Uurnanlasku, miten tuohon tilaisuuteen pukeudutaan, kertokaa tuollaisessa tilaisuudessa olleet?

Onko yhtä juhlava ja musta asu kuin hautajaisissa vai voiko olla vapaamuotoisempi, ei-niin juhlava ja esim. harmaa tai hillitty vaalea?

 

Musta jakkupuku on aina hyvä valinta. Tummanharmaakin käy.

 

Varmaan riippuu siitä kuinka paljon porukkaa on paikalla, ja onko sen jälkeen vielä joku kahvitus tms. Äitini uurnanlaskussa ei ollut paikalla kuin reippaasti vajaa 10 henkilöä, ja itsellä oli päällä ihan arkivaatteet. Niin taisi olla kaikilla muillakin.

 

Jos vaan pelkkä uurnan lasku niin voi mennä aika lailla tavallisissa vaatteissa. Jos taas enemmän ihmisiä paikalla ja joku kahvitilaisuuss vielä sen jälkeen, niin sitten taas "hautajaisvaatteet", ihan jotkut suorat housut ja neule riittää.

 

Meillä oli viime syksynä äitini siunaus ja uurnanlasku samana päivänä ja kahvitus sen jälkeen, tummat/mustat asut kaikilla. Uurnanlasku on minun mielstäni verrattavissa arkunlaskuun, joku muu voi olla toista mieltä.

 

Uurnanlaskuun pukeudutaan tummiin kuten hautajaisiinkin

 

Uurnan lasku on tilaisuutena mielestäni täysin verrattavissa arkun laskemiseen, joten soisin kaikilla läsnäolijoilla pukeutumisena olevan hautajaisvaatteet, riippumatta siitä onko laskun jälkeen kahvitilaisuus vai ei.

 

Mä oon ollut tuhkansirottelussa ja asu oli hautajaisasustusta vapaamuotoisempi.

 

[QUOTE="vieras";23945755]Uurnan lasku on tilaisuutena mielestäni täysin verrattavissa arkun laskemiseen, joten soisin kaikilla läsnäolijoilla pukeutumisena olevan hautajaisvaatteet, riippumatta siitä onko laskun jälkeen kahvitilaisuus vai ei.[/QUOTE]

No se riippuu myös siitä keitä on paikalla. Minun kahden sukulaisen uurnat on laskettu niin, että vain perheenjäsenet olivat paikalla eli siis pelkkä "ydinperhe". Olivat ihan tavallisissa vaatteissa paikalla. Varsinaisissa hautajaisissa taas ihmisillä oli parempaa päällä ja vieraatkin oli kutsuttu. Mutta tuohon uurnanlaskuun eivät kutsuneet kuin oman perheen.

 

Kysyisin lähiomaisilta, jos vainajan toiveet eivät tiedossa.

 

Minä laittaisin samanlaiset vaatteet kuin hautajaisiinkin.

 

No se riippuu myös siitä keitä on paikalla. Minun kahden sukulaisen uurnat on laskettu niin, että vain perheenjäsenet olivat paikalla eli siis pelkkä "ydinperhe". Olivat ihan tavallisissa vaatteissa paikalla. Varsinaisissa hautajaisissa taas ihmisillä oli parempaa päällä ja vieraatkin oli kutsuttu. Mutta tuohon uurnanlaskuun eivät kutsuneet kuin oman perheen.

Meillä pukeutuminen ei ole kiinni paikallaolijoista vaan tavasta kunnioittaa vainajaa loppuun asti ja siksi kaikilla on hautajaisvaatteet vaikka paikalla olisi vain ne lähimmät omaiset/perheenjäsenet.

 

No se riippuu myös siitä keitä on paikalla. Minun kahden sukulaisen uurnat on laskettu niin, että vain perheenjäsenet olivat paikalla eli siis pelkkä "ydinperhe". Olivat ihan tavallisissa vaatteissa paikalla. Varsinaisissa hautajaisissa taas ihmisillä oli parempaa päällä ja vieraatkin oli kutsuttu. Mutta tuohon uurnanlaskuun eivät kutsuneet kuin oman perheen.

Meillä oli apen hautajaiset ensin, ihan perinteisellä kaavalla, kirkossa (onko se siunaus?) ja sitten srk-salissa ruuat ja kahvit. Uurnan lasku oli vasta pari viikkoa sen jälkeen, paikalla perhe ja muutama lähiystävä. Mun mielestä oltiin kaikki kohtalaisen tavallisissa vaatteissa, vaikka anoppi sen jälkeen kahvit keittikin seitsemän sortin kera.

 

[QUOTE="vieras";23947035]Meillä pukeutuminen ei ole kiinni paikallaolijoista vaan tavasta kunnioittaa vainajaa loppuun asti ja siksi kaikilla on hautajaisvaatteet vaikka paikalla olisi vain ne lähimmät omaiset/perheenjäsenet.[/QUOTE]

Nämä sukulaiseni eivät olleet mitään pukuihmisiä, joten tuskinpa heitä loukkasi se, etteivät uurnanlaskuun osallistuneet olleet täydessä hautajaisasussa.

 

Nämä sukulaiseni eivät olleet mitään pukuihmisiä, joten tuskinpa heitä loukkasi se, etteivät uurnanlaskuun osallistuneet olleet täydessä hautajaisasussa.

Ei tarvitse olla pukuihminen osatakseen kunnioittaa toisen ihmisen maallisen matkan päättymistä.

 

[QUOTE="vieras";23947398]Ei tarvitse olla pukuihminen osatakseen kunnioittaa toisen ihmisen maallisen matkan päättymistä.[/QUOTE]

Teille vain pukeutuminen on kunnioittamista?

 

[QUOTE="vieras";23947398]Ei tarvitse olla pukuihminen osatakseen kunnioittaa toisen ihmisen maallisen matkan päättymistä.[/QUOTE]

Oon samaa mieltä. Kunnioittaa voi muillakin tavoin mutta pukeutuminen ja käytös on varmaankin suurin osa sitä ulkoista kunnioittamista millä osoitetaan itselle, muille ja jos niin uskoo niin myös vainajalle arvostusta tilaisuutta kohtaan. Kerran se ihminen vaan "hautaan" ja viimeiselle matkalle lasketaan, ei se hirveästi vaadi että sen kerran arvostusta osoittaa/viestittää myös pukeutumisella.

 

[QUOTE="malina";23947445]Oon samaa mieltä. Kunnioittaa voi muillakin tavoin mutta pukeutuminen ja käytös on varmaankin suurin osa sitä ulkoista kunnioittamista millä osoitetaan itselle, muille ja jos niin uskoo niin myös vainajalle arvostusta tilaisuutta kohtaan. Kerran se ihminen vaan "hautaan" ja viimeiselle matkalle lasketaan, ei se hirveästi vaadi että sen kerran arvostusta osoittaa/viestittää myös pukeutumisella.[/QUOTE]

Niinpä. Jos tilaisuudessa on pappi läsnä, kunnioitan minä jo häntäkin sen verran etten missä tahansa kauhtanassa kirkolliseen tilaisuuteen osallistu. Me olemme myös aina itse peittäneen uurnan, joten siksikin rinnastan laskun hautajaisiin.

 

Meillä ainakin oman äitini uurnanlaskussa oli vain "ydinperhe", olimme pukeutuneet tummiin, mutta hiukan arkisempiin kuin varsinaisissa hautajaisissa. Meillä ei ainakaan laskussa ollut pappia paikalla, vaan oli joku muu kirkon työntekijä (en tiedä mikä).

Mielestäni uurnanlaskussa ei ole ihan yhtä tiukkaa kaavaa kuin hautajaisissa. Vaan riippuu juuri siitä, kuinka suurella joukolla se tehdään, onko sen jälkeen kahvitilaisuus ja yleensäkkin vainajasta. Mielestäni jos vainaja oli esim. sellainen ettei edes itse omistanut kravattia, niin eikös se ole vainajan kunnioittamista ettei liian juhlallisesti pukeuduta, jos hän itsekkin inhosi sellaista. Ja miettiä vaatteiden juhlallisuus sen mukaan, miten vainaja itse olisi tilaisuuteen pukeutunut.

 

Mielestäni hautajaisten tärkein tapahtuma on siunaustilaisuus ja arkun hautaanlasku.
Jos kyseessä on polttohautaus eli nykykielellä tuhkaus, vainajan asettaminen krematorion
uuniin vastaa mielestäni hautaanlaskua.

Uurnanlasku on sitten vähän eri asia. Koska ihminen on pääasissa vettä, tuo uurna tuhkineen on mielestäni symbolinen maallinen maja. Silti uurnanlasku on arvokas tapahtuma ja viimeinen mahdollisuus jättää konkreettiset jäähyväiset vainajalle.

Tilaisuudessa on läsnä pienempi määrä ihmisiä aivan käytännön syistä, mutta arvokkaasti on uurnanlaskuun pukeuduttava. Mielestäni pienikin hautalaatta- tai kivi on tärkeätä, jotta tulevat polvet voivat mennä paikan päälle muistamaan.

Itse olen vanhan kristillisen perinteen mukaisen arkkuhautauksen kannalla,
mutta ymmärrän niitä, jotka toivovat itselleen polttohautausta.

 

Meillä on menossa vain ihan lähimmät ihmiset uurnanlaskuun ja samat vaatteet laitetaan kuin mitä hautajaisissa oli.

Miehen sukulaisen uurnanlaskussa meni myöskin vain ydinperhe (viikko-pari hautajaisten jälkeen tämäkin), mutta arkivaatteissa.

Kyllä minusta se hautajaisasustus on sopivampi tuohon, mutta en näe sitä loukkauksena vaikka lähiomaisten (tai jopa vainajan jos on ehditty puhua noista asioista) päätöksestä arkisemmatkin kuteet riittäisivät. Tärkeintä mielestäni on se läsnäolo (henkinen ja fyysinen).

 

Mielestäni hautajaisten tärkein tapahtuma on siunaustilaisuus ja arkun hautaanlasku.
Jos kyseessä on polttohautaus eli nykykielellä tuhkaus, vainajan asettaminen krematorion
uuniin vastaa mielestäni hautaanlaskua.

Uurnanlasku on sitten vähän eri asia. Koska ihminen on pääasissa vettä, tuo uurna tuhkineen on mielestäni symbolinen maallinen maja. Silti uurnanlasku on arvokas tapahtuma ja viimeinen mahdollisuus jättää konkreettiset jäähyväiset vainajalle.

Tilaisuudessa on läsnä pienempi määrä ihmisiä aivan käytännön syistä, mutta arvokkaasti on uurnanlaskuun pukeuduttava. Mielestäni pienikin hautalaatta- tai kivi on tärkeätä, jotta tulevat polvet voivat mennä paikan päälle muistamaan.

Itse olen vanhan kristillisen perinteen mukaisen arkkuhautauksen kannalla,
mutta ymmärrän niitä, jotka toivovat itselleen polttohautausta.