Vaativa esikoinen ja tuplat tulossa, apua!

Esikoinen on 1,5-vuotias ja oli ns. vaativa vauva. Viihtyi päivisin ekat puoli vuotta ainoastaan sylissä, minnekään ei saanut laskea pois käsistään, kiljui koko ajan, jos oli vaikka sitterissä tai sängyllä. Kantoliinassa toisaalta ei tykännyt olla vaan kiljui naama punaisena. Nukkui päivällä ainoastaan imettäessä tai liikkuvissa vaunuissa, heräsi välittömästi ja alkoi huutaa, jos vaunut pysähtyi. Ja todellakin yritettiin nukuttaa parvekkeelle tai omaan sänkyyn perhetyöntekijänkin avustuksella. Koliikkia oli ja kiljui iltaisin sylissä klo 21-24 parin kuukauden ajan, tuuditin korvatulpat korvissa. 9kk ikäiseksi heräsi alle tunnin välein öisin jokaikinen yö. Sitten unikoululla onnistuttiin vähentämään heräilyjä 6-8 kertaan/yö. Edelleenkin siis heräilee noin usein eikä nukahda itsekseen yöllä uudestaan, vaan nukuttamiseen menee aikaa. Päivällä nukkuu alle puolen tunnin päiväunet ja nukuttamiseen menee yli puoli tuntia. Olin aivan katkeamispisteessä, kun oli vauva, ja taisin olla masentunutkin. En vaan jaksa noin vähäisillä yöunilla, olen aina tarvinnut 8 tuntia, jotta olen pirteä. Kadehtien kuuntelin kaverien juttuja vauvoista, jotka nukkui kolmen tunnin päikkäreitä ja yölläkin heräs vain muutaman kerran. Edelleen olen hyvin väsynyt, mutta kohtalaisesti jo pärjäillään kuitenkin. Alkava uhmaikä on kyllä antanut jo merkkejä ja esikoinen ei viihdy itsekseen, koko ajan saisi olla viihdyttämässä (tosin se on kai normaalia?)

Nyt sitten olenkin raskaana. Aloitettiin yrittäminen hieman aikaisin, mutta kun esikoisen aikaansaamiseen meni monta vuotta en kuvitellut tulevani kovin nopeasti raskaaksi. Sisarus kuitenkin esikoiselle haluttiin. Tärppäsikin lähes heti ja tulossa on kaksoset! Juuri ja juuri ajattelin pärjääväni ehkä yhden vauvan kanssa, aivan mahdoton ajatus, että saisin kaksi vauvaa ja esikoisen hoidettua. Tuntuu, että olen ihan umpikujassa. Pelottaa tosi paljon, miten tästä selviytyy. Meillä ei ole apujoukkoja lähellä, kun on muutettu töiden perässä toiselle puolelle maata 400 km päähän suvusta. Ei oikein olisi rahaa mihinkään hoitajan palkkaamiseenkaan. Onko joku ollut samassa tilanteessa ja selvinnyt? Olisi ihana kuulla kohtalontoverista tai selviytymistarina!

 

:hug:
no en mä ehkä kauheena osaa muuta sanoa ku et onko teidän paikkakunnalla mahollisuutta saada neuvolan perhetyöntekijää avuksi?
ja kaks vauvaahan on aina kaks mutta uskon et kunhan arki alkaa pyörimään niin selviydyt hyvin =)

 

Meille syntyi kaksoset kovin vaativan esikoisen ollessa 1v ja 9kk. Vähän sama juttu myös tuon toisen lapsen hankkimisen kanssa oli, eli esikoista yritettiin saada pitkään ja kaksoset tärppäsivät sitten kerralla =) . En itse koe selviytyneeni mitenkään kovin hyvin tästä vuodesta (kaksoset täyttävät pian 1v), mutta hengissä ollaan ja koko ajan helpottaa. Arjen pyöritys on todellakin ollut työtä, mutta erilaisia arkea helpottavia konsteja on keksinyt koko ajan lisää matkan varrella. Oletko liittynyt jo monikko-onnea-palstalle? Siellä on paljon "kohtalotovereita", kaksosten vanhempia, kirjoittelemassa arjestaan. Jos haluat kysellä/jutella enemmän minun kanssani, niin voin antaa myös omat yhteystietoni yv:llä. Itsestäni tuntuu, että vaikein vaihe on ylitetty ja olen mielelläni tukenasi, jos vain jotenkin voin.

 

Minun mielestä tuo ei kuulosta kovinkaan kummoiselta. Mutta uskon voimia vievän. Oma toinen lapseni on korvakierrelapsi, eli 2½ ensimmäiseen vuoteen ei kunnolla nukuttu. Sitten sain kaksoset ja hekin korvakierre lapsia, joten nyt vasta alkanut yöt lutviutua. Mutta kyllä elämä voittaa, mulla vain 4 lasta. Ajatallapa perheitä jossa enemmän lapsia.

 

Onnea uudesta raskaudesta! Kyllä te pärjäätte jos sinulla on hyvä mies ja ystäviä. Uskaltakaa pyytää ystäviltä apua. Ajattele positiivisesti niin että vauvoilla on kaikki hyvin masussa. Tärkeintä kuitenkin on että saatte tarveet vauvat.

 

Kirjoitin tuon viestin aivan siinä alkujärkytyksessä, juuri kun oltiin ultrassa käyty. Nyt, kun olen saanut sulatella asiaa pari viikkoa, ei enää tunnu ihan noin synkältä! Mietin tietysti, miten saan asiat sujumaan, mutta olen kuitenkin hyvin onnellinen raskaudesta jo. Neuvolasta kerrottiin, että sieltä saa ekan kolmen kuukauden ajaksi kodinhoito- ja lastenhoitomaksuseteleitä, joilla saa halvemmalla hinnalla apua n kerran viikossa. Monikko-onnipalstalle ajattelin piakkoin liittyä ja Monikkoyhdistykseen myös. Eiköhän tämä tästä