä ollut ku 0,2 heitto yhdessä arvossa, mutta sekin riittää diagnoosiin.. Yhtäkkiä tunnen oloni niin riittämättömäksi ja sairaaksi, kaikki taas synkkeni kertaheitolla.

Voi ei Lohdutuksen sana kuitenkin, et hyvin siitä selviää ja tosi monet pärjää pelkällä ruokavaliolla. Mulla on ollu kahdesti ilman komplikaatioita - mulla tai vauvoilla ja tällä kertaa on 99,9 % varmuudella myös. Oikeestaan aika koukuttavaa hommaa toi mittailu Vaikka joo, maistuis mullekkin rento ja stressitön raskaus...

 

@Mimmistina kiitos sanoistasi järjellä tänkin tietää, että ei oo maailmanloppu ja suurin osa selviää ihan ilman kummempia juttuja, mutta kun se osuu omalle kohdalle, niin sitä reagoi niin eri tavalla tänään jo parempi olo kuin eilen.

Nyt mulla ei rinnat oo yhtään kipeet eikä pinkeet. Olispa jo ens viikko äkkiä, niin pääsis sinne ultraan!

 

Kiitos venyttelyvinkeistä aiemmin en tiedä auttoiko venyttely vai lepo, mutta nyt jo helpotti.

Raskausvitamiineista. Itse en ole syönyt kuin erillisenä D-vitamiinia ja foolihappoa. Näitä neuvolassakin suositeltiin ja oman tiedonhaun perusteella monivitamiinit on pääasiallisesti rahastuskeino eri asia toki jos olisin oksennellut paljon jolloin normaalin ruoan ja sitä kautta ravinteiden saanti olisi heikentynyt. Silloin muut lisävitamiinit olisivat tulleet ehkä tarpeeseen.

Huomenna on ensimmäinen ultra ja jännittää ihan hirveästi. Mulla ei ole enää ollut vähään aikaan juurikaan mitään oireita ja oikeasti vähän pelottaa onko siellä masussa ketään

 

Mä valitsin monivitamiinin, kun en halua useampaa pilleriä ottaa. Helpompi, kun on vain yksi, kun menee muitakin lääkkeitä jo ennestään. Eikä noi apteekin monivitskut niin kalliita ole

Tsemppiä ultraan!

 

Onks teillä mitä hankintoja edessä kun vauva tulee, missä vaiheessa ajattelitte alkaa hankkimaan ja suositteko uutta vai käytettyä?

Meille ois ihan eka lapsi, jos tämä vaan suostuu mukana kulkemaan turvallisille viikoille, joten oikeastaan kaikki ois hankittava. Mietittiin että kun vuosi 2020 vaihtuu, niin sen jälkeen pikkuhiljaa aletaan hankkimaan tavaraa. Esim pinnasänky, yhdistelmävaunut, turvakaukalo ostetaan käytettynä, toria varmaan tulee seurailtua ja fb kirppiksiä varmaan joskus helmikuussa ois myös tarkotus hyölätä miehen serkku tapetoimaan vierashuone lastenhuoneeksi, olen niiiiin oottanut että saisi sisustaa lastenhuoneen just meidän näköseksi! myös vaatteita ostetaan varmaan pitkälti kirppikseltä, tosin tulevat mummot tuntien he tuovat uusia vaatteita liikaakin..
Ite oon aikanaan ollut lastenhoitajana melkein 5 vuotta, ja varsin pienten naperoiden kanssa tuli työskenneltyä, niin on hyvin nähnyt esim ulkoiluvaatteista jne ideaa mikä toimii ja mikä ei, ja kengät myös

 

Mymmeli27: meillä sama homma, ensimmäinen lapsi olisi eli kaikki pitää siis hankkia Yritän hankkia mahdollisimman paljon kirppiksiltä, koska haluan vähentää uusien tavaroiden ostoa. Toki esim. Turvakaukalo tms tulee sitten hommattua varmasti uutena. Vähän sama homma, että suuremmat hankinnat tulee tehtyä vuoden vaihteen jälkeen. Silloin on sopivasti vielä joulu-alet..

@kaktus- kiitos tsempeistä! Samoin tsemppiä sinulle. Raskausdiabetes diagnoosi on varmasti ollut shokki ja ymmärrän alkujärkytyksen onneksi sitä kuitenkin seurataan tarkasti ja ruokavaliolla voi vaikuttaa!

 

@Marsikka, eikos olekin ovela tapa torkeasti rahaa niin ovet aukeaa... Ei se oikeasti ole kovin kaytannollista.

Varmaankin tulen taas valkkaamaan paikallisen synnarin kuten viimeksikin. Kotisynnytys ajatuksena on mua aina kiehtonut, mies ei vaan ole lammennyt ajatukselle. Joten se siita.

Kiitos vitamiini vinkeista ja vastauksista. Ma syon mielellani ylimaaraisia vitamiineja, koska on niin vaikea taata, etta ruuasta saisin tarvittavan maaran. Myos nain allergisena olen ymmartanyt etta suolisto ei valttamatta osaa ottaa itsellensa vitamiineja (olipas nyt huonosti selitetty... ahhahhaa.), siis allergisilla on usein vahan vaikeuksia myos suolistossa, ja se liittyy myos vitamiinejen pilkkomiseen ja imeytymiseen.

Onko taalla ketaan paakivuista tai migreeneista karsivaa? Mulla on ollut aina migreeni, mutta se on pysynyt aikoissa ja siedettavana tulehduskipulaakkeilla. Ns hormonaalinen migreeni, eli kuukautisia seuraa. Nyt raskauden aikana on tullut vain yksi kohtaus, mutta se olikin sitten menoa... en uskaltanut ottaa mitaan laakkeita, (tosiaan kun ainoat kipulaakkeet mitka yleensa kipuun tehoaa on kiellettyja nyt) ja karvistelin ja olin ihan tillintallin pari paivaa. Tuli vessanponttokin tutuksi oksentelun takia. Meinasin kilauttaa omalle laakarille, mutta sitten tuli sellanen "enhan ma nyt sita tallasella vaivaa" tyhma fiilis, enka soittanut... pitaa kylla kayda konsultoimassa jos naita tulee lisaa. En voi pysayttaa elamaa aina pariksi kolmeksi paivaksi tosta vaan.

Nyt pitais kylla varata gynet ja ultrat ja verikokeet. Olen yksityisen puolen asiakas, niin pitaa vahan itse osata varata mita tarttee, ei ole sellasta Neuvola tyyppista systeemia. Tai on, jos olisin julkisella puolella, mutta se onkin toinen tarina. Se yksi ultra tuntuu olevan jo niin kaukana takana etta haluisin jo uuden . No pian olis aika siihen 3kk taynna ultraan,.... olis kiva jos mies tulis mukaan. Konkretusoitus hallekin asia.

Ma en kertakaikkiaan osaa ajatella juttujen ostelua viela. Pitaa antaa mahan kasvaa ja raskauden menna pidemmalle. Meilla on vanhemmilla lapsilla ollut todella paljon kaikkea kaytettyna, ihan rattaista ja sangyista alkaen, tykkaan kierratys meiningista, erityisesti vauvojen ja taaperoiden juttujen osalta, kun niita kayttaa niin vahan aikaa ja usein vaatteetkin pysyy hirmu hyvassa kunnossa. Ihan turhaa ostella taysin uutta. Mutta toisaalta aina pitaa olla jotain tuliteraa, just talle vauvalle hankittua. Siina on erityinen tunne. Tykkaan myos tehda itse, enka oikeastaan malta odottaa etta voisin laittaa ompelukoneen laulamaan!

 

Hankinnoista, mä melkeen kaiken vauvakaman ehdin hävittää. Vaunut on (niitä tuunaan ennen) ja vaipanvaihtoalusta, kantoliina ja untuvatoppapussi ja sitten isompaa vaatetta kuopukselta, pikkuvaatteet oon myyny

Että siis sitteri, kaukalo autoon, vaatteet. Sänkyä ei osteta kun nukkuu kuitenkin vieressä n vuotta. Ihan kivaa et saa ostaa uusia kun edellisiä oli melkeen kaikkia käyttäny jo kolme lasta, niin niihin oli aika kyllästyny. Leluja ja sellasta hörpäkettä on, mut lelukaari/leikkimatto puuttuu, hoitolaukku yms. Ihanaa sit kun niitä pääsee pikkuhiljaa hamstraamaan. Kovin koitan jos malttais vaatehankinnoissa rakenneultraan asti (jotenkin taas oikeen epätoivotoive et jos kuitenkin tyttövauva, vaikka poika se on kuitenkin ).

Voi vitsi, tänään oli ihan kauhee päivä, kun kuopus eksy meistä. Se oli varmaan tunnin kadoksissa ennen kun löysi ja mä olin ihan pakokauhussa. Kuinka vauva vaan tuollainen 2-vuotiaskin vaan on, ei sitä niin tajua tässä arjen keskellä, kuinka mini hän on. Mun rakas <3 Että oli pelottavaa !

 

Aa, vastaan vielä äkkiä @VihreeTee , et mulla on otenkin hormoneihin liittyvä migreeni. Itellä ollut kans jo yks kohtaus. Ei oo mitään lääkkeitä, panadolilla koitan pitää poissa kun ekat oireet tulee ja buranaa sitten viel jos ei auta. Mulla kuopuksen synnytys alkoi niin, et sain taas aurallisen kohtauksen ja sit katoin parhaimmaks mennä nukkuu ja sieltä kun heräsin niin synnytys oli täydessä vauhdissa. Onneks ei päätä sattunu sit enää, mut kiirus oli kyl sitten

 

Mä koitan mahdollisimman paljon hankkia käytettynä. Miehellä kaksi lasta jo ennestään (mulle ensimmäinen), niiltä kaikkea jäi, joista osan annoin kaverilleni joka sai kesällä vauvan. Voi antaa nyt takasin päin rattaat saadaan miehen siskolta. Varmaan sitteri tulee olee täysin uusi hankinta, ellei saa joltain tutulta käytettynä. Osa tavaroista on vähän sellasia, että jos käytettynä hankkii, niin haluaisin tietää, kellä ollut käytössä aiemmin. Varmasti sitten kun raskaus etenee, tulee se pesänrakennusvietti vahvempana ja haluaakin ostella sitä tätä ja tota mutta talvella mäkin ajattelin alkaa hankkia tavaroita.

@Mimmistina voi ei, voin kuvitella! ihan kamalaa. Mä kans keväällä olin ihan paniikissa kun oltiin möksällä ja hetkeks käänsin pääni ja miehen esikoinen oli kadonnu. Olin ihan sata varma että se on hukkunu järveen. Sitte ku vielä nuorempi sano et meni laiturille. Karjuin itku kurkussa poitsua ja kävin herättää paniikissa miehen (nukku yövuoron jälkeen) ja mies säntäs kalsareissa ulos, oli jo hyppäämässä sinne järveen kun poitsu tuli leikkimökistä "mitä asiaa?" sillä on niin huono kuulo ja oli keskittyny piirtämiseen, että ei ollu havahtunu meidän huuteluun

Tänään alko iltavuorossa sattuu masuun. Alavatsaa vihloo ja kramppaa, välillä oikeelta, välillä keskeltä ja välillä vasemmalta. Onneks ei ihan koko ajan, mut välillä tulee sellasia et ääneen tulee "au" ja käsi menee vatsalle kun sattuu. Toivottavasti ois vaan työn fyysisyydestä kiinni eikä mistään pahasta

 

Mä pelkään jatkuvasti uutta keskenmenoa. Silloin kun pahoinvointi on ollut kovana, olen toivonut, että se loppuisi jo. Ja nyt kun se eilen sitten vihdoin loppui viiden viikon päivittäisen oksentelun jälkeen, pelkään kahta kauheammin että saan nyt keskenmenon. Tuntuu että rinnatkaan eivät enää ole niin pinkeät ja arat. Varasin ensi keskiviikolle ultran, en kestä epätietoisuutta. Pelkään että nyt käy samalla tavalla kuin helmikuussa, että vauva ehtii olla kuolleena monta viikkoa ennen kuin keskenmeno todetaan.

@kaktus- Toivottavasti kyse ei ole mistään vakavasta!

 

@kaktus- Voi ei, toivottavasti kivut helpotti. Olikohan ne niinku repäsykipuja - tulivat liikkeen yhteydessä ? Toivottavasti jäivät tähän yhteen kertaan.

Hui kuinka pelottava kokemus teilläkin ollu , Onneksi ei ollut kuin leikkimökissä Me oltiin uudessa Hoplopissa mikä oli aivan tupaten täynnä ihmisiä. Onneks siellä oli yks tuttu lapsiensa kanssa ja hän löysi meidän pikkumiehen kun siellä sitten jo kuljin näyttämässä valokuvia kaikille vanhemille ja itkeä tihrustin. Tais olla vähän pelottava hoplopreissu kaikille, kun aamulla heräsin kolmen pojan välistä. Nyt oon ihan solmussa koska seassa oli myös 2 koiraa ja yks kissa

@Apustaja on kyllä niin tuttuja mietteitä ja pelkoja. Ihan hassua vaikka tietää et tässä vaiheessa pitäis tulla semmonen oiresuvanto ja hiukan helpottaa, niin ei millään jaksa luottaa. Tietty kun on keskenmenoja ennen niin se on kyllä tosi vaikeeta.
Ite oon kans arponu et jos saisin jotenkin ens viikoks järjestettyä et pääsisin ultraan ilman pikkupoikia. Mut toisaalta meiltä hajos just pesukone ja kaikkee muutakin yllättävää rahanmenoa, niin ei millään viitteis irrottaa rahaa ultraan vielä. En tiiä, pitää kattoo nyt viikonlopun yli et kuinka vainoharhaseksi tuun.

8+5

 

@Apustaja voi ei, toivottavasti sielläkin kaikki kunnossa! Tota just itekin pelkään, että vauva olis kuolleena kohdussa viikkotolkulla. Hyvä, että varasit ultran mielenrauhan varmistamiseksi.
Mä yritän ja yritän vaan ajatella koko ajan, että oireet vaihtelee, kaikilla ei oo samanlaista jnejne, muuten olisin joka päivä siellä ultrassa. Mutta eikös tuo pahoinvointikin yleensä helpota tietyillä viikoilla?

@Mimmistina en osaa sanoo onko repäsykipuja, kun ei tuntunu samalta kuin aiemmin just nopean liikkeen yhteydessä. Mutta ehkä ne oli niitä, en tiedä, tänään ei oo tuntunut mitään.
No teillä ollu kunnon perhepeti siellä toivottavasti vielä haluavat mennä hoplopiin, ettei jääny huonoa kokemusta niille tosta.

11+4

 

Nyt on käyty ensimmäisessä ultrassa ja jännityksen hetkiä elettiin ja eletään hieman edelleen. Ennen ultraa mua alkoi jännittää niin, että mahasta ihan otti. Alku meni erittäin hyvin ja masussa näkyi elävä ja pirteä sikiö, joka kovasti heilutteli raajojaan ja sydän sykki ensimmäinen nt-mitta oli normaali, n. 2.6mm kun raja-arvona tuolla oli 3. Kuva oli kuitenkin huono ja seuraavat arvot mitattiin 3.3 ja 3.. siinä vaiheessa nousi pala vähän kurkkuun kun alku oli niin hyvä. Ultraaja oli todella ihana vanhempi täti joka kuitenkin epäili, että kyse olisi sikiön asennosta joka on aivan kiinni kohdun kalvoissa joista vaikea erottaa todellista rajaa. Hän koko ajan selitti mitä tapahtuu. Lopulta hän kutsui paikalle vielä toisen vielä kokeneemman kätilön varmuuden vuoksi toisiksi silmiksi ultraamaan. 30 minuutin aika venyi tunniksi, mutta kaikki sen jälkeen saadut arvot jäivät alle kolmen (selkeästi) ja loppupäätelmä oli, että he kumpikin olivat varmoja että tulos on normaalin rajoissa. Laittoivat arvon kuitenkin hieman yläkanttiin riskilukujen laskemista varten. Vaikka toki nyt odotellaan yhteistuloksia vielä niin olo luottavainen kun tutkivat niin tarkkaan ja siellä oli tyyppi potkimassa

Tietysti vielä pelko kytee takaraivossa jos riskituloksetkin roikkuvat jossain välimaastossa..

Tietysti sitten tärkeä asia tänne kirjoittelun kannalta. La muuttui hieman, uusi la on 29.4 (viikkoja olisi siis 12+2) ja mietin jäänkö tänne vai vaihdanko ryhmää

 

Meillä oli tänään eka "neuvola" eli lääkärillä käytiin. Oikeastaan sen pitemmittä puheitta lääkäri heti ultrasi ja kyllähän siellä joku pikkuruinen polskutteli!

Jotenkin kun tää raskaus kaikesta huolimatta on tullut mulle yllärinä niin en meinaa millään tajuta että oon raskaana. Varmaan sitten vasta (jos niin pitkälle päästään) kun alkaa niitä pikku hipsutuksia tuntemaan, niin ehkä sitten... Nyt vasta tajuan sen että kuinka mä oikeastaan olin jo luopunut siitä ajatuksesta että meille vielä yksi tulisi, olin jo sittenkin aika valmis jättämään vauva-ajat taakse. Mutta tadaa, kohta onkin taas vauva talossa. Ihanaa mutta silti niin ristiriitaista. Ja tästä kumpuaa sitten inhottava ajatus että kun on niin epävarma olo, niin en varmaan koko vauvaa edes ansaitse ja menetän sen.

No mutta. Lääkäri suositteli että mentäisiin suoraan NIPTiin, koska jos yhdistelmäseulasta jotain löytyisi, niin NIPT olisi kuitenkin edessä. Ja mä kyllä kiitollisena meen suoraan siihen. Kuten aiemmin kerroinkin niin edellisessä raskaudessa "jäätiin kiinni" yhdistelmäseulassa ja sitten oli piinaavaa odotella niitä NIPTin tarkempia tuloksia. Nyt jää sitten se piinaava odottelu väliin kun NIPTillä saa heti tarkemmat tulokset. Eli @Taivaanvuohi sydämestäni toivon että teidän tutkimukset olisi jo tuolla selvät.

Me myytiin/annettiin kaikki vauvakamat muutamia vaatteita lukuunottamatta pois kun muutettiin tänne ulkomaille, eli jonkin verran olis varmaan hankintoja tehtävä! Joskaan en vielä osaa niin pitkälle ajatella.

Nyt kun eka ultra on takana niin varmaan vois jo asiasta hiiskua eteenpäinkin. Mun sisko on todennäköisesti eka jolle kerron ja varmaan muille sit vasta myöhemmin kun itsekin jotain asiasta sisäistän.

 

Kiitos @Marsikka tsempeistä! Ja ihanaa että pääsette heti NIPT:iin! Varmasti huojentavaa kun saa heti luotettavampia tuloksia. Pahinta olisi saada eka riskitulos, sitten odottaa NIPTiä ja mahdollisesti siitä vielä lisää.

Kyllä sitä kuitenkin antoi itselleen aiheen jännittää tämän ultrakäynnin jälkeen. Pakko kuitenkin sanoa, että henkilökunta toimi mielettömän ammattimaisesti tuossa tilanteessa ja siitä jäi erittäin hyvä fiilis.

Nyt herättyä huomasin, että oli jo tullut sähköinen kirje neuvolasta, että yhdistelmäseulan tulos on normaali eikä hassua, luulin että siinä ilmoitettaisiin se riskiluku, mutta ilmeisesti se ei ole tapana joissain paikoissa. Varmastihan sen saa kysymällä tietää, mutta huojennus on suuri. Tämähän siis tarkoittaa että meillä on normaali tulos np-ultrasta JA verikokeista Näinkö meille tulee vauva siis vapun kynnyksellä

 

@Taivaanvuohi ihanaa että tuli hyvät uutiset noin nopeasti!!

 

@Marsikka noniinpä!

Onko teille muuten neuvolassa sanottu ettei foolihappoa tarvitse ottaa enää viikon 12 jälkeen? Mulle sanottiin ja kysyin, että voiko sitä jatkaa. Vastaus oli "mieluummin ei". En tajunnut kysyä miksi.. Liittyykö vaan sitten siihen ettei turhia vitamiinejakaan kannata ottaa ja vk 12 jälkeen hyöty on jo käytetty?