Toukokuiset 2020

Täällä oli myös nt- ultra tänään ja kaikki näytti olevan hyvin :love: pieni vastasi viikkoja 12+3 eli la pidettiin samana. Turvotusta oli 1,0.

@addison mullakin istukka takana niin voisin uskoa että tuntisin liikkeitä aikaisemmin kuin esikoisesta.. siinä muistaakseni oli istukka edessä.

Mulla vieläkin aika kamalaa pahoinvointia ja väsymystä, jospa pian jo helpottaisi niin pystyisi enemmän nauttimaan raskausajasta :unsure:

Onnea myös muille hyvistä ultrakuulumisista! :love:
 
Voikohan liitoskipuja olla tässä vaiheessa? 11+4 menossa. Koko aamun koskenut lakkaamatta tuohon häpyluun (?) kohdalle, keskellä vasemmalla puolella. Se on tossa niinku karvotunsen alla, pikkusen ennenku alkaa häpyhuulet. Piti ihan särkkäri ottaa kun juilii ja säteilee vähän vaikka minne. Vai onko tämä joku huono enne :(
 
Voikohan liitoskipuja olla tässä vaiheessa? 11+4 menossa. Koko aamun koskenut lakkaamatta tuohon häpyluun (?) kohdalle, keskellä vasemmalla puolella. Se on tossa niinku karvotunsen alla, pikkusen ennenku alkaa häpyhuulet. Piti ihan särkkäri ottaa kun juilii ja säteilee vähän vaikka minne. Vai onko tämä joku huono enne :(
Juu,voi olla jo liitoskipuja :)
Mulla myös vihlontaa ja juilumista alapäässä,ollut jo muutaman viikon.
 
Juu,voi olla jo liitoskipuja :)
Mulla myös vihlontaa ja juilumista alapäässä,ollut jo muutaman viikon.
Kiitos vastauksesta :) en oo koko päivänä osannut rentoutua, vaikka oon yrittänyt jankuttaa että tuskin se nyt tuohon kohti koskisi jos joku olisi vialla, luulis kohdun olevan jo vähä ylempänä. Särkkäri ei kamalasti vaikuttanut, mutta hieman. Enemmän auttoi kun menin ruokatauollani lattialle vasemmalle kyljelleni makaamaan, siinä asennossa ei koske juuri lainkaan :) mut toki en voinut maata lattialla koko päivää, vaan työnteko jatkuu. Kotona sit lepoalepoa :) hellältä on tuntunut muutenkin koko alapää koko viikon ja välillä tuikkii vaikka minne siellä, niin jospa ois vaan niitä liitoskipuja. Oon ravannut vessassa koko päivän tarkistamassa että eihän vuodot ala..
 
Minäkin kirjoittelen tänne nyt pitkästä aikaa. Täällä menossa 11+3, ensi viikolla nt-ultra, varhaisultrassa käytiin viikolla 7 ja silloin oli kaikki oikein mainiosti. Tämä on mun kolmas hyperemeesiraskaus, pahoinvointilääkkeiden avulla jotenkuten hengissä pysyn ja nyt alkaa vihdoin edes vähän helpottaa, tosin pahoinvointi edelleen melko kovaa, sänkylevossa olen ja pääravintoaineena suklaavanukas. Meillä on käynyt kotiapu 3h joka arkipäivä ja se helpottaa paljon, kun olen itse edelleen hoitovapaalla ja esikoinen puolipäiväisenä päiväkodissa, mies opiskelee. Tammikuussa olen menossa töihin, ehtiihän siinä sen neljä kuukautta olemaan. Esimiehelle jo kerroin, niin tietää vähän varautua, otti todella iloisesti vastaan uutiset. :)

Esikoisen face-ryhmästä tuli mulle tosi tärkeä ja edelleen ollaan whatsappin kautta päivittäin yhteyksissä, se oli aika pieni ja tiivis ryhmä, joka perustettiin vasta kun kaikki oli saanut nyytit syliin. Kuopuksen aikaan vaan ahdisti se ryhmä, johon liityin kun se oli niin iso ja jotenkin... pinnallinen. Lähdinkin sieltä pois enkä liittynyt mihinkään muuhun ryhmään. Miten tuo meidän faceryhmä, onko siellä aktiivista porukkaa? Vaikka mielelläni tännekin kirjoittelen näin anonyymisti.

Me ollaan raskaudesta kerrottu jo lähimmille ystäville ja sukulaisille, koska olin heti viikolta 5 poissa pelistä niin sitä ei pysty ollenkaan peitellä. Plus tarvittiin paljon apua arjen pyörittämiseen niin senkin takia oli hyvä kertoa. Samoin esikoiselle kerrottiin, ettei ihmettele että miksi makaan raatona ja oksennan. Mutta pari kaveria on sellaista että näen heitä muutamia kertoja vuodessa niin heille en ole kertonut, ajattelin että joulunpyhinä sitten saan heillekin kertoa kasvokkain (mahakkain?) nämä uutiset. :)
 
Mymmeli27 mulla kanssa tiistaina ultra ja oon miettiny koko aamun et pitäiskö mun kuitenkin kertoo tänään äidille ja isälle kun en voi syödä varmaan mitään kahvipöydästä, ettei tarvii sitten päin naamaa valehdella. Ja sit iskää voi pyytää vahtii pikku-ukkoja sen ultran ajaks. Mut jotenkin kun en oo kellekkään sanonu tästä kolmeen kuukauteen niin on kyllä ihan hirveen suuri kynnys saada suutaan avattua...

Onnea kaikille taas ultrakuulumisista. Ja Eloveeralle nipt-tuloksista <3 Kolmoset ! Jotenkin ihan maagista ! Ihanaa :love:

11+6
 
Isänpäiviä täältäkin :)

Eilen vietettiin jo puolet, tänään loput iskänpäivät.

Ja jee 12+0 woopwoop ! Tätä on ootettu ! (Ois parempi ettei ne ylihuomenna ultrassa muuta ainakaan eteenpäin laskettua, etten joudu uudestaan odottelee tota kahtatoista :D )

Ai niin ja uskalsin "synnit tunnustaa "eilen mun vanhemmille ja ne oli jopa fiksuja eikä sanoneet mitään pöllöä. Huva huva !
 
Hyvää isänpäivää kaikkien tuleville isille!

Täälläkin odotellaan milloinka ensimmäisiä liikkeitä rupeisi tuntumaan.. Äitini sanoi että viikoilla 17-18 muistelisi ensimmäisten liikkeiden tuntuneen, itsellä siis nyt vko 14+4. Saattaakohan tuohon muuten vaikuttaa jos kohtu on taaksepäin kallellaan? Istukka ei kuitenkaan ole edessä, ainakaan edellisen ultran mukaan.

Milloin muilla ensiodottajilla on ruvennut liikkeitä tuntumaan?
 
@Titi-uu89 kommentoin, että meillä on pieni ja aika aktiivinen faceryhmä :) voi laittaa yksityisviestin @kaktus- joka voi kutsua ryhmään :p en usko että ryhmä edes kauhean suureksi kasvaa jos kaipaa pienempää ryhmää jonka kanssa rupatella.
Kiitos! Laitoin @kaktus- lle viestin, toivotaan että näkee sen piakkoin.

Mulla alkoi esikoisesta tuntumaan liikkeet muistaakseni viikolla 15, silloin istukka oli takana. Kuopuksesta istukka oli edessä ja nyt en yhtään muista, olisinko tuntenut kuitenkin myös noilla viikoilla, mutta vähän erilaisina. Nyt istukka on taas edessä enkä malta odottaa et masu vähän pullistuisi ja liikkeitä alkais tuntumaan.

Keskiviikkona olis 12+1 ja silloin mennään nt-ultraan. :love:
 
Meillä kotona nyt tosi inhottava tilanne,pakko purkaa johonkin.
Miehellä siis 12v tyttö edellisestä liitosta,asuu äitinsä kanssa joka melko kaljaan menevä mutta on silti lapsesta huolehtinut (vasta joku teki lasun tuosta alkon käytöstä,myönsi sielläkin että juo vähintään 4 kaljaa päivässä,tästä ei tullut mitään seuraamuksia).
Nyt eilen tyttö tunnusti että äiti on joka päivä humalassa ja rilluttelee myöhään iltaan jossain eikä lapsi tiedä missä on,kuulemma pelottaa.
Mies tietenkin heti haki lapsen meille (äiti siis kieltänyt ettei saa olla meillä yötä koska inhoaa mua,yrittää näin saada meidät eroamaan,siis että mies "valitsisi" lapsensa mun sijaan) ja se nyt majai lee meillä nyt x-ajan.
Meillä on lastenhuone remontissa,eli tyttö joutuu nukkumaan sohvalla,tää nyt ei oo ongelma ku on iso sohva.
Harmittaa lapsen puolesta,on todella surullinen ja hämmentynyt äitinsä toiminnasta,varmasti tuntee olonsa hylätyksi.
Miehen kanssa mietittiin että tehdäänkö uusi lasu,eihän tuo nyt ole mistään kotoisin että lapsen lähivanhempi käyttäytyy noin. Päätettiin kuitenkin että katsotaan vähän aikaa,jos jatkaa ryyppäämistä kun lapsi menee takaisin sille niin sitten tehdään ja mennään vaikka oikeuteen että saadaan lapsi meille asumaan virallisesti.
Kyselin sitten tytöltä että monelta on tottunut syömään päiväruuan,että meillä syödään aina klo 17 aikoihin ni kertoi ettei äitinsä edes tee ikinä ruokaa,syö siis vain leipää. Kyllä mun mielestä tuon ikäisen pitää saada kunnon ruokaa koululounaan lisäksi.
Sekava selostus mutta pakko oli purkautua.
 
No voi ei, tsemppiä @taijas ! Onpa ikävä tilanne. Mä kyllä tekisin sen lasun heti, ei todellakaan oo ok käytöstä äidiltä.

Mä tunsin esikoisen odotuksessa vasta puolivälissä liikkeitä. Tokassa oli istukka takana niin tunsin tosi aikasin, tässä vaiheessa olin jo tuntenut. Viimeks oli taas istukka edessä ja taitaa olla nytkin. Huomenna on ultra niin näkee oonko oikeessa - jännittää!! Että oon oottanu et sinne pääsee, meinannu järki loppua :LOL:
 
Kiitos tsempeistä,pitää jutella miehen kanssa ihan kunnolla ku pääsen töistä kotiin.
Äidin syöksykierre alkoi jo vuosi sitten,mutta nyt näköjään pahentunut todella paljon.. muutenkin hieman mt-ongelmainen,on mm.uhannut mua vesurilla ihan kasvotusten ja niin että lapsi näki. Alkoholi vaan pahentaa käytöstä.
Väitti eilen lapselle että on kotona,siis silloin ku oltiin isänpäivä ruokailulla, mutta kun tyttö meni sinne ni eihän siellä ketään ollut eikä puhelimeen vastata.
 
Jaahas,päivitystä mein tilanteeseen.
Mies yritti käydä juttelemassa exän kaa,ei aukaissut ovea mut vastasi puhelimeen. Tokaisi vaan et pitäkää kakara,häntä ei kiinnosta.
En sitten tiedä oliko taas humalassa,vähän siltä vaikuttaa..
 
Jaahas,päivitystä mein tilanteeseen.
Mies yritti käydä juttelemassa exän kaa,ei aukaissut ovea mut vastasi puhelimeen. Tokaisi vaan et pitäkää kakara,häntä ei kiinnosta.
En sitten tiedä oliko taas humalassa,vähän siltä vaikuttaa..
Mulla tuli itku tätä lukiessa. Tehkää lasu, auttakaa pientä lasta. Se on hänen oikeutensa, että te välitätte. Itse kasvoin lapsuuteni vastaavanlaisessa kodissa ja odottelu ei auta yhtään mitään. Alkoholisti ei muutu. Se kuuluu sairauden kuvaan. Se pieni tyttö tarvitsee teitä, koska te ette hylkää vaan te hyväksytte ja annatte turvan.

Suomen laki nojautuu aivan liikaa lapsen biologiseen suhteeseen lähivanhempaan ja siihen nojataan vaikka se maksaisi lapsen mielenterveyden. Onneksi sun mies ymmärtää tilanteen ja ottaa vastuun. Kenenkään lapsen ei tulisi kokea turvattomuutta!
 
Mulla tuli itku tätä lukiessa. Tehkää lasu, auttakaa pientä lasta. Se on hänen oikeutensa, että te välitätte. Itse kasvoin lapsuuteni vastaavanlaisessa kodissa ja odottelu ei auta yhtään mitään. Alkoholisti ei muutu. Se kuuluu sairauden kuvaan. Se pieni tyttö tarvitsee teitä, koska te ette hylkää vaan te hyväksytte ja annatte turvan.

Suomen laki nojautuu aivan liikaa lapsen biologiseen suhteeseen lähivanhempaan ja siihen nojataan vaikka se maksaisi lapsen mielenterveyden. Onneksi sun mies ymmärtää tilanteen ja ottaa vastuun. Kenenkään lapsen ei tulisi kokea turvattomuutta!
Mies ei vielä halua tehdä lasua,en viitsi sitä sen selän takana tehdä.. mutta ilmoitin kyllä et sitten joskus ku tyttö menee äidilleen ja jos kuulen että yksikin kalja on juotu ni teen.tämä sopi miehelle.

Olen itse alkoholisti,ihan diagnosoitu ja melkoisen pohjalla käynyt ni tiedän millaista se elämä on..kuiville pääsin mutta helppoa ei ollut,ei sitä ongelmaa itse tiedosta ennen kuin on menettänyt kaiken.
 
Voi että mikä tilanne, käy sääliksi tyttöä :( toivottavasti saatte tytön teille jos ei ala äiti parantaa käytöstään! Olisi varmasti kaikille parasta. Tsemppiä, yritä olla liikaa stressaamatta nyt kun raskaanakin olet!