Hei,
Olen eronnut yksinhuoltaja, ja nyt seurustellut kolmen vuoden totaalisinkkuuden jälkeen muutaman kuukauden ajan. Ongelmana on se, etten saa unta kun mies on luonani tai minä hänen luonaan. Tilanteisiin ei liity seksuaalista virettä, vaan kun on unen aika, se menee kuunnellessa kateellisena toisen tasaista hengitystä. Toisen läsnäolo vieressä vaan tuntuu "oudolta". Ja tämä toinen uneksii sylikkäin nukkumisesta, yhteenmuuttamisesta yms. Ei taida onnistua... Ehkä perusongelma tässä onkin tietyy erillisyyden ja yksinäisyydenkin tarpeeni. Onkohan minusta enää parisuhteeseen lainkaan, vai tottuisikohan sitä taas läheisyyteen. Onkohan kellään muulla tällaista?
Olen eronnut yksinhuoltaja, ja nyt seurustellut kolmen vuoden totaalisinkkuuden jälkeen muutaman kuukauden ajan. Ongelmana on se, etten saa unta kun mies on luonani tai minä hänen luonaan. Tilanteisiin ei liity seksuaalista virettä, vaan kun on unen aika, se menee kuunnellessa kateellisena toisen tasaista hengitystä. Toisen läsnäolo vieressä vaan tuntuu "oudolta". Ja tämä toinen uneksii sylikkäin nukkumisesta, yhteenmuuttamisesta yms. Ei taida onnistua... Ehkä perusongelma tässä onkin tietyy erillisyyden ja yksinäisyydenkin tarpeeni. Onkohan minusta enää parisuhteeseen lainkaan, vai tottuisikohan sitä taas läheisyyteen. Onkohan kellään muulla tällaista?