Tuplia odottavat LA heinä-joulukuun aikoihin 2013

Hei!
Mäkin kävin ultrassa viime viikolla, hyvin olivat vauvat kasvaneet, ja mikä parasta, kohdunkaula oli hulppeat 5,5cm! Mä olen kans pelännyt vuodelepoon joutumista, mutta näillä näkyminen voi aika levollisin mielin olla :)
Muutenkin kaikki on hyvällä mallilla, rautaa ei tarvi aloittaa vieläkään. Mä kärsin normaalisti korkesta verenpaineesta, mutta raskaana ollessa se laskee normaalille tasolle, niin tässäkin raskaudessa. Mystistä kyllä, muilla kun tuppaa nousemaan!

Hyviä vointeja kaikille, ja valtavasti tsemppiä loppusuoralla oleville ja tietysti vuodelepäilijöille!

Salla 26+5
 
PS. Pohjoistuuli, mulla on kans joulu jo kovasti työn alla, korteista meinasin aloittaa ens viikolla :) Mä tykkään tehdä paljon itse, joten lahjojen valmistuskin saa alkaa näinä päivinä, samoin vauvoille neulominen ym. Hyvähän se on tällaisella hellesäällä joululahjoja pohtia ;)
 
Hei taasen!

Veri tulee ilmeisesti kohdunsuulta. A-vauva siellä päällänsä poraa mun verisuonia puhki. Eli ei ole vaarallista. Nyt pyritään kolmosella alkaville viikoille. Mitään lääkitystä mulla ei ole ollu pariin viikkoon, joka on hyvä mun mielestä et tilanne pysyy näin tasaisena pelkällä makaamisella. Keskiviikkona olin viimeksi ultrassa ja A:lla oli vettä sen verran että pärjää. En tiedä koska seuraavaksi ultrataan. Sehän tässä vähän jännättää, kun veden määrää ei tiedä kuin ultraamalla. Mutta sydänkäyrät otetaan joka aamu ja ilta ja niistä kuulemma voi päätellä jos tilanne menee huonoksi.

Alussa mulle sanottiin et kun lapsivedet on menny, yksösraskaudessa käynnistellään siinä rv 35 tienoilla. Ja mun tapauksessa käynnistys tapahtuu aikaisemmin. Hyvin epämääräisiä vastauksia siis. Kai se on vaikea ennustaa ja yksilöllistä. Niinkuin se että Mindellä esteltiin vielä. Jos mulla synnytys käynnistyisi nyt luonnollisesti, niin ei enää esteltäis.

Mulla on maha täällä ollessa kasvanu hirmuisesti. Jostain luin juuri et yksösraskaudessa sf-mitta on synnyttäessä on 29-37cm. Mulla oli vajaa pari viikkoa sitten jo 35. Mitäs teillä muilla on ollu?

Jk ja pojat 29+ :)
 
Tsemppiä Jk makoiluun :) Mulla on ollut aiemmissa raskauksissa sf ennen synnytystä 27-33 ja nyt kun viimeksi se mitattiin rv25 niin mittaa oli 27. Eli sama kuin loppumetreillä mentäisi ja olo sen mukainen. Ympärysmitankin innostuin taas mittaamaan ja se on 109cm että onhan tuo melko pallo normitilaan verrattuna :D
 
Jk79 Mulla oli sf-mitta 24+5 27, 5 cm :) Kyllähän toi melkoinen kupu on, mut tosiaan vaan sentin isompi kuin esikoisen aikaan samalla vkolla. Toisaalta, nythän se varsinainen kasvu vasta alkaa.

Salla80 Ei nämä helteet tosiaan ihan hirveästi anna viitteitä joulusta :) Mulla on korttiluonnos jo valmiina ja nyt sit vaan se toteutus. Mulla on parit ompelukset kans vielä tekemättä. Kai ne kohta pitää tehdä, kun vielä mahtuu ompelukoneen taakse :-D

tuplat2013 Mä oon menossa kyllä Kättärille. Ilmoitin siis ekassa neuvolassa niin kun en ees tiennyt kaksosraskaudesta. Siellä oon käyny kaikki ultratkin. Kyllä mä jotenkin siis oletan siellä myös synnyttäväni kun ei oo kukaan sanonug ettei se onnistuisi. Mulla on siis la 13.12.2013. Meillä on siis omat pussit ja istukat. En nyt pääse kattomaan tuolta ekalta sivulta, et mikä vaihtoehto teillä on. Mä oon ite 35v., mut ei kai toi ikäkään mikään kriteeri ole.

Pohjoistuuli 26+1
 
Tänään on vähän pirteempi kun jaksan näin usein kirjotellakin :)

Pohjoistuuli ja Tuplat, tosi jännä toi mitenkä synnytyspaikka teillä eri? Mutta Tuplat, onko teille tulossa identtiset? Voisko se jotain vaikuttaa? Vai vaikuttaisko siihen asuinkunta?

Kävin tuota listaa etusivulla kattomassa ja totesin et eihän siellä oo ku 5 enne mua. Ja Miksallakin jo ens viikolla h-hetki käsillä ja Minde poksahtaa varmaankin ihan kohta :) Idealisti, olikos sulla jo jotakin tietoa koska käynnistetään? Jenniferi, onko sulla laskettu aika milloinka lokakuussa? Että voinko laskea sutkin jo melkein synnyttäneisiin? :) Sitten vielä Kesalka, ootkos tällä palstalla vielä?

Jännää seurata kun alkaa noita lapsosia tulemaan. Tuntuu omakin synnytys olevan lähempänä aina muiden saavuttaessa onnen hetkensä. Millekä sivulle sitten siirrytään kun ei enää odoteta? Iltatähti ja Sunshine, mihinkä te olette menneet?

Taas Jk ja pojat 29+
 
Ja mulle sanottiin ekassa neuvolassa, et Hyvinkää on mun sairaala(tosin saan päättää kyl loppujen lopuks ite),Ja nyt ku kaksosraskaus selvis, niin Hyvinkäällä jatketaan, mut jos syntyy ennen vkoa 32 niin meen Naikkarille, sit jos viikoilla 32-36 niin kättärille ja sen jälkeen vasta sit Hyvinkäälle.

Eli mä tähtään hyvinkäälle ;)
 
Mä sain siinä np-ultrassa lapun, jossa oli vaan ne päivystysvkot. Eli jos nyt tulis tarve mennä, niin se taitais olla kans naikkari. Mut sitä oon miettinyt, et jos mennään ihan loppuun asti kotona ja synnytys käynnistyy spontaanisti, niin silloinhan pitää aina ensin soittaa sinne ensisijaiseen paikkaan. Mitäs jos siellä ei oliskaan sit tilaa? Silloinhan normiraskaudessa ohjattais toiseen. Mut eiks kaksosraskaudessa oo kuitenkin aika paljon enemmän sitä väkeä siellä dalissa? No, ehkä näitä voi sit selvittää vaikka siellä valmennuksessa. Oliko täältä kukaan tulossa kättärin valmennukseen 28.10.?

Pohjoistuuli
 
Maibei: Ensinnäkin kiitos positiivisesta kokemuksesta sektiosta. Itse en tunne ketään, jolla olisi jotenkin nopeasti toipuminen lähtenyt käyntiin. Kaikki ovat valitelleet kipuja ja sitä ettei pysty tekemään mitään. Luin myöskin aikani kuluksi ympäriämpäri nettia sektiosta toipumisesta ja täytyy myöntää, että alkoi itkettää ja kauhistuttaa vielä enemmän. Tuntui, että 3/4 kokemuksista kyllä on juurikin sellaisia, missä edes vauvaa ei olla pystytty nostelemaan, miestä on tarvittu monta viikkoa kotoan auttamassa ihan vain sen haavan kipuilun takia ja vielä kuukausienkin päästä ihmiset ovat pitäneet itseään toipilaana. Kiitos siis. Pelottaa ihan kamalasti. Eikä nyt varmaan sektio mikään kauhistus olekaan, mutta minä olen ollut vain 1-2 kertaa jollakin tapaa leikattavana, ja minusta jotenkin tuntuu, että olen juuri niitä ihmisiä, joilla haavat kipuilevat pitkään. Suonikohjuleikkaus piti olla ihan vain viikon sairasloma juttu. Minä itkin ja kävelin ensimmäisen viikon ja toisella viikolla ei olisi tullut kuuloonkaan, että olisin voinut kävellä kunnolla. Haavat sattuivat vielä kahden kuukauden kuluttuakin. Mutta siis kiitos kannustuksesta. Ehkäpä kokemuksiaan jakaa enimmäkseen ne ihmiset, joilla ne ovat negatiivisia :).

Salla80: Noin minäkin olen ajatellut koko raskauden ajan. Kaikki on ollut vallanmainiosti. Minulle lääkäri sanoi puoli välissä raskautta, että noin viikolla 30 kirjoitetaan sairauslomaa. Kukaan ei ole sanonut mistään viikosta 26-28. Kohdunsuu ja kaulat ym kaikki mahdolliset asiat ovat olleet niin mallikkaasti, että viikolla 25 äippäpolilta eivät oikein sairauslomaa kirjoittaneet, kun kerta raskaudessa ei ollut mitään häikkää. Minulla alkoi tuolloin verenpaineet laskemaan pyörrytystasoon ja henki ei kulkenut. Työterveydestä kirjoitettiin sairaslomaa ja viikolla 26 terveydenhoitaja varasi minulle erikseen neuvolalääkärin, joka kirjoitti pidemään sairausloman. Olen kokoajan voinut hirmu hyvin. Kaikki varomiset ja ennenaikaisuuden mietinnät on jotenkin ohitettu "vain joillekin niille toisille" kuuluvaksi vaaraksi. Minä kun olen synnyttänyt aina lähellä laskettuaikaa ja voinut tosi hyvin jne jne. Enemmänkin on pidetty hätävarjelun liioitteluna tai turhana pelon lietsomisena ajatella, että pitää varautua esimerkiksi lepoon tai että ennenaikaisuuteen.

Olen käynyt 8-9 kertaa ultrassa sairaalassa. Jokainen kerta minulla on ollut eri lääkäri. Muutama viikko sitten kerroin oireistani lääkärille ja vähän yritin jälleen valottaa historiaa nopeista synnytyksistä ja salakavalasta kohdunsuusta, niin ei lääkäri edes kuunnellut sen tarkemmin. Hyvä, ettei pistänyt vielä työmarkkinoiden käyttöön. Sanoi lopuksi, että ei nyt kannata varmaan enää urheilla. KOhdunsuu oli ok, kanava ok, kaikki ok. Todennäköisesti mennään alatiesynnytykseen jne jne.

Tyhmältä tuntuu nyt, että en ole tämän paremmin varautunut mihinkään lasten hoidon suhteen esimerkiksi. Toisaalta taas isyysloma on meille vähän omituisuus, kun mies ollut yrittäjä tähän saakka. Myös voi olla vähän kiikun kaakun yritystoiminnan ollessa nyt hieman niin kuin siirtymässä historiaan, että mitkä tulot otetaan huomioon isyysloma korvauksia laskettaessa. Voi olla, että on täysin kannattamatonta pitää isyyslomaa vielä. Ei raha merkitse sinäänsä, että jos pakko on niin sitten, niin sitten on, mutta oikeasti ei mieskään ole millään lailla varautunut tai tehnyt kunnollista suunnitelmaa, kun koko ajan kaikki on niin hienosti, että "Kyllä sinne loppuviikoille mennään!"

Olisi niin hienoa, jos olisi sairaalassa ollut edes muutama lääkäri, joiden luona olisin käynyt. Nyt on ollut todellakin ain eri lääkäri, ja kukaan ei ole koskaan lukenut mitään synnytyksistä muuta kuin että hyvin menneet ja täysiaikaisiksi. Miten voi olla, että pitää viidettä kertaa olla synnyttymmässä ja edelleenkään kukaan ei tunnut ottavan tosissaan, että jos saan yhden supistuksen, niin se voi tarkoittaa 1 cm kohdunsuulla. Toisiksi vanhimman lapsen synnytyksessä sain yhteensä koko synnytyksen aikana 5-7 supistusta. Tai siis saanhan minä varmaan niitä supistuksia, mutta kun en niitä tunne kipuna missään. Ymmärrän myös, että mitä sitten vaikka en tuntisi supistuksia ja rehkisin itseni sairaalalepoon. Lääkäreille pakkolepo on yksi toimenpidemääräys muiden joukossa, mutta minulle se taas on henkilökohtaisessa elämässäni melkein painajainen. Jos vain pystyisin ja voisin, niin välttäisin sen ja ennaltaehkäisisin moisen tilanteen. En minä ole edes kuullut, että kohdunsuun ja kaulan tilannetta voi helpottaa tai jopa parantaa joillakin liikkeillä. Minä voisin tehdä vaikka sata kuperkeikkaa, jos sillä vältettäisiin sairaalalepo.

Olen miettinyt usein, että ehkä myöskin monelle odottajalle pitää tähdentää, ettei raskaus ole sairaus ja ei kannata turhaan varoa sitä tai tätä. Minä olen ainakin sitten aina tehnyt kaikkea enkä ole antanut pienten kolotusten haitata. Töissäkin tein työni samalla teholla kuin en olisi ollut raskaana ilman sairauslomia tai ylimääräisiä istumataukoja. Olen vetänyt, nostanut ja kantanut tai raahannut kuten normaalistikin. En siksi, että pitäisi jotenkin vetää yli tai näyttää jaksavani vaan siksi, että omaa olotilaa kuunnellen olen pystynyt kaikkeen, kun mihinkään ei ole sattunut eikä missään ole mikään tuntunut. Ehkä kotonakin minun olisi pitänyt levätä enemmän tai juurikin järjestää pienemmät lapset hoitoon johonkin varuilta.

Samaa kuin Maibei Croftin tilanteessa mietti, että tosi jännää pidentää kontrollien väiä, kun oikeasti tilanne voi muuttua ihan arvaamattomasti ihan miten tahansa.

Karcci: Minulle juuri muutama päivä sanottiin, että jos synnyttää ennen viikkoa 35 niin naistenklinikalle mennään. Hyvinkäällä synnytetään vasta viikkojen 35 jälkeen.

Muutenkin näin uusmaalaisena, mutta en pääkaupunkiseutulaisena olisin saanut päättää synnytyspaikan. Olisin siis voinut valita joko hyvinkään, naistenklinikan tai vaikka kätilöopiston. Taitaa olla muutama muukin sairaala vaihtoehtona...

Pohjoistuuli mietiskeli väen määrää synnytyssalissa. Minulle sanottiin, että salissa on kaksi kätilöä per vauva, lastenlääkäri ja gyne tai siis naistentautien lääkäri. Olikohan noin. Sain käsityksen, että noin 6 ihmistä kumminkin. Korjailkaa. Itselle jäi mieleen vain sen, että molempia vauvoja hoitaa kaksi kätilöä ja sitten muuta populaatiota tarpeen mukaan.

Jk79: Minulla on laskettuaika 30.10 eli ihan kuun lopussa. Tuskin nyt sinne mennään. Viimeistään puolessa välissä lokakuuta vauvat ovat syntyneet. Tapahtui mitä tahansa.
 
Viimeksi muokattu:
Ainiin :). Mieletöntä varautumista ja ennakointia tuo joulukorttien ja lahjojen teko jo nyt! Loistava idea tehdä kortit nyt valmiiksi. Lahjat yleensä olemme ostaneet syksyn mittaan, jottei ole joulun alla stressiä, mutta miksi ei korttejakin. Josko minäkin....
 
Pakko sen verran kommentoida jenniferin mietteistä sektioo kohtaan,että meillä esikoinen siis syntyi sektiolla etisenistukan takia,peitti siis kohdunsuun. Ensin mua masensi ihan hulluna,en todellakaan halunnu sektioon,kai nyt oma lapsi pitää pystyä synnyttämäämn alateitse.Ei sektio ole synnyttämistä,alatiesynnytys ainut oikea tapa,sehän on vallitseva mielipide. Masentelin tosi kauan asiaa ja sektion jälkeen osastollakin tunsin itseni huonoksi äidiksi. Olihan mulla kipupumppu,mutta se ei mulla toiminu. Mutta kun sain ihan normit panadoli-burana-mixin,niin kyllä kivut hävis. To syntyi tyttö ja la olin aamulla jo ihan valmis kotiin,su sit päästiin. Tietysti haava kipuilee,selvähän se mutta kyllä ne kivut pysyy kurissa kipulääkkeillä ja niitä pitääkin syödä,ei ole tarkoitus olla kivuissa ja ihan hyvällä omallatunnolla söin 1000mgx3 panadolia/pvä + 600mg olikohan se nyt ibuxin/ibusal x 3/pvä vaikka imetin. Sitten ne väheni päivä päivältä,enkä varmaan enää seuraavalla viikolla syönyt edes jokapvä ja lenkilläkin kävin jo loppuviikolla.
Nyt täytyy kyllä sanoa,että mä pelkään ja ahdistaa jo ajatuskin alatiesynnytyksestä ja vielä kaksi vauvaa!!! :O Eli melkein jopa "toivon" sektioo,toki nyt hieman eriasia kun esikoista ei voi nostaa kuukauteen ja kaksi vauvaa hoidettavana...Mutta saapa nähä miten käy.

Toivottavasti jennifer et sektioon joudu,mutta älä sitä pelkää turhaan! :)



-Tipetsu ja tyypit 12+6-
 
Luen joka päivä näitä teidän juttuja mutta niin vähän aikaa kirjoitella että harvemmin saa aikaiseksi! Vaikka eipä täällä päin toisaalta mitään tapahdukaan. Neuvolasta kävin perjantaina hakemassa Kelan paperit, laitan maanantaina menemään - ja nyt oon ehkä päätynyt jo siihen tulokseen että otan koko pompsin rahana enkä äitiyspakkauksia. Ihan vaan niiden superisojen toppahaalareiden takia. Prismassa näytti olevan Cirafin toppapukuja vauvoille 29,95 ja ulkonäkökin miellytti silmää, jos kävisi kaksi semmoista sieltä hakemassa ja sitten loppurahalla kaikkea pikkuhöpettä ja hepenettä! Sykkeet kuuluivat molemmilta, 148/152 ja liikkeetkin on jo sitä luokkaa että nukkuma-asentoa joutuu tosissaan yöllä etsimään.

Viikon päästä tiistaina seuraava äippäpoli, nyt siis kolmen viikon tauko kontrollissa ja tuntuu niiiiiiin pitkältä...

Itekin oon alkanut noita synnytysjuttuja miettimään. Alatiesynnytyksen haluaisin mutta se on alkanut pelottamaan B-vauvan riskien takia... sektio taas on ajatuksena niin kamala että tuntuu että ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja! Eipä sitä onneksi tarvi itse päättää. Sillä mennään mitä annetaan ja eipä tästä tilanteesta oikein muutenkaan ulos pääse! Juttelin yhden tutun kanssa jolle on tehty useampi sektio ja oli kyllä sitä mieltä että sektioissa on omat hyvät puolensa. Oli parantunut kohtuu nopeasti ja toimenpiteenä näppärä ja helppo. Että niitäkin on varmaan yhtä monta tarinaa kun alatiesynnytyksiäkin.

Tuntuu että teillä kaikilla raskausviikot oikein kiitää ja itsellä vaan jumittaa paikallaan :D Karccikin kohta pyyhkäisee ohi niin että viuhaus vain käy! :LOL:

Odotusta odotusta.... pitäisi nyt vaan aloitella syksyn rutiineja että saisi muutakin ajateltavaa kuin tämän raskauden. Hommia on kyllä opiskelurintamalla tiedossa ja sehän passaa!

Murotar 21+6
 
  • Tykkää
Reactions: Karcci
Kauhea järjestely täällä käynnissä kun viimeinen viikonloppu 2. lapsen äitinä lähestyy loppuaan... Nyt on isofix jalustat autossa ja hetki sitten sain pikku vaatteet vaatekaappiin. Ovat tähän saakka olleet pestyinä ja silitettyinä khh:ssa muovilaatikoissa.. Vielä pitäisi katsoa omat jutut sairaalaan mukaan ja käydä ostamassa niitä korkea vyötäröisiä mummo alushousuja sektion jälkeiseen aikaan. Sitten taitanee kaikki olla suht kunnossa mitä etukäteen voin tehdä...

Tulin oikeastaan kiittämään positiivisista sektio kertomuksista, KIITOS!! Sektio jännittää kovasti edelleen, mutta nyt olen noin muutoin positiivisella mielellä sen suhteen. Onko jotain vinkkejä mielessä millä voisi helpottaa tuota sektion jälkeistä oloa? Nuo korkeavyötäröiset alushousut luin jostain netistä ettei matalavyötätöiset hankaa juuri haavaan.

Huh enää kaksi kokonaista päivää jäljellä ja keskiviikon aamu, ihan vatsasta vääntää kun jännittää! :)

Miksa ja tuplat 38+1
 
Murotar mä joudun nyt sanoo, et metri tullaan koko ajan perässä...Katellaan sit maaliviivalla uudestaan ;)

Ja Miksalle hirveesti tsemppistä...Mä meen siis RUhun ke aamuna ja sä saat sit pikkuset jo maailmaan :heart: super muksa päivä siis edessä ;)
 
Mulla iski eilen infektio ja synnytys käynnistyi itsestään. Tänä aamuna 12 h kestäneen synnytyksen ponnistusvaiheessa päädyttiinkin hätäsektioon kun A:n sykkeet romahti. B voi loistavasti, A:n kanssa tehty paljon hommia. Ite oon huonossa jamassa infektion takia ja poikkeuksellisen T-viillon vuoksi. Srktiossakin jotain ongelmia, jonka takia päädyttiin isompaan leikkausjälkeen. A 1180g ja 40cm, B 1375g ja 40,5cm.

Jk ja pojat (29+2 xaatiin kuitenkin viikkoja kasaan)
 
Ensinnäkin onnittelut ja maailman isoimmat sellaiset pienistä ihmeistä!

Sitten kovasti voimia pienelle A:lle. Ja sinulle toivon pikaista paranemista ja toipumista.

Hurjalta kuulostaa infektiot ja t viillot. Onneksi niitä päiviä ja viikkoja saitte kumminkin kerättyä.
 
  • Tykkää
Reactions: Jk79
JK, mielettömän paljon onnea pienistä ihmeistä! Ajatukset ovat kovasti teidän, ja erityisesti pikku A:n luona, voimia ja tsemppiä ja siunausta! Toivottavasti sinäkin toivut pian, ja olo alkaa helpottamaan.

Miksa, sinullekin valtavasti tsemppiä ja onnea keskiviikoiseen! Mahtaa olla upea tunne tietää, että vihdoin se odotus on ohi! Sanotaan, että odottavan aika on pitkä, ja se pätee erityisen hyvin kaksosraskauksiin!
 
  • Tykkää
Reactions: Jk79 ja miksa
Voi hurja sentään Jk!!! Ja mun kun piti tulla sua vielä osastolle kattomaan ;) Paljon onnea pikkupojista ja kovasti onnea ja voimia heille jatkoon, varsinkin pikkuherra a:lle! Huh huh minkä tempun tekivät, eivät oo äitiä helpolla päästäneet ;) Kovasti voimia Jk myös sulle paranemiseen! Toivottavasti kaikki etenee nyt hyvin! Ainakin vihdoin loppu se loputon makaaminen, kunhan vaan saat enää tuon haavan paranemaan. Jaksuja koko perheelle ja kerran vielä,
onnea pojista!!!
Palaan muitten juttuihin vielä myöhemmin, oli pakko kommentoida heti Jklle ;)
 
  • Tykkää
Reactions: Jk79
JK, onnea onnea ja voimia, toivottavasti kaikki menee parhain päin niin pojilla kuin äipälläkin !! Ihan huikeaa, että viikkoja kertyi kuitenkin sen 29+, pitkään sitä jänniteltiin..mäki ehdin miehellekin puhua siitä, miten saa nostaa hattua teille kaikille, jotka ootte joutuneet lepoon pidemmäksi aikaa. Musta tuntuu, et kaikki muut on niin urheita tämän tuplaraskauden kanssa, mä oon jotenki ihan hysteerinen ja pelkoinen, uskalla mitään edes toivoa.. :)

Mut syksyn jatkoja, ihana oli taas lukea juttuja kaikilta !!

Bubblis rv 16+4
 
  • Tykkää
Reactions: Jk79

Yhteistyössä