Tuplia odottavat LA heinä-joulukuun aikoihin 2013
- Viestiketjun aloittaja miksa
- Ensimmäinen viesti
:flower: onnittelut Jenniferille! Kiva kuulla helppoja synnytyskertomuksia. Tai, aika outo sanavalinta toi helppo 
Onnittelut jenniferille!! Kuulostipa kuin suoraan oppikirjoista tuo synnytys, ihanaa että voi mennä noinkin kun kauhutarinoita kuulee liian usein.
tuplat 34+0 (jeeee)
Kuulostipa kuin suoraan oppikirjoista tuo synnytys, ihanaa että voi mennä noinkin kun kauhutarinoita kuulee liian usein. tuplat 34+0 (jeeee)
Kiitos onnitteluista. Olihan tuo synnytys helppo. Kivuton. Supistuksia sain yhteensä laskettuna noin kahden käden sormet ja kaikista niistä puuttui se viimeinen terä, mikä saa puristamaan silmät kiinni ja voivottamaan. Tällaisten tuntemusten sijaan vatsaa koko ajan supisti tai kiristi koko ajan vähän. Ponnistukseen olin satsannut ajatuksia, jotta sattuu kamalasti, mutta kyllähän muutamasta minuutista selviää helposti. Pinnistuskaan ei sattunut ja oli hyvin jotenkin hallinnassa ja rauhallinen tilanne. Vaikka huoneessa olikin touhuavia ihmisiä isot määrät. Isoin ja tuntuvin kipu oli ehdottomasti se hetki, kun vauva A liukui peräsuolta tyrkkien ihan alas ulos tullakseen ja samaan aikaan tuli supistus ja pelko, että sieltä suolesta tulee ulos jotakin. Istukkaa joutui synnyttämään ja jostakin syystä kohtu kramppasi niin että sattui kamalasti. Kivunlievityksiä olisin voinut ottaa jälkeisten synnytykseen . Eivät enää soittaneet anestesialääkäriä paikalle.
Jännää oli oma jännitys ja jopa pelko. Kaksosten synnytys. Ei kivunlievitystä. Ei tietoa, meneekö kaikki hyvin. En päässyt kuin vasta ponnistusvaiheessa pelon niskan päälle. Itseni tunsin supistuksia kipristellessäni todella pieneksi ja pelokkaaksi ja enkä päässyt tuntemusten herraksi. Kaikki synnytyshyminät ja selän hieromiset unohtui, kun vain mietti mahdollista tulevaa isoa kipua. Jännä juttu.
Tytöillä sokerit ja lämmöt heittelee. Pitää syötellä tarkkaan kolmen tunnin välein ja mittailla. Molemmat avasivat silmänsä jo salissa. Voi kun ovat pieniä
. Eivät enää soittaneet anestesialääkäriä paikalle.Jännää oli oma jännitys ja jopa pelko. Kaksosten synnytys. Ei kivunlievitystä. Ei tietoa, meneekö kaikki hyvin. En päässyt kuin vasta ponnistusvaiheessa pelon niskan päälle. Itseni tunsin supistuksia kipristellessäni todella pieneksi ja pelokkaaksi ja enkä päässyt tuntemusten herraksi. Kaikki synnytyshyminät ja selän hieromiset unohtui, kun vain mietti mahdollista tulevaa isoa kipua. Jännä juttu.
Tytöillä sokerit ja lämmöt heittelee. Pitää syötellä tarkkaan kolmen tunnin välein ja mittailla. Molemmat avasivat silmänsä jo salissa. Voi kun ovat pieniä
Viimeksi muokattu:
Onnea hurjasti Jenniferi täältäkin! Hieno kuulla että kaikki sujui noin hienosti ja voitte hyvin!
Toivotaan että tyttöjen lämmöt ja sokerit tasoittuu pian ja pääsette hyvin nauttimaan vauva-ajasta! :heart:
t. Elmeriini+möllit 32+5
Toivotaan että tyttöjen lämmöt ja sokerit tasoittuu pian ja pääsette hyvin nauttimaan vauva-ajasta! :heart:
t. Elmeriini+möllit 32+5
Onnea jenniferi!
Olin alkanut jo hieman pelätä alatiesynnytystä, mutta en pelkää enää jos se voi noinkin hienosti mennä.
Täällä ollaan vielä melko ok kunnossa. Nuo alapään kivut vaan tahtoo viedä nyt kaiken ilon tästä loppuajasta. Kipu on siis ihan jatkuvaa ja voimistuu iltaisin niin etten pääse sängystä enää ylös enkä pysty kävelemään. Panadolia saa koko ajan napsia eikä sekään enää auta yhtään.
Tässä jo vähän mietin saisinko kuopukselle hoitopaikkaa pari kertaa viikkoon kun alkaa tosissaan olla rankkaa nostelut ym. kun neiti 11kk ei vielä kävelekään.
Ultra olisi viikon päästä ja sillon keskustellaan varmaan synnytyksestä. Aika tylysti viimeks sano lääkäri että 38-viikolla käynnistetään jos ei aikaisemmin synny.
Tällä hetkellä vaan tuntuu etten jaksa sinne asti näiden kipujen kanssa. Voimat on ihan loppu että saa nähdä miten jaksaa ponnistaakaan kun ei täällä kotona saa levätä kuin öisin.
Onko teillä muilla kipuja??
T. Crofti 30+2
Olin alkanut jo hieman pelätä alatiesynnytystä, mutta en pelkää enää jos se voi noinkin hienosti mennä.
Täällä ollaan vielä melko ok kunnossa. Nuo alapään kivut vaan tahtoo viedä nyt kaiken ilon tästä loppuajasta. Kipu on siis ihan jatkuvaa ja voimistuu iltaisin niin etten pääse sängystä enää ylös enkä pysty kävelemään. Panadolia saa koko ajan napsia eikä sekään enää auta yhtään.
Tässä jo vähän mietin saisinko kuopukselle hoitopaikkaa pari kertaa viikkoon kun alkaa tosissaan olla rankkaa nostelut ym. kun neiti 11kk ei vielä kävelekään.
Ultra olisi viikon päästä ja sillon keskustellaan varmaan synnytyksestä. Aika tylysti viimeks sano lääkäri että 38-viikolla käynnistetään jos ei aikaisemmin synny.
Tällä hetkellä vaan tuntuu etten jaksa sinne asti näiden kipujen kanssa. Voimat on ihan loppu että saa nähdä miten jaksaa ponnistaakaan kun ei täällä kotona saa levätä kuin öisin.
Onko teillä muilla kipuja??
T. Crofti 30+2
Mä voisin kans ottaa samanlaisen alatiesynnytyksen kuin Jenniferillä
Tänään on taas käyty kontrollissa. Kaikki on edelleen hyvin ja seuraava kontrolli onkin vasta 3 vkon päästä. Painoarviot on A 1743g ja B 1910g. Painoerolla ei ole lääkärin mukaan sen suurempaa merkitystä. Onhan se aika huikeaa ajatella, että nuo kaksi painavat yhteensä lähestulkoon saman verran kuin esikoinen syntyessään (3705g, syntyi 40+1). Ei ihme, että välillä ahistaa
A on edelleen poikittain, mut lääkärin mukaan on edelleen ihan mahdollista, että vauva vielä kääntyy. Sektioon tai sen ajankohtaan ei siis halunnut tästä johtuen ottaa ees vielä kantaa. B oli nyt pää alaspäin, mut minusta hän on kyllä se aktiivisempi ja vaihtaakin sitä asentoaan enemmän. Ekaa kertaa otettiin ktg-käyrä ja sykkeet oli ihan ok.
Mulla on ehkä hieman nivuskivut hellittäneet. Ehkä johtuu siitä, et oon vähän vielä hidastanut tahtia. En ole kyllä koko raskauden aikana tarvinnut ottaa särkkäriä muuhun kuin satunnaiseen päänsärkyyn joskus kuukausia sitten. Mulle terkka sanoi, että jooga vois auttaa noihin nivuskipuihin, mut en ole itse kokeillut.
Pohjoistuuli 31+6
Tänään on taas käyty kontrollissa. Kaikki on edelleen hyvin ja seuraava kontrolli onkin vasta 3 vkon päästä. Painoarviot on A 1743g ja B 1910g. Painoerolla ei ole lääkärin mukaan sen suurempaa merkitystä. Onhan se aika huikeaa ajatella, että nuo kaksi painavat yhteensä lähestulkoon saman verran kuin esikoinen syntyessään (3705g, syntyi 40+1). Ei ihme, että välillä ahistaa
A on edelleen poikittain, mut lääkärin mukaan on edelleen ihan mahdollista, että vauva vielä kääntyy. Sektioon tai sen ajankohtaan ei siis halunnut tästä johtuen ottaa ees vielä kantaa. B oli nyt pää alaspäin, mut minusta hän on kyllä se aktiivisempi ja vaihtaakin sitä asentoaan enemmän. Ekaa kertaa otettiin ktg-käyrä ja sykkeet oli ihan ok.
Mulla on ehkä hieman nivuskivut hellittäneet. Ehkä johtuu siitä, et oon vähän vielä hidastanut tahtia. En ole kyllä koko raskauden aikana tarvinnut ottaa särkkäriä muuhun kuin satunnaiseen päänsärkyyn joskus kuukausia sitten. Mulle terkka sanoi, että jooga vois auttaa noihin nivuskipuihin, mut en ole itse kokeillut.
Pohjoistuuli 31+6
Voi onneaonnea miljuunasti Jenniferille ja pienille tytöntylleröille :flower: Aivan huippukiva kuulla tosiaan onnistuneista ja "helpoistakin" synnytyksistä! Ihan olivat kivan kokoisetkin tytöt, itse toivon täydestä sydämestäni saavani päälle kaksikiloisiksi nämä omani, kun ovat niin hentoja olleet noi yksösetkin.
Crofti: Mulla on nyt jo alkanut hieman ilmoitella lenkin jälkeen noi lonkat ja jotkut luut tuolla alapäässä (onko ne nyt sitten lantioluut) itsestään, jos oon vähänkin reippaammin lenkkeillyt sauvojen kanssa, niin jomottelee ja varsinkin yöllä ei tunnu mikään asento hyvältä.
Mä oon jo kysynyt tuolle 1,3 v tytölle hoitopaikkaa valmiiksi, sen tosiaan kuulemma näillä perusteilla saa pikaisestikin kun on tarve. Soittelen tuossa marraskuussa uudelleen ja aikomus on laittaa tyttö perhepäivähoitoon vuoden alusta (oon silloin n. rv 30). Siihen asti aattelin jaksella, vaikka jo nyt on nostelu ja pepun pesu välillä työlästä, mulla on tosi iso tää vatsa kyllä jo, en uskalla ees aatella millanen siitä tuleekaan!!!
Nään tätänykyä aivan käsittämättömiä unia, inhottaa oikein, ihan levottomia ja toisinaan niissä on kuolleita vauvoja jne...pitäsköhän huolestua :O Ilmeisesti oon ihan liikaa lukenut tuosta TTTSstä ja se kummittelee takaraivossa. No, keskiviikkona on rakenneultra ja jos siellä kaikki on edelleen hyvin, aion kyllä pakottaa itteni rentoutumaan ja uskomaan että kaikki menee hyvin.
Liikkeistä: Tunnen kyllä päivittäni vauvojen liikkeitä, mutten mitenkään paljon, miten teillä muilla on tässä vaiheessa tuntuneet nuo liikkeet? Mulla on kuitenkin istukka takana ylhällä, ettei ole tuossa vaimentamassa edessä, noista liikkeistäkin otan paiseita sitten
Voivoi tätä odotuksen tuskaa, jakselkaahan siellä, mäkin koitan täällä...
TR ja Tiuhti&Viuhti rv. 19+5
Crofti: Mulla on nyt jo alkanut hieman ilmoitella lenkin jälkeen noi lonkat ja jotkut luut tuolla alapäässä (onko ne nyt sitten lantioluut) itsestään, jos oon vähänkin reippaammin lenkkeillyt sauvojen kanssa, niin jomottelee ja varsinkin yöllä ei tunnu mikään asento hyvältä.
Mä oon jo kysynyt tuolle 1,3 v tytölle hoitopaikkaa valmiiksi, sen tosiaan kuulemma näillä perusteilla saa pikaisestikin kun on tarve. Soittelen tuossa marraskuussa uudelleen ja aikomus on laittaa tyttö perhepäivähoitoon vuoden alusta (oon silloin n. rv 30). Siihen asti aattelin jaksella, vaikka jo nyt on nostelu ja pepun pesu välillä työlästä, mulla on tosi iso tää vatsa kyllä jo, en uskalla ees aatella millanen siitä tuleekaan!!!
Nään tätänykyä aivan käsittämättömiä unia, inhottaa oikein, ihan levottomia ja toisinaan niissä on kuolleita vauvoja jne...pitäsköhän huolestua :O Ilmeisesti oon ihan liikaa lukenut tuosta TTTSstä ja se kummittelee takaraivossa. No, keskiviikkona on rakenneultra ja jos siellä kaikki on edelleen hyvin, aion kyllä pakottaa itteni rentoutumaan ja uskomaan että kaikki menee hyvin.
Liikkeistä: Tunnen kyllä päivittäni vauvojen liikkeitä, mutten mitenkään paljon, miten teillä muilla on tässä vaiheessa tuntuneet nuo liikkeet? Mulla on kuitenkin istukka takana ylhällä, ettei ole tuossa vaimentamassa edessä, noista liikkeistäkin otan paiseita sitten
Voivoi tätä odotuksen tuskaa, jakselkaahan siellä, mäkin koitan täällä...
TR ja Tiuhti&Viuhti rv. 19+5
Niin ja tuosta pakkolevosta:en tiedä miten selviäisin jos mulle tuota määrättäisiin jossain välissä, kun tuossa tuo yltiövilkas vuotias pyörii! Ja vaikka se hoitoon vietäisiinkin, niin uskomattoman vaikeelta tuntuu ajatus, että pitäis olla ihan aloillaan. Toivotaan parasta, en jaksa kyllä tosiaankaan uskoa että lepomääräystä saisin ainakaan kohdunsuun kypsymisen takia, let's see...
Mahtavaa Jenniferi, onnea teille valtavasti! Todellakin kiva kuulla hyvin menneistä alatiesynnytyksistä, valaa uskoa itseenkin, että hyvin se tulee menemään!
Mulla supistelee kovasti, välillä aika säännöllisestikin, mutta aion uskaltautua kuitenkin mökille syysloman viettoon Kyllä kai mä sieltäkin pääsen sairaalaan jos tarve tulee... Kohdunkaula ei kuitenkaan ollut viimeksi vielä lyhentynyt, joten aika epätodennäköisenä pidän sitä, että synnytys vielä näillä viikoilla alkaisi.
Crofti, mulla on kans aika kovat liitoskivut häpyluissa, kuljen keppien kanssa tarvittaessa. Tosin nyt tuntuu, että nekin ovat vähän helpottaneet tässä viime päivinä, olo on melko siedettävä taas Toivottavasti sinullekin kävisi samoin, eikä tarvisi kovista kivuista kärsiä koko loppuaikaa.
Tsemppiä kaikille, voikaa hyvin!
Salla 32+4
Mulla supistelee kovasti, välillä aika säännöllisestikin, mutta aion uskaltautua kuitenkin mökille syysloman viettoon
Kyllä kai mä sieltäkin pääsen sairaalaan jos tarve tulee... Kohdunkaula ei kuitenkaan ollut viimeksi vielä lyhentynyt, joten aika epätodennäköisenä pidän sitä, että synnytys vielä näillä viikoilla alkaisi. Crofti, mulla on kans aika kovat liitoskivut häpyluissa, kuljen keppien kanssa tarvittaessa. Tosin nyt tuntuu, että nekin ovat vähän helpottaneet tässä viime päivinä, olo on melko siedettävä taas
Toivottavasti sinullekin kävisi samoin, eikä tarvisi kovista kivuista kärsiä koko loppuaikaa. Tsemppiä kaikille, voikaa hyvin!
Salla 32+4
Ainiin, vieläkin tuli mieleen yksi asia Crofti; jos sun olo kehittyy aivan kestämättömäksi, niin kyllä vaan ne alkaa käynnistellä jo ennen rv. 38 kun asian oikein esität! Itesllänihän ei tietty ole kokemustakaan kuin käynnistetyistä synnytyksistä, niin en osaa niitä pelätä tai inhota, musta on vaan hyvä, että sitten kun ovat lähteneet käyntiin, homma on edennyt vauhdilla, vaikka supparit ovatkin olleet rajuja, niin voimat ovat kuitenkin sitten loppupelissä säästyneet.
Heissan,
Bubblis, kysyit aiemmin painontunteesta ja supisteluista; mulla painontunne alkoi jo n. vkolla 16 ja oli silloin pakko työpäivien jälkeen käytännössä vaan makoilla että meni ohi. Varsinaisia supistuksia ei vielä ollut. Tuolloin tuo painontunne ei vielä ollut tehnyt mitään hallaa kohdunkaulalle.
Maibei, mä jouduin pakkolepoon viikolla 25 ja syynä silloin oli, että kohdunkaula oli lyhentynyt alle 2 cm:iin. Lääkäri suhtautui silloin tosi vakavasti asiaan kun viikkoja oli niin vähän (näin ainakin oletan). Aluksi siis jouduin ihan vuodelepoon, mutta sen avulla tilanne parani ja sain sitten vähän lievennystä siihen. Käytännössä kuitenkin pitkälti levossa pitäisi olla. Luulen että sulla vaikuttaa se, että viikkoja on jo enemmän. Mullakin viime ultrassa (31vko) kohdunkaula oli pehmentynyt ja lyhentynyt muttei auki ja samalla ohjeella on nyt menty. Eli vähän saa liikkua mutta pääasiassa levätä. On kyllä varmaan eroja lääkäreissä, kun viimeksi lääkäri kysyi että onko sulla jo sairaslomaa.. sanoin että joo on ollut jo yli kuukauden lepoa.. heh.
Mulla on tämä viikko ollut selvästi vaikeampi, en ole nyt kolmeen yöhön käytännössä nukkunut kun 1/2 tuntia kerrallaan ja varmaan yhteensä 2-3 h. Ei vaan voi olla missään asennossa. Käveleminen sattuu mahaan ja maha on koko ajan ihan kivikova. Ei siis mitään supistuksia jotka tulee ja menee vaan jatkuva kiristys ja paine. Öisin ylävatsa "puutuu" (en tiedä onko ne sitten mun tapa kokea supistuksia(?) Tänään on ollut vähän parempi päivä, mutta aika hankala olo on. Vauvat mönkii paljon ja painavat kylkiluiden alle (B) ja alas (A) yhtä aikaa. Liitoskipuja ei ole onneksi ollut eikä nivelissä kipuja muuten kuin sormissa (ja se varmaan johtuu turvotuksesta).
Huomenna olisi sitten ultra. Tosi jännä nähdä mikä tilanne on, ovatko pysyneet samoin päin ja onko kohdunkaulalle tapahtunut jotain kun olo on ollut niin paljon tukalampi. Toivotaan että eivät nyt ihan vielä olisi tulollaan. Mulle ei ole tosiaan puhuttu mistään synnytystavan arvioinnista. Ehkä huomenna saa siitäkin jotain selvyyttä. Jännää on.
Tsemppiä kaikille!
Elmeriini ja möllit 32+6
Bubblis, kysyit aiemmin painontunteesta ja supisteluista; mulla painontunne alkoi jo n. vkolla 16 ja oli silloin pakko työpäivien jälkeen käytännössä vaan makoilla että meni ohi. Varsinaisia supistuksia ei vielä ollut. Tuolloin tuo painontunne ei vielä ollut tehnyt mitään hallaa kohdunkaulalle.
Maibei, mä jouduin pakkolepoon viikolla 25 ja syynä silloin oli, että kohdunkaula oli lyhentynyt alle 2 cm:iin. Lääkäri suhtautui silloin tosi vakavasti asiaan kun viikkoja oli niin vähän (näin ainakin oletan). Aluksi siis jouduin ihan vuodelepoon, mutta sen avulla tilanne parani ja sain sitten vähän lievennystä siihen. Käytännössä kuitenkin pitkälti levossa pitäisi olla. Luulen että sulla vaikuttaa se, että viikkoja on jo enemmän. Mullakin viime ultrassa (31vko) kohdunkaula oli pehmentynyt ja lyhentynyt muttei auki ja samalla ohjeella on nyt menty. Eli vähän saa liikkua mutta pääasiassa levätä. On kyllä varmaan eroja lääkäreissä, kun viimeksi lääkäri kysyi että onko sulla jo sairaslomaa.. sanoin että joo on ollut jo yli kuukauden lepoa.. heh.
Mulla on tämä viikko ollut selvästi vaikeampi, en ole nyt kolmeen yöhön käytännössä nukkunut kun 1/2 tuntia kerrallaan ja varmaan yhteensä 2-3 h. Ei vaan voi olla missään asennossa. Käveleminen sattuu mahaan ja maha on koko ajan ihan kivikova. Ei siis mitään supistuksia jotka tulee ja menee vaan jatkuva kiristys ja paine. Öisin ylävatsa "puutuu" (en tiedä onko ne sitten mun tapa kokea supistuksia(?) Tänään on ollut vähän parempi päivä, mutta aika hankala olo on. Vauvat mönkii paljon ja painavat kylkiluiden alle (B) ja alas (A) yhtä aikaa. Liitoskipuja ei ole onneksi ollut eikä nivelissä kipuja muuten kuin sormissa (ja se varmaan johtuu turvotuksesta).
Huomenna olisi sitten ultra. Tosi jännä nähdä mikä tilanne on, ovatko pysyneet samoin päin ja onko kohdunkaulalle tapahtunut jotain kun olo on ollut niin paljon tukalampi. Toivotaan että eivät nyt ihan vielä olisi tulollaan. Mulle ei ole tosiaan puhuttu mistään synnytystavan arvioinnista. Ehkä huomenna saa siitäkin jotain selvyyttä. Jännää on.
Tsemppiä kaikille!
Elmeriini ja möllit 32+6
PAljon onnea Jenniferi! Vauvantuoksuisia hetkiä pienten kanssa! Ja mukava kuulla tosiaan tuollaisesta synnytyksestä, paras mahdollinen alku vauva-arkeen.
Täällä ollaan kerta kaikkiaan niin raihnaisena että ymmärrän vanhuksia ihan eri tavalla kuin ennen. Jostain syystä koko lantion seutu on ihan jumissa ja kivulias, kävely on känkkäisyä ja mistään isommasta on turha haaveillakaan. Jos laitan ruokaa tunnin ajan hellan ääressä, loppuilta menee makoillessa. Tiedä sitten mistä johtuu. Mutta ihmettelen kyllä mihin suuntaan tilanne tästä vielä kehittyy... :O
Viime ultrasta on puolitoista viikkoa ja seuraavaan ultraan puolitoista viikkoa. Edellisellä kerralla kumpikin vauveli painoi vajaat kilon ja kaikki oli niin hyvin kuin olla ja voi. Toivottavasti sama linja jatkuu!
Mies kävi pyytämässä iltapalalle ja tuoksu on sellainen ettei sitä voi vastustaa. Tsemppiä kaikille!
Murotar 27+3
Täällä ollaan kerta kaikkiaan niin raihnaisena että ymmärrän vanhuksia ihan eri tavalla kuin ennen. Jostain syystä koko lantion seutu on ihan jumissa ja kivulias, kävely on känkkäisyä ja mistään isommasta on turha haaveillakaan. Jos laitan ruokaa tunnin ajan hellan ääressä, loppuilta menee makoillessa. Tiedä sitten mistä johtuu. Mutta ihmettelen kyllä mihin suuntaan tilanne tästä vielä kehittyy... :O
Viime ultrasta on puolitoista viikkoa ja seuraavaan ultraan puolitoista viikkoa. Edellisellä kerralla kumpikin vauveli painoi vajaat kilon ja kaikki oli niin hyvin kuin olla ja voi. Toivottavasti sama linja jatkuu!
Mies kävi pyytämässä iltapalalle ja tuoksu on sellainen ettei sitä voi vastustaa. Tsemppiä kaikille!
Murotar 27+3
Elmeriini: mulle sanottiin, että sitä synnytystapa-arvioita pitää pyytää! :O
Tai olisihan se tietty edessä, niin kuin yhdestäkin lapsesta, jossain vaiheessa (mahdollisesti liian myöhään). Mulla on viikon päästä, eli 31+3.
T. Katrilli
Tai olisihan se tietty edessä, niin kuin yhdestäkin lapsesta, jossain vaiheessa (mahdollisesti liian myöhään). Mulla on viikon päästä, eli 31+3.
T. Katrilli
Katrilli, näin mäkin olen ymmärtänyt ja olenkin pyytänyt sitä jo kahdella edellisellä kerralla. Eka kerralla lääkäri totesi että ei sitä tarvitse arvioida kun alatiesynnytykseen mennään ja totesi lisäksi että on vielä liian aikaista kun voivat kääntyä moneen kertaan. Viimeksi (siis vko 31) toinen lääkäri sanoi, että vaikka vauvat olisivat mitenpäin niin alatiesynnytyksestä lähdetään kun todennäköisesti ovat niin sirot vauvat. Ja että kun käynnistys on viim. vko 36-37 niin sitten katsotaan. Sanoinkin että ehkä ovat jo siihen mennessä syntyneet, nin siihen lääkäri vain naurahti että niinpä. Ehkä mun pitää olla tiukempi ja vaatia vastauksia/arviointia kun pyynnöt eivät ole johtaneet mihinkään..
Elmeriini ja möllit rv 33 (POKS! )
Elmeriini ja möllit rv 33 (POKS!
)Huomenta!
Säästöt iskivät sitten keskolaankin! Meillä Aleksi kotiutettiin torstai illalla. Tuli ihan puskista. "Voitteko ottaa pojan kotiin jo tänä iltana?" Missä kotiutumiskeskustelut, neuvot, kotilomat, yö osastolla? Osa tutkimuksista tekemättä. Niin kiireellä lähdettiin, ettei edes reseptiä maidonvahvikkeeseen olla saatu. Saatiin sentään vahvikepusseja Tyksin maitokeittiöstä.
Lääkäri välitti pahoittelut hoitajan kautta koska ei itse ehtinyt tulla keskustelemaan miksi Aleksi kotiutettiin rv34, vaikka yleensä se tapahtuu vasta rv36-> Viime viikolla aloitettiin keskolassa talkoovapaat ja leikkaukset. Ei se ole hoitajien vika että he ovat nyt ylikuormitettuja, kun henkilökunnan määrää osastolla vähennettiin. Se on pakko laittaa siitä päästä kotiin jotka vähänkään pärjäävät. Moni on laitettu nyt kotiin ja monelle on vihjailtu kotiinlähdöstä, vaikka asiat ovat vielä kesken. Pitihän meidänkin kerätä lokakuu viikkoja ja kiloja ja katsoa vasta marraskuun puolella kotiinlähtöä.
En ole kovinkaa innoissani tästä järjestelystä. Tämä se vasta on raskas vaihtoehto jos Laurin pulssinlaskut kestävät vielä laskettuun aikaan asti.
Anteeksi valitus ja purnaus, mutta eikö niitä säästöjä saataisi jostain muualta?
Jk ja pojat tänään rv35
Säästöt iskivät sitten keskolaankin! Meillä Aleksi kotiutettiin torstai illalla. Tuli ihan puskista. "Voitteko ottaa pojan kotiin jo tänä iltana?" Missä kotiutumiskeskustelut, neuvot, kotilomat, yö osastolla? Osa tutkimuksista tekemättä. Niin kiireellä lähdettiin, ettei edes reseptiä maidonvahvikkeeseen olla saatu. Saatiin sentään vahvikepusseja Tyksin maitokeittiöstä.
Lääkäri välitti pahoittelut hoitajan kautta koska ei itse ehtinyt tulla keskustelemaan miksi Aleksi kotiutettiin rv34, vaikka yleensä se tapahtuu vasta rv36-> Viime viikolla aloitettiin keskolassa talkoovapaat ja leikkaukset. Ei se ole hoitajien vika että he ovat nyt ylikuormitettuja, kun henkilökunnan määrää osastolla vähennettiin. Se on pakko laittaa siitä päästä kotiin jotka vähänkään pärjäävät. Moni on laitettu nyt kotiin ja monelle on vihjailtu kotiinlähdöstä, vaikka asiat ovat vielä kesken. Pitihän meidänkin kerätä lokakuu viikkoja ja kiloja ja katsoa vasta marraskuun puolella kotiinlähtöä.
En ole kovinkaa innoissani tästä järjestelystä. Tämä se vasta on raskas vaihtoehto jos Laurin pulssinlaskut kestävät vielä laskettuun aikaan asti.
Anteeksi valitus ja purnaus, mutta eikö niitä säästöjä saataisi jostain muualta?
Jk ja pojat tänään rv35
Onnea Jenniferille :heart:
JK mä niin tiedän sun tunteen. Silloin kun saatiin meidän pojat kotiin niin Patrikillahan oli vielä pulssin ja saturaation laskuja. Varsinkin syödessä oli vielä viikkoja kun oltiin kotona. Meillä oli pelastuksena se, että oltiin siellä vierihiodossa 2 vrk joten osasi varautua tilanteisiin ja tiesi mitä pitää tehdä jos poika menee siniseksi syödessä. 3 ekaa viikkoa mulla ainkin meni, että kävin katsoo yölläkin, että poika hengittää. Oli aika rankkaa. Mutta kyllä se siitä lähti menemään :heart: Ensi viikolla mennään jo 3kk kontrolleihin ja on aloitettu vellit ja soseet =)
JK mä niin tiedän sun tunteen. Silloin kun saatiin meidän pojat kotiin niin Patrikillahan oli vielä pulssin ja saturaation laskuja. Varsinkin syödessä oli vielä viikkoja kun oltiin kotona. Meillä oli pelastuksena se, että oltiin siellä vierihiodossa 2 vrk joten osasi varautua tilanteisiin ja tiesi mitä pitää tehdä jos poika menee siniseksi syödessä. 3 ekaa viikkoa mulla ainkin meni, että kävin katsoo yölläkin, että poika hengittää. Oli aika rankkaa. Mutta kyllä se siitä lähti menemään :heart: Ensi viikolla mennään jo 3kk kontrolleihin ja on aloitettu vellit ja soseet =)
Hei!
Ulrassa käytiin taas tänään, A on edelleen perätilssa, painoa 1760g, ja B on rt, painoa 2010g. Kaikki näytti olevan hyvin, parin viikon päästä uudestaan. Sain ohjeeksi, että jos lapsivedet menee kotona, niin heti makuuasentoon, ja ambulanssilla sairaalaan. Oli tosi hyvä, että antoivat kunnon ohjeet tuohonkin, ei tarvi itse sitten yrittää miettiä, että miten toimia. Alatiesynnytykseen tähdätään perätilasta huolimatta, toivon kovasti, että se onnistuu. Toki mitä tahansa voi tapahtua, eikä se sektiokaan tietysti mikään maailmanloppu olisi. Siitä kun ei vain ole mitään omaa kokemusta, niin vähän jännittää.
Toivottavasti te kaikki voitte hyvin, ja Jk, toivottavasti saatte toisenkin pikkuisen pian kotiin, on varmasti tosi rankkaa kun yksi on kotona, ja toinen sairaalassa.
Salla 33+0 (ja nyt sain vihdoin nähdä että tyttö-poika pari on tulossa )
Ulrassa käytiin taas tänään, A on edelleen perätilssa, painoa 1760g, ja B on rt, painoa 2010g. Kaikki näytti olevan hyvin, parin viikon päästä uudestaan. Sain ohjeeksi, että jos lapsivedet menee kotona, niin heti makuuasentoon, ja ambulanssilla sairaalaan. Oli tosi hyvä, että antoivat kunnon ohjeet tuohonkin, ei tarvi itse sitten yrittää miettiä, että miten toimia. Alatiesynnytykseen tähdätään perätilasta huolimatta, toivon kovasti, että se onnistuu. Toki mitä tahansa voi tapahtua, eikä se sektiokaan tietysti mikään maailmanloppu olisi. Siitä kun ei vain ole mitään omaa kokemusta, niin vähän jännittää.
Toivottavasti te kaikki voitte hyvin, ja Jk, toivottavasti saatte toisenkin pikkuisen pian kotiin, on varmasti tosi rankkaa kun yksi on kotona, ja toinen sairaalassa.
Salla 33+0 (ja nyt sain vihdoin nähdä että tyttö-poika pari on tulossa
)Salla80 - aika samankokoiset kuin meillä viime to ultrassa. Mä tuun vähän sua jäljessä päivissä. Meillä B tosiaan vähän isompi ja se on ultran mukaan poika. Kummin päin sulla menee koot/sukupuolet?
Mä toivon et ens ma olevassa monikkovalmennuksessa käydään läpi noi eri vaihtoehdot synnytyksen käynnistyessä. Viimeksi Kättäriltä tais saada jonkun paperiversion siitä, et milloin ambulanssilla ja milloin omalla kyydillä. Selkeät ohjeet on hyvät, niin ei tuu epäselvyyttä, et miten toimia.
Mua kans jännittää se sektio, kun ei ole kokemusta siitä. Saa nähdä, että mihin vaihtoehtoon sitä päädytään.
Muutoin täällä ollaan ehkä hitusen turvonneempia ja vähän tuntuu sellaista kihelmöintiä iholla. En tiedä, et oisko pakkaset jo aiheuttamassa ihon kuivumista, kun oon ehkä maailman laiskin rasvaaja. Jätin kuitenkin neuvolaan soittopyynnön, et jos laittaisivat lähetteen labraan. Ärsyttävästi oma TH on lomalla tän viikon, niin ei voi vaan laittaa viestiä.
Mies sai kasattua pinniksen eilen. Vähän meinaa tulla makkarissa ahdasta, kun sinne pitää sit jossain vaiheessa se toinenkin pinnis. Kuinkahan pitkään viihtyvät/mahtuvat samassa sängyssä?
Pohjoistuuli 32+3
Mä toivon et ens ma olevassa monikkovalmennuksessa käydään läpi noi eri vaihtoehdot synnytyksen käynnistyessä. Viimeksi Kättäriltä tais saada jonkun paperiversion siitä, et milloin ambulanssilla ja milloin omalla kyydillä. Selkeät ohjeet on hyvät, niin ei tuu epäselvyyttä, et miten toimia.
Mua kans jännittää se sektio, kun ei ole kokemusta siitä. Saa nähdä, että mihin vaihtoehtoon sitä päädytään.
Muutoin täällä ollaan ehkä hitusen turvonneempia ja vähän tuntuu sellaista kihelmöintiä iholla. En tiedä, et oisko pakkaset jo aiheuttamassa ihon kuivumista, kun oon ehkä maailman laiskin rasvaaja. Jätin kuitenkin neuvolaan soittopyynnön, et jos laittaisivat lähetteen labraan. Ärsyttävästi oma TH on lomalla tän viikon, niin ei voi vaan laittaa viestiä.
Mies sai kasattua pinniksen eilen. Vähän meinaa tulla makkarissa ahdasta, kun sinne pitää sit jossain vaiheessa se toinenkin pinnis. Kuinkahan pitkään viihtyvät/mahtuvat samassa sängyssä
?Pohjoistuuli 32+3