Työministeri Harakka: Keppi on aina käden ulottuvilla

vierailija
Mutta yhteiskunnan kannalta ei ole järkevää tukea haja-asutusta. Tiivis kaupunkiasuminen on halvempaa esim jos ajattelee viemäriverkostoa, joukkoliikennettä, kaukolämpöä, palveluita (sairaanhoito, koulut yms).
Koulut voi käydä etänä ja tenttiä kerran viikossa. Samalla voi käydä lääkärissä, jos on tarvetta. Kaupungeissa sairastuu terveetkin.
 
vierailija
Utopistinen ajatus? Missä maailmassa sä elät?

Kun mä aloitin työelämän -86 niin töitä sai ja töistä oli tapana maksaa ihan palkkaa. Työttömiä ei juurikaan ollut. Jos oli niin siihen oli muitakin henkilökohtaisia syitä kuin työhaluttomuus...
Siihen aikaan pääsi puolikuntoiset sairaseläkkeelle helposti ja jos sattui kuulumaan paluumuuttajiin, pääsi helpoiten töihin, olen kuullut.
 
vierailija
Tutkimus ja kehitystyö eivät juurikaan vaikuta käytännön työhön. Luulen, ettei monestakaan tutkijasta olisi maatilllalliseksi.
Maaseudulla ihmiset ovat niin henkisesti kuin fyysisesti terveempiä ja paremminvoivia kuin kaupungissa.
No taitaapa nuo aika käytännönläheisessä työssä olla tuolla koetilalla, ainakin mitä sivusta tulee seurattua. Nimenomaan maanviljelyssä tutkimus- ja kehitystyöllä on käytännönmerkitystä esim. säänkestävyyden ja satomäärien osalta.
 
Miksi niitä pieniä paikkakuntia pitäisi pitää asuttuna?
Mutta yhteiskunnan kannalta ei ole järkevää tukea haja-asutusta. Tiivis kaupunkiasuminen on halvempaa esim jos ajattelee viemäriverkostoa, joukkoliikennettä, kaukolämpöä, palveluita (sairaanhoito, koulut yms).
Ihan tutkitusti Suomessa peruspalveluiden tuottaminen kuntalaisille on kustannustehokkainta noin 20 000 asukkaan kunnassa. Suuremmissa hallinto paisuu liian moniportaiseksi ja syö paljoussäästöt. Miksi muuten joukkoliikenne kaikkialla tarvitsee kunnan/valtion tukea, kun haja-asutusalueiden asukkaat joutuvat kulkemaan omalla kustannuksellaan raskaasti autoverotettuna? Helsingin kaukolämmön tuottamiseksi poltetaan miljoona tonnia kivihiiltä vuosittain (ja samaan aikaan syytellään maaseudun autoilijoita hiilidioksidin tuottamisesta) - pienemmillä paikkakunnilla on siirrytty biopolttoaineisiin.

Niitä pienillä paikkakunnilla asujia tarvitaan, jotta maan talous toimisi. Vai onko ihannneyhteiskunnassa joka aamuyö hurjat ruuhkat Helsingin ulosmenoväylillä, kun työntekijät kiiruhtavat henkilöautoillaan muutaman sadan kilometrin päähän selluloosatehtaille, metsätöihin, viljelyksille ja kaivoksille.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: AivanSama
No taitaapa nuo aika käytännönläheisessä työssä olla tuolla koetilalla, ainakin mitä sivusta tulee seurattua. Nimenomaan maanviljelyssä tutkimus- ja kehitystyöllä on käytännönmerkitystä esim. säänkestävyyden ja satomäärien osalta.
Ja siltikään se ei tarkoita sitä, että heistä olisi maatilallisiksi tai, että heillä ymmärtäisivät viljelystä juuri mitään, vaikka osaavatkin prakata säänkestävyyttä ja satomääriä.
 
vierailija
Ihan tutkitusti Suomessa peruspalveluiden tuottaminen kuntalaisille on kustannustehokkainta noin 20 000 asukkaan kunnassa. Suuremmissa hallinto paisuu liian moniportaiseksi ja syö paljoussäästöt. Miksi muuten joukkoliikenne kaikkialla tarvitsee kunnan/valtion tukea, kun haja-asutusalueiden asukkaat joutuvat kulkemaan omalla kustannuksellaan raskaasti autoverotettuna? Helsingin kaukolämmön tuottamiseksi poltetaan miljoona tonnia kivihiiltä vuosittain (ja samaan aikaan syytellään maaseudun autoilijoita hiilidioksidin tuottamisesta) - pienemmillä paikkakunnilla on siirrytty biopolttoaineisiin.

Niitä pienillä paikkakunnilla asujia tarvitaan, jotta maan talous toimisi. Vai onko ihannneyhteiskunnassa joka aamuyö hurjat ruuhkat Helsingin ulosmenoväylillä, kun työntekijät kiiruhtavat henkilöautoillaan muutaman sadan kilometrin päähän selluloosatehtaille, metsätöihin, viljelyksille ja kaivoksille.
https://yle.fi/uutiset/3-10985334
 
vierailija
Yhteiskunta selviää parhaiten kun opiskelusta otetaan löysät pois ja tasoa nostetaan, niin saadaan hyvät valmiudet pärjätä työ elämässä. Työelämää samoin tulee tehostaa ja tuottavuutta parantaa, turhia sairaslomia ja muita lomia vähentäen. Rahan maasta vientiin pitää puuttua esim: Ulkomaan matkailun verotusta kiristää. Perheen toisen auton verotusta voisi nostaa. Työstä kieltäytyjille riittäisi ruokakupongit.
 
vierailija
Yhteiskunta selviää parhaiten kun opiskelusta otetaan löysät pois ja tasoa nostetaan, niin saadaan hyvät valmiudet pärjätä työ elämässä. Työelämää samoin tulee tehostaa ja tuottavuutta parantaa, turhia sairaslomia ja muita lomia vähentäen. Rahan maasta vientiin pitää puuttua esim: Ulkomaan matkailun verotusta kiristää. Perheen toisen auton verotusta voisi nostaa. Työstä kieltäytyjille riittäisi ruokakupongit.
Vaikuttaa sille, että ainakin sinun kohdalla opintojen tason nostaminen olisi kernaasti saanut tapahtua. On sen verran vankka elämämkoulun lemu sun kirjotuksessa.
 
Yhteiskunta selviää parhaiten kun opiskelusta otetaan löysät pois ja tasoa nostetaan, niin saadaan hyvät valmiudet pärjätä työ elämässä. Työelämää samoin tulee tehostaa ja tuottavuutta parantaa, turhia sairaslomia ja muita lomia vähentäen. Rahan maasta vientiin pitää puuttua esim: Ulkomaan matkailun verotusta kiristää. Perheen toisen auton verotusta voisi nostaa. Työstä kieltäytyjille riittäisi ruokakupongit.
Miksi toisen auton verotusta voisi nostaa? Tuskin kukaan pitää taloudessa huvikseen enempää autoja kuin on pakollista? Ja ne, jotka pitävät, eivät varmasti kärsi korkeasta verotuksesta.
 
@AivanSama kun sä et tiedä jostakin asiasta selvästikään mitään, niin ole hiljaa tai selvitä faktat.
https://www.helsinki.fi/fi/infrastruktuurit/viikin-opetus-ja-tutkimustila
Ja edelleen. Viikin opetus- ja tutkimustila on varsin kaukana siitä, mitä on ihan oikeassa elämässä maatilallisen elämä.
Ja kyllä, tämäkin opetus ja tutkimustila tekee paljon hyvää ja edistää maatilallisten kykyä tuottaa, mutta silti, tutkimus on täysin eri asia ja se ei aivan ole verrattavissa siihen, mitä maatilallisen päivittäinen todellisuus on.
 
Yhteiskunta selviää parhaiten kun opiskelusta otetaan löysät pois ja tasoa nostetaan, niin saadaan hyvät valmiudet pärjätä työ elämässä. Työelämää samoin tulee tehostaa ja tuottavuutta parantaa, turhia sairaslomia ja muita lomia vähentäen. Rahan maasta vientiin pitää puuttua esim: Ulkomaan matkailun verotusta kiristää. Perheen toisen auton verotusta voisi nostaa. Työstä kieltäytyjille riittäisi ruokakupongit.
No nyt on langoilla semmoinen nerouden hedelmä, että harvemmin tapaa.
Mun mielestäni myöskin syövät pitäis parantaa ja jokaisen pitäis voittaa lotossa. Mä vaan en tiedä miten se tehdään kuten et sinäkään tiedä omien nerokkaiden ideoidesi kanssa.
Otetaan vaan löysät pois opiskelusta - missä niitä on ja miten ne otetaan pois?
Kun nostetaan opintojen tasoa niin varmaan ensiks tarttis kouluttaa tasokkaampia opettajia?
Ilman loistavaa neuvoasi firmat eivät varmaankaan koskaan ole tajunneet tehostaa toimintaansa ja parantaa tuottavuutta mutta nyt, kiitos sinun ne varmasti jatkossa osaavat.
Verotuksen kiristäminen on ihan ennenkuulumaton ajatus. Ainutkaan poliitikko ei ole koskaan vissiin ehdottanut verotuksen kiristämistä?
Tankataanko muuten perheen toinen auto kalliimmalla bensalla vai miten meinasit ajatuksen toteuttaa? Vai perustanko mä pari pöytälaatikkofirmaa joiden tehtävä on omistaa muutama auto ja perhe ajelee sitten firman autoilla? Eronkin tietty voi ottaa jolloin paperilla ei ole perhettä mutta sinulla varmasti on asiaan ratkaisu.
Saako ruokakupongeillasi ostaa vaatteita tai tiskiharjan? Jos saa niin miten se eroaa setelistä paitsi että kelpaa vain sinun kaupassasi?

Oi, lisää tämmöistä suurten ajatusten tonavaa niin yhteiskunta varmasti porskuttaa.
 
Ja edelleen. Viikin opetus- ja tutkimustila on varsin kaukana siitä, mitä on ihan oikeassa elämässä maatilallisen elämä.
Ja kyllä, tämäkin opetus ja tutkimustila tekee paljon hyvää ja edistää maatilallisten kykyä tuottaa, mutta silti, tutkimus on täysin eri asia ja se ei aivan ole verrattavissa siihen, mitä maatilallisen päivittäinen todellisuus on.
Paperitöitä ainakin piisaa.
https://yle.fi/uutiset/3-8248516

Maatalousyrittäjän lomakkeet pyykkinarulla:
 
vierailija
Nyt, kun kaikki kaalisatoa korjataan, siitä voi tehdä RÖPÖrieskaa: taikinaa levitetään kaalinlehdille ja paistetaan leivinuunissa. Sähköuunia siihen ei kannata lämmittää eikä maku varmaankaan tulisi sama, kuin 1700- luvulla. Rieskataikinaan sekoittaisin vikapotuista tehtyä voipottua.
 
vierailija
Ja edelleen. Viikin opetus- ja tutkimustila on varsin kaukana siitä, mitä on ihan oikeassa elämässä maatilallisen elämä.
Ja kyllä, tämäkin opetus ja tutkimustila tekee paljon hyvää ja edistää maatilallisten kykyä tuottaa, mutta silti, tutkimus on täysin eri asia ja se ei aivan ole verrattavissa siihen, mitä maatilallisen päivittäinen todellisuus on.
Tuotanto
Vaikka painotuksemme onkin tutkimuksessa, tilallamme tuotetaan huomattavan määrä elintarvikkeita tai niiden raaka-aineita.

  • Lehmämme tuottavat vuosittain noin 600 000 litraa maitoa, joka myydään meijeriin.
  • Lehmien karkearehuksi tuotamme vuosittain reilut 1000 tonnia säilörehua
  • Viljaa ja härkäpapua tuotetaan vuosittain noin 200 000 kg. Ylijäävä sato, jota ei käytetä eläimien ruokintaan, myydään elintarviketeollisuuteen.
Kaukana todellisesta maanviljelijän elämästä.... Kyllähän sä olet taas suossa, josta ei pous pääsyä ole.

Kiitos viikon nauruista :ROFLMAO::LOL::ROFLMAO: